PORVOON MAISEMISSA

Gordionin solmun ratkaisu

Legendan mukaan Aleksanteri Suuri avasi Gordionin monimutkaisen solmun lyömällä sen miekallaan rikki. Torialueen elävöittämiseen liittyvät ongelmat ja erityisesti torin ja Vanhan Porvoon yhteyden parantaminen ovat olleet Porvoon oma Gordionin solmu. Nyt näyttää siltä kuin joku olisi tarttunut Aleksanterin tavoin miekkaan ja lyönyt tämän solmun palasiksi.


Kuva 1. Tori ja paviljonki iltavalaistuksessa. Kuvalähde: Kaupungin suunnitteluaineisto

Keskustan uudet suunnitelmat hätkähdyttävät. Viimeisen päälle hiotut havainnekuvat tarjoavat visuaalista ilottelua ja silmänruokaa wau-nälkäisille. Hyvältä näyttää, mutta siltähän nämä havainnekuvat aina näyttävät. Miltä nämä kohteet näyttävät ja miten ne koetaan marraskuun räntäsateessa? Kuinka suunnitelmien liikenteelliset ehdotukset vastaavat viihtyisän ja toimivan ulkotilan tavoitteisiin? Millainen vaikutus visioilla on keskustan kaupalliseen aktiivisuuteen ja potentiaaliin? Kestävätkö suunnitelmat analyyttisempaa tarkastelua?

Torialue1

Torialueen suunnitelmista pistää ensimmäisenä silmiin alueen väljyys, avoimuus ja esteettömyys. Yhtenäinen, tasainen pinta on muuntojoustava ja alueen eteläosaan esitetty matala amfiteatteri ja kumpumaisema mahdollistavat monenlaisia toimintoja. Suunnitelmissa on huomioitu hyvin toria ympäröivät kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset: kaupungintalo, Grandi ja Cafe Cabriolen rakennus, eikä niiden edustalle tai vierelle ole luotu näiden vanhojen rakennusten kanssa kilpailevaa kohdetta tai näkymää. Upeiden rakennusten julkisivut pääsevät siis uudessakin suunnitelmassa oikeuksiinsa.

Suunnitelman aksiaalisuus eli katuverkon suuntaisten keskiakselien korostaminen voimistaa alueen historiallista ilmettä. Suunnitelmissa esitetty paviljonki toimii vastinparina kaupungintalolle. Paviljongin ja Lundin kauppakeskuksen väliin levittäytyvä puistikkoalue muodostaa vastakappaleen kaupunginpuiston edustalla olevalle Koirapuistolle. Joelta asti yhtenäinen poikittaisakseli kulkee Runeberginpuiston, Porvoontorin ja Osuuspankin rakennukseen sijoittuvan kauppahallin kautta aina Kaupunginpuistoon asti.


Kuva 2. Torialueen ratkaisut korostavat aksiaalisuutta. Kuvalähde: Kaupungin suunnitteluaineisto (kuvan muokkaus M.Varpio)

Kaupungintaloa vastapäätä esitetty paviljonki luo muotoilullaan sekä rakennustavallaan hyvän kontrastin ympäröivään rakennuskantaan. Esitetyssä muodossaan paviljongin kaarevat linjat tuovat torille uutta muotoilua, mutta se ei kuitenkaan aiheuta liikaa ristiriitaisuutta tai negatiivista kontrastia ympäröivien rakennusten ajallisten kerrostumien kanssa. Paviljongin toteuttaminen puurakenteisena ja viherkattoisena kuulostaa erinomaiselta ajatukselta, jos toki talviaspektiin tulee kiinnittää huomiota tarkemmassa rakennussuunnittelussa. Paviljonki sijaitsee myös ilmansuuntiin nähden optimaalisessa paikassa, ja saa torin pohjoisreunassa osakseen luonnonvaloa aamusta iltaan. Toivottavasti suunnitelma ei vesity ja muutu kovin paljoa matkan varrella.

