PORVOON MAISEMISSA

Jakarin siirtolapuutarhahanke

Noin 12 km Porvoon keskustasta itään Pienen Pernajanlahden pohjoisrannalle, Jakariin, on useamman vuoden ajan suunniteltu noin 50 mökin siirtolapuutarhaa. Kaupunkikehityslautakunnan päätös hylätä hanke toukokuussa 2018 herätti joissakin kaupunkilaisissa ihmetystä. Julkisuudessa on esitetty mm. kysymyksiä ”Miksi päättäjät suhtautuvat kielteisesti siirtolapuutarha-aatteeseen?”.  ”Miksei yrittämistä haluta tukea?” ja “Onko kyse nimbyilystä?”.  Nämä kysymykset kuvastavat epätietoisuutta päätöksenteon taustoista. Nykyisellä kaupunkikehityslautakunnalla on itse asiassa varsin myönteinen asenne yrittämistä ja yrittäjiä kohtaan ja siirtolapuutarhan hyödyistä ollaan myös hyvin tietoisia. Tässä tapauksessa ei kuitenkaan ole kyse näistä tekijöistä. Avaan tässä näkökulmia, jotka ovat olleet päätöksenteon taustalla.

Kohdelaueen sijainti Jakarintien ja Pienen Pernajanlahden väliin. Kuva: M. Varpio

 

Suurin ongelma hankkeessa on sen sijainti. Lähtökohtaisesti siirtolapuutarhoja on luotu palvelemaan kaupunkilaisia ja ne sijoittuvat yleensä kaupunkirakenteen kainaloon lähelle kaupungin ydinrakennetta (muut Porvooseen suunnitellut siirtolapuutarhat sijoittuvat huomattavasti lähemmäs kaupunkikeskustaa). Jakarin alue sijoittuu käytännössä maaseudulle, mikä ei ole optimaalinen paikka alueen käyttötarkoitus huomioiden. Kohdealueelle ei myöskään ole osoitettu riittävää julkista liikennettä, joten alueen käyttö tulisi lisäämään merkittävästi yksityisautoilua. Porvoo kuitenkin tavoittelee kestävien, ympäristön ja yhteiskunnan kannalta edullisten kulkutapojen suosimista ja yksityisautoilun vähentämistä, eli siitäkään näkökulmasta alueen sijainti ei puolla paikkaansa (https://www.porvoo.fi/liiku-viisaammin). Myös uunituoreessa kaupungin strategialuonnoksessa Porvoo haluaa olla ilmastotyön edelläkävijä ja luoda kaavoituksen avulla yhdyskuntaa ja edellytyksiä yksityisautoilusta riippumattomille alueille (https://www.porvoo.fi/porvoo2030).

Rantametsikköä ja Pienen Pernajanlahden kosteikkoaluetta. Kuva M. Varpio 2018

 

Kohdealue sijoittuu lisäksi aivan linnustostaan kuuluisan Pikku-Pernajanlahden Natura-alueen viereen – ja jos paikan päällä käytte, niin huomaatte, että metsäkaistale pellon ja kaislikkoalueen välissä on myös melko luonnontilainen. Kaavan mahdollistama rakentaminen ei rajoitu peltoalueelle, vaan se sijoittuu osittain myös metsäalueille pellon etelä- ja itäpuolelle. Natura kynnysarviossa todetaan mm. että “Natura-alueen rajalle kannattaa laittaa matala aita”. Rantaan sijoittuva aita mahdollistaisi kuitenkin ihmisten kulkemisen aivan rannan tuntumassa, jolloin häiriö linnustolle on ilmeinen. Pernajanlahti kuuluu myös kansainvälisesti merkittäviin Ramsar-kosteikkoalueisiin (https://www.ramsar.org/wetland/finland).

Ehdotuksia kaavaluonnoksen vaikutusten lieventämiseksi. Lähde: Natura kynnysarvio

 

Toinen ongelma on rakentamisen mittakaava ja vaikutus kylärakenteeseen. Esityksen mukaisessa rakentamisessa ei kyse ole varsinaisesti siirtolapuutarhasta vaan käytännössä lomakylästä. Asemakaavaselostuksessa on käytetty rakentamista tukevaa muotoilua, mikä on tietysti ymmärrettävää, kun hanke halutaan viedä läpi, mutta ei välttämättä anna kovin objektiivista kuvaa prosessista. Selostuksessa vaikutusarviointia on muotoiltu mm. näin: ”Alueen toteutus vahvistaa Jakarin kylärakennetta ja sen rakenne liittyy luontevasti Jakarintien varren nauhamaiseen rakenteeseen.” ja ”Alueen rakentaminen vaikuttaa jonkin verran maisemaan, mutta matala ja pienipiirteinen rakentaminen minimoi vaikutuksia.”.

Itse asiassa esitetty rakentaminen poikkeaa Jakarintien ympärille sijoittuneesta nauhamaisesta kylärakenteesta melko voimakkaasti ja luo muusta ympäristöstä täysin poikkeavan lisäosan Jakarintien reunalle. 3000 k-m2 rakennusoikeus ja kaksikerroksiset, talviasumisen mahdollistavat rakennukset eivät myöskään vastaa pienipiirteistä rakentamista, kun huomioidaan ympäröivän alueen mittakaava ja rakennustiheys. Asemakaavaselostuksen perustelut ovat myös aika lailla ristiriidassa asukkaiden mielipiteiden kanssa ja selostuksessa selvästi aliarvioidaan asukkaiden omaa näkökulmaa asiaan. On merkille pantavaa, että kaikki naapurit (yhteensä 31 kannanottoa) vastustivat hanketta voimakkaasti.

Havainnekuva alueen rakentumisesta lahden pohjoisrannalle. Lähde: Natura kynnysarvio

 

Kolmas ongelma on kuntalaisten tasapuolinen kohtelu. Jos kaavalla nyt mahdollistettaisiin rakentaminen kyseiseen paikkaan, tulisi myös muille maanomistajille mahdollistaa samantyyppiset hankkeet, jolloin Natura-alueen arvot olisivat jo todella kovalla koetuksella. Tällä hankkeella on toisin sanoen myös ennakkopäätöksen tyyppinen luonne. Päätöksen tulee perustua kaupunkilaisten yleisen edun kannalta parhaaseen ratkaisuun, eikä se saa suosia yhtä osapuolta muiden kustannuksella.

On selvää, että tämä kaava olisi pitänyt hylätä jo heti ensimmäisessä käsittelyssä vuonna 2014 ja on valitettavaa, että silloinen kaupunkikehityslautakunta johdatteli yrittäjän suunnittelemaan hanketta tälle alueelle. Turhan lisätyön välttämiseksi paras vaihtoehto oli nyt kuitenkin päättää asian käsittely tähän. Kaupunkikehityslautakunnan äänin 9-2 hyväksymä ehdotus suunnitelman hylkäämisestä oli edellä mainittujen seikkojen vuoksi varsin perusteltu.

Close Menu