Havainnekuvissa tori esitetään kesän hehkeimpään aikaan ja on selvää, että talvi asettaa toiminnalle omat haasteensa. Joissakin kaupungeissa osa kävelyalueista on lämmitetty, jolloin tietty kulkuväylä pysyy sulana ympäri vuoden. Porvoossa tällainen väylä voisi olla vaikka Runeberginpuistosta kauppahallille kulkeva yhteys. Miksei talvesta voisi ottaa myös ilon irti? Torille jäädytettävä luistinrata mahdollistaisi vaikka rusettiluistelun palauttamisen ohjelmistoon. Tai jos torin kumpareikon kohdalle kasattaisiinkin vähän enemmän lunta ja luotaisiin samalla pieni pulkkamäki perheen pienimmille. Suunnitelmien mukainen avoin tila avaa monia mahdollisuuksia.

Kauppahallia on suunnitelmissa esitetty Osuuspankin talon alakertaan. Sijainniltaan kauppahalliratkaisu on monin verroin parempi kuin mikään muu esitetty sijaintivaihtoehto. Esitetyssä konseptissa on toki muitakin hyötynäkökohtia kuin kauppahallitoiminnan pyörittäminen. Merkittävää tässä on se, että suunnitellussa sijainnissa se avaisi suoran väylän torilta Kaupunginpuistoon, mitä ei sovi vähätellä. Nykyinen kapea luiru Seurahovin ja Glory Daysin välistä ei juuri houkuttele kulkemaan, mutta suunnitelmissa esitetty avoin, mahdollisesti läpinäkyvä ja sisällöltään mielenkiintoinen kulkuyhteys loisi hyvän jatkumon jokirannan, Runeberginpuiston ja torialueen kautta Kaupunginpuistoon.


Kuva 3. Kauppahallin kautta avautuu suora yhteys torilta Kaupunginpuistoon. Katolla kesäterassi. Kuvalähde: Kaupungin suunnitteluaineisto.

Liikenne

Suunnitelmissa esitetyt liikenteelliset ratkaisut ohjaavat kulkutapoja kohti kevyttä ja julkista liikennettä. Jokikadun ja Linnakoskenkadun sekä Mannerheiminkadun ja Aleksanterinkadun muodostaman kehikon sisällä suurin osa kaduista on esitetty pyöräilykatuina. Tämä tarkoittaa sitä, että kadut ovat edelleen autojen käytössä, mutta pyöräilyolosuhteita kaduilla parannetaan.

Suunnittelussa on selvästi ollut käytettävissä alan tuorein tutkimustieto2, joka tukee keskustan toimintojen palauttamista autoilta ihmiselle. Torialueen suunnitelmissa ihminen on todellakin nostettu päärooliin kuten kuuluukin.

Autoiluorientoituneet ihmiset höristävät varmasti korviaan kuullessaan, että torialueelta ja lähikaduilta poistuu noin 80 autopaikkaa, kun teitä ja parkkipaikkoja muutetaan joukkoliikennekaduiksi ja kävelyalueiksi. Keskustapysäköinnistä laaditun tuoreen selvityksen mukaan keskustasta löytyy kuitenkin todella hyvin sekä maksullisia että maksuttomia parkkipaikkoja3. Keskustasta löytyy lähes 1000 parkkipaikkaa, joista noin puolet on tyhjänä. Vapaita paikkoja löytyy erityisesti Lundin kauppakeskuksesta ja Elannon korttelista, eli erittäin läheltä toria ja ydinkeskustan palveluita.

Yksi suurimpia haasteita suunnittelussa on varmasti ollut linja-autoliikenteen organisointi. Nykyisen linja-autoaseman poistuminen torilta avasi keskustelun vaihtoehdoista. Julkisella liikenteellä tulee päästä torin lähelle, mutta linja-autoliikenne ei saisi hallita liikaa torialueen toimintoja. Vaihtoehdoiksi oli esitetty Elannon tonttia, kaupungintalon takana olevaa tonttia ja myös sitä, että olisi siirretty linja-autoaseman toiminnot torin eteläpäähän. Kaikissa näistä vaihtoehdoista oli omat hyvät ja huonot puolensa, joita on selvitetty perusteellisesti kaupungin laatimassa selvityksessä4. Nyt esitetty, toria kiertävä ja katujen varsille sijoittuva ratkaisu ei ole ongelmaton, mutta kuitenkin paras tutkituista vaihtoehdoista. Riippuu pitkälti liikennemääristä, tuleeko linja-autoliikenne aiheuttamaan estevaikutuksia kävelyalueelle. Nykyisillä liikennemäärillä ratkaisu toimii, mutta liikennemäärien lisääntyessä voidaan joutua pohtimaan muitakin ratkaisuja.

Kaupalliset vaikutukset

On tyypillistä, että autopaikkojen vähentäminen kaduilta (ja kulkutapojen ohjaaminen kohti kävelypainotteisuutta) herättää vastustusta alueen kauppiaissa ja liikkeenharjoittajissa. Näin on käynyt monessa muussakin kaupungissa. Pelätään, että jos ihmiset eivät enää pääse autolla oven eteen kaupantekovolyymit pienenevät ja liiketoiminta kuihtuu. Asiaa on tutkittu paljon ja tulosten valossa suuntauksella kohti kävelypainotteista keskustaa on selvästi positiivisia vaikutuksia liiketoimintaan5,6.  Sen sijaan, että tarkastellaan ajoneuvomääriä, tulisi huomio kiinnittää ns. lompakkotiheyteen, joka on suurin siellä missä on eniten kävelijöitä. Autolla kulkevat ostavat monesti suurempia määriä kerralla, mutta kävelijät käyvät paikan päällä useammin ja vaikka ostavatkin vähemmän kerralla, niin ostavat kokonaismäärällisesti enemmän.

Suomessa tehtiin 2012-2013 kyselytutkimus ydinkeskustan kivijalkakauppiaille viidessä suomalaisessa kaupungissa: Jyväskylä, Kokkola, Oulu, Pori ja Tampere. Tehdyn tutkimuksen mukaan 64% vastaajista oli sitä mieltä, että liikkeen sijainti kävelykadulla on vaikuttanut yrityksen liikevaihtoon positiivisesti tai erittäin positiivisesti.2

Kaavaluonnos

Kaavaluonnos noudattelee varsin hyvin suunnitelmissa esitettyjä ratkaisuita ja mahdollistaa niiden toteuttamisen. Suuri osa paikkamerkinnöistä on tehty ohjeellisena, mikä antaa pelivaraa alueen tarkempaan suunnitteluun. Toivoisin kuitenkin, ettei eksytä kovin kauas tästä lähtöideasta, koska nyt ollaan todella hyvällä tiellä. Luonnokseen kirjatut erityismääräykset tukevat tavoitteita ja erityisen hyvin on huomioitu pyöräpaikoitus ja puusto pohjoisella, puistomaisesti istutettavalla alueella (vp). Kumpumaisemaan ja amfiteatteriin liittyvillä toiminnalliseen oleskeluun varatulla alueella (le) ja ulkonäyttämöalueella (una) esitetyt metrin korkeusrajoitukset voivat olla hieman rajoittavia rakenteiden kannalta (esim. amfiteatteri), mutta ymmärrettäviä avointen näkymien säilyttämiseksi.

Nimbuksen kortteli K236

Tärkein tekijä keskustan elävöittämisessä on torialueen löydettävyys ja siihen vaikuttaa ratkaisevasti toimivan yhteyden luominen torialueen ja Vanhan Porvoon välille. Tämän vuoksi Nimbuksen kortteli (K23) on keskeisessä roolissa tässä yhtälössä. Kortteli on kuitenkin omistussuhteidensa vuoksi myös haastavin kehitettävä. On vain toivottava, että kiinteistönomistajat näkevät uusien suunnitelmien tarjoaman valtavan potentiaalin ja tarttuvat ehdotukseen. Nimbuksen kortteli on mennyt suunnitelmissa täysin uusiksi ja hyvä niin. Ehkäpä Porvoon rumin rakennus eli nykyinen Citymarket on kadonnut kuin tuhka tuuleen ja sen tilalle on noussut aivan uudentyyppinen korkea rakennus. Uutta rakennusta on jo ehditty nimitellä juustoksi keltaisen kulmikkaan olemuksensa vuoksi (onhan siinä kieltämättä tiettyä yhdennäköisyyttä) ja kävelyväylän toisella puolella olevaa rakennuksen vastinparia palapeiliksi suuren lasijulkisivunsa vuoksi. Nämä ovat toki vasta ideatasolla olevia havainnekuvia, mutta luovat kuitenkin mielikuvia tavoitellusta toteutuksesta.


Kuva 4: Korttelin K23 kulmasta avautuu diagonaalinen kävelyväylä korttelin halki torille. Kuvalähde: Kaupungin suunnitteluaineisto.

Kortteliin esitetyt, korkeimmillaan kahdeksaan kerrokseen nousevat rakennuskorkeudet ovat joka tapauksessa varsin suuria. Korkeiden rakennusten istuttaminen sopuisasti kaupunkikuvaan voi olla haastavaa tässä sijainnissa. Suuret kerrosneliöt voivat (ymmärrettävästi) olla tarpeellisia, jotta kiinteistönomistajat saadaan kiinnostumaan hankkeesta, mutta se ei saa tarkoittaa ympäristöstään piittaamatonta rakentamista. Pääsisääntuloväylän varrella olevalle kaupunkikuvalle on erittäin tärkeää, että Vanhan Porvoon rakennusten ja uusien rakennusten kontrasti on toisiaan tukeva, ei häiritsevä tai alistava.

K23 korttelia visualisoiva havainnekuva on laadittu Rihkamatorin suunnasta, mikä onkin edullisin kuvakulma suunnitelmien esittämiseen. Kulmasta lähtevä kävelyväylä avaa hienon näkymän korttelin sisään ja esittää katutason liiketiloja ja toimintoja. Teräväkulmaisen rakennuksen muotoilu myös häivyttää tästä suunnasta katsottuna osan rakennuksen runkosyvyydestä, jolloin rakenne ei vaikuta niin massiiviselta. Hienoa! Mutta entäpä muut kuvakulmat? Miltä tämä rakennus näyttäisi Mannerheiminkadun sillalta katsottuna? Lännestä käsin terävästä kulmasta ei visuaalisesti ole juuri hyötyä. Suunnitelmissa esitetty korkea seinäpinta kohoaa jonkin verran lännenpuoleisen rakennuksen yli, joten siitä tulisi hyvin näkyvä maamerkki sisääntuloväylälle. Korttelin torin puoleiseen kulmaukseen esitetty kahdeksan kerroksen korkeus tuplaa nykyisen kerrosmäärän ja voi myös luoda melkoisen kontrastin ympäröivään rakennuskantaan. Rakennusten korkeus ja massiivisuus herättää kysymyksiä ympäristöön sopeutumisesta ja etenkin niiden suhteesta sisääntulonäkymiin ja Vanhaan Porvooseen. Näihin seikkoihin onkin kiinnitettävä erityistä huomiota suunnitelman jatkokehittämisessä. Rakennukset on saatava keskustelemaan ympäröivän rakennuskannan kanssa. Rakennuksen alaosan kaariholvit ovat upeita ja toivoisi, että tietynlainen koristeellisuus ja pienipiirteisyys heijastuisi myös rakennuksen yläosaan.

Viime vuosituhannen lopulla muotiin tulleet, ”modernit”, suorat ja koruttomat levymäiset seinäpinnat säännöllisine ja pelkistettyine lasiseinineen ja ikkunaruudukkoineen tuntuvat olevan jäänteitä LeCorbusierin ”konetaloista”8. Tämä tyylisuunta on kuitenkin todettu jo aikaa sitten ihmiselle vieraaksi ja kylmäksi. Koruttomista ikkunariviseinistä olisikin jo korkea aika päästä eroon, eivätkä seinästä pullautetut laatikot juuri sen parempia ole. Haulikolla sinne tänne ammutut, värikkäästi kehystetyt suorakulmioikkunat, jotka tuntuvat saaneet vaikutteita kubistisesta taiteesta eivät myöskään puhuttele. Julkisivuissa tulisikin korostaa elävyyttä ja yksityiskohtien hierarkiaa. Rakennusten tulisi tuottaa elämyksiä, niin katutasossa kuin kauempaakin katsottuna. Tunnetasolla klassiset ratkaisut kiilaavat monasti uusien kokeiluiden edelle9. Esimerkiksi havainnekuvassa näkyvät suuret peili-ikkunapinnat eivät välttämättä sovi Valtimontalon vastinpariksi ja Mannerheiminkadun puoleisen julkisivun voisi ehkä toteuttaa olemassa olevaan ympäristöön paremmin istuvalla tavalla.

Hyötynäkökohtia kortteliin esitetyillä muutoksilla on joka tapauksessa runsaasti. Ehdottomasti tärkein asia on toimivan kävely-yhteyden luominen Vanhan Porvoon ja torin välille. Se on edellytys sille, että Porvoon torista voi tulla vireä tila, joka myös löydetään. Toinen merkittävä seikka minkä uusi kortteli mahdollistaisi, olisi Rihkamatorin vapauttaminen autoista. Jos, esityksen mukaisesti, uuden korttelin kellarikerrokseen olisi mahdollista toteuttaa laaja maanalainen autopaikoitus (noin 250 ap), poistaisi se monta autoihin ja autopaikoitukseen liittyvää ongelmaa lähialueilla. Rihkamatorilla on myös huomattava potentiaali nykyisestä autopaikoituksesta poikkeavaan toimintaan, joka korostaisi myös Valtimontalon (tuleva Runo House) edustavuutta tilassa.

Vaikka korkeusero Rihkamatorin ja Porvoon torin välillä saattaa ensituntumalta vaikuttaa isolta, niin sitä ei itse asiassa ole kuin yksi metri.  Tämä mahdollistaa täysin esteettömän väylän luomisen K23 korttelin kautta. Toteutuessaan ratkaisu loisi ennennäkemättömän hienon, Vanhan Porvoon ja Empire-Porvoon yhdistävän tilasarjan. Samalla osa Vanhan Porvoon turistipaineesta ohjautuisi uusien vetonaulojen suuntaan ja Porvoon torille.


Kuva 5: Suunnitelman mukaisessa ratkaisussa muodostuu hieno tilasarja Raatihuoneentorilta Porvoontorille asti. Kuvalähde: Kaupungin suunnitteluaineisto, K23


Tiivistetysti

Keskustan uusissa suunnitelmissa on tartuttu ongelmakohtiin räväkästi ja esitetty sekä toiminnallisesti että visuaalisesti toimivia vaihtoehtoja keskustan kehittämiseksi.  Vaikka tietyt ratkaisut vaativatkin vielä jalostamista, voidaan kaupunkisuunnittelun todeta onnistuneen hienosti tässä visiotyössä. Näin voimakkaasti kaupunkikuvaa muokkaavia ja kaupungin vetovoimaan sekä elävyyteen vaikuttavia suunnitelmia ei tehdä ihan joka vuosikymmenellä eikä ihan joka kaupungissa. Esitetyt visiot ovat isoja ja rohkeita avauksia eli juuri sellaisia mitä tarvitaan keskustan elinvoiman palauttamiseksi.


Lähteet:


1) Porvoon torin presentaatiomateriaali
https://www.porvoo.fi/library/files/5daea9bced6b97e0ec00001c/ALA_MASU_SITOWISE_PORVOON_TORI.pdf

2) Kävelystä elinvoimaa, Tampereen teknillinen yliopisto. Liikenteen tutkimuskeskus Verne, Tampere 2014
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=1&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjixszyyLvlAhWj0KYKHQckBowQFjAAegQIBhAC&url=http%3A%2F%2Fwww.tut.fi%2Fverne%2Faineisto%2FKavelysta_elinvoimaa.pdf&usg=AOvVaw1uBLwGVm5SMPJr6K652Qia

3) Porvoon keskusten pysäköintitarkastelu 2019
http://porvoo01.oncloudos.com/kokous/201911071-6-1.PDF

4) Linja-autoasema. Vertailu sijaintivaihtoehdoista Porvoon keskustassa 2019
http://porvoo01.oncloudos.com/kokous/201911071-7-4.PDF

5) Department for Transport. 2011. Creating Growth, Cutting Carbon. Making Sustainable Local Transport Happen.
https://www.gov.uk/government/uploads/system/uploads/attachment_data/file/3890/making-sustainable-local-transport-happen-whitepaper.pdf

6) Local Goverment Commission. 1998. The Economic Benefits of Walkable Communities. Local Government Commission, Center for Livable Communities.
https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=2&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwjY_PKYzbvlAhUpwcQBHT0-C34QFjABegQIABAC&url=https%3A%2F%2Fwww.lgc.org%2Fwordpress%2Fwp-content%2Fuploads%2F2013%2F10%2Fwalk_to_money.pdf&usg=AOvVaw1xqKvpoMUhL35QNJC5nQPk

7) Tiedotustilaisuuden esittelymateriaali
https://www.porvoo.fi/library/files/5db0300aed6b975f9d000a4e/Tiedotustilaisuus_24102019_esitys.pdf

8) MAISON GUIETTE, Le Corbusier’s Antwerp ‘machine for living in’
http://fondationlecorbusier.fr/corbuweb/morpheus.aspx?sysId=13&IrisObjectId=9002&sysLanguage=en-en&itemPos=24&itemSort=en-en_sort_date1%20DESC%20&itemCount=59&sysParentName=&sysParentId=49

9) Rakennetun ympäristön vaikutus ihmisten tunteisiin. Justin B. Hollander, Ann Sussman. 2019. Five Big Ideas for Designing Today’s Cities. TuftsNow
https://now.tufts.edu/articles/five-big-ideas-designing-today-s-cities

This Post Has 2 Comments

  1. Hyvä. Yhden asian nostaisi torisuunnitelmasta esiin:
    Torialue on kylmä, tuulinen ja iso suuren osan vuotta. Kaikista torin nurkista tuulee, suojaisat ja lämpimät kohdat puuttuvat. Toriaukio ei muodosta “myönteistä tilaa”, josta Christopher Alexander &co kirjoittavat A Pattern Language kirjassa.

    Torien koosta on tutkimuksia, joita en nyt mistään löydä. Koko ja torin viihtyisäksi kokeminen on sidoksissa torilla olevien ihmisten määrään. Luultavasti Porvoon torin viihtyisyyskerroin tulee positiiviseksi kaksi kertaa vuodessa markkinoiden aikaan. Ja silloinkin vain jos ei sada.

    1. Olet aivan oikeassa. Porvoon tori on mittasuhteiltaan turhan iso ja aiheuttaa sen vuoksi herkästi aution ja kylmän vaikutelman. Alueen mitat ovat rakennusten seinästä seinään noin 115 x 120 m ja pelkän torialueen koko ilman sitä kiertäviä liikenneväyliä noin 90 x 100 m. Siinä mielessä esimerkiksi Raatihuoneentori (seinästä seinään 32 x 50 m, pelkkä torialue 20 x 30 m) ja Rihkamatori (seinästä seinään 70 x 70 m, pelkkä torialue 40 x 40 m) muodostavat paljon paremman lähtökohdan viihtyisän ja eläväisen tilan muodostamiselle.

      Mainitsemassasi Pattern language kirjassa todetaan viihtyisän ja intiimin torin lyhyemmän halkaisijan pituudeksi 70 jalkaa (21 m). Samaisessa kirjassa todetaan, että paikka alkaa tuntua autiolta, jos ihmistiheys on vähemmän kuin 1 ihminen / 28 m2. Tämän kaavan perusteella Porvoon torilla (9000 m2) pitäisi olla yli 330 ihmistä, ettei tori tunnu autiolta. Raatihuoneentorilla riittäisi 22 ihmistä ja Rihkamatorilla 57 ihmistä.

      Torin mitoitus tällaisen ohjeistuksen perusteella saattaa tuntua hieman ahtaalta, mutta toisaalta monet muutkin tutkimukset ja lähteet korostavat nimenomaan riittävän pientä kokoa torin tunnelman nostattajana. Tämä on varmasti seikka mihin Porvoon torialueen suunnittelussa ja toteutuksessa pitää kiinnittää erityistä huomiota.

      Tässä vielä muutama nettilähde torialueen mitoituksesta:

      https://livablecities.org/blog/designing-successful-neighborhood-squares-part-6-surrounding-building-heightsproportions

      http://dsoworks.com/business/ideal-cities/

      https://www.google.com/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=12&cad=rja&uact=8&ved=2ahUKEwiuz8GKx_DlAhXMxIsKHdL5DxQQFjALegQIAhAC&url=http%3A%2F%2Fwww.diva-portal.org%2Fsmash%2Fget%2Fdiva2%3A831824%2FFULLTEXT01.pdf&usg=AOvVaw2SZlvQAM8Sr_LgbKZCTgnB

Close Menu