PORVOON MAISEMISSA

Kaupunkikehitykseen liittyviä ajankohtaisia näkökulmia

Omaleimaisuuden vartijat

Yksilöllisyys ja oman identiteetin korostaminen ovat nykyisessä yhdenmukaistuvassa ja samankaltaistuvassa maailmassa kaupunkien vahvimpia vetovoimatekijöitä ja se tiedetään myös kaupunkimarkkinoinnissa. Tämän vuoksi melkoinen joukko suomalaisia kaupunkeja kuvaa itseään omaleimaiseksi. Esimerkiksi Helsinki, Tampere, Turku, Oulu, Hyvinkää, Hamina, Rauma, Kajaani, Tornio ja Savonlinna markkinoivat kaikki kaupunkiaan muista erottuvalla kulttuurilla, rakennetulla ympäristöllä ja omaleimaisuudella.

Kuva 1. ”Omaleimaisuus” kuuluu huomattavan monen suomalaisen kaupungin markkinointisanastoon

Omaleimaisuuden korostaminen ei ole mikään ihme. Kuntaliiton julkaisemassa seutukaupunkien vetovoimatutkimuksessa mainitaan, että kohteen erottautuminen muista on maineen rakentumisen keskeinen ulottuvuus. Kaupungissa on oltava jotain omaleimaista, joka erottaa sen muista alueista. Monia pehmeältä vetovoimaltaan vahvoja kaupunkeja yhdistävät joko ainutkertainen historiallinen kaupunkikuva ja/tai erottuvat matkailulliset aspektit ja sen kautta muodostuva maine. Tutkimuksessa todetaan myös, että omaleimaisuus ei synny hetkessä ja rakentamalla nopeasti tai jotakin erikoista.  Parhaimmillaan omaleimaisuus erottaa kunnan massasta yhdellä vilkaisulla. Suomen kotiseutuliiton blogissa ollaan samaa mieltä ja todetaan, että kulttuuriympäristöjen merkitystä elinvoimalle ei tunnisteta ja vain omaleimaisuudella erottuu muista.

 

Rakennusfirmat ja omaleimaisuus

Rakennusfirmat käyttävät myös mielellään kyseistä muotisanaa omien kohteidensa kuvailemiseen. YIT kuvailee Vantaan Leinelän Helokkia omaleimaisena taidekaupunginosana. Hartela taasen markkinoi Myyrin Terraa mainitsemalla, että omaleimaista kaupunkikeskusta haetaan rakennusten arkkitehtuuriin panostamalla. NCC:n mukaan Fredriksbergin omaleimainen, Konepajan kortteliin täydellisesti sopiva rouhea arkkitehtuuri näkyy julkisivussa, Skanska mainitsee Espoon Reimarin omaleimaisena asuinalueena, SRV kehuu kuinka rohkea arkkitehtuuri antaa kohteelle omaleimaista ilmettä ja Hartela esittelee Jätkäsaareen sijoittuvaa kohdettaan Helsingin kantakaupungin omaleimaisena jatkeena.

Kuvat 2-7. Havainnekuvia (ja yksi valokuva) rakennusyhtiöiden omaleimaisista kohteista

Edellä mainitut kohteet eivät tosin näytä ­­– ainakaan minun silmääni – erityisen omaleimaisilta. Kaikki rakennukset vaikuttaisivat pohjautuvan samaan nykytyyliin, mikä ilmenee tasakattoisina, koristeettomina, lasi- ja betonipintaisina, teräväkulmaisina asuntokokoelmina, jotka eivät juuri poikkea toisistaan. Rakennusten omaleimaisuus tuntuukin jäävän usein markkinointipuheiden varaan.

Osa näiden kohteiden olemassa olevista ympäristöistä on toki hienoja paikkoja – niin maisemallisilta kuin myös ympäristöllisiltä arvoiltaan toisistaan poikkeavia ja oikeasti omaleimaisia – ennen kuin niiden päälle istutetaan samantyyppisiä rakenteita, jotka eivät valitettavasti korosta paikan ainutlaatuisuutta. Pahimmassa tapauksessa ne jättävät täysin huomioimatta paikan ominaispiirteet ja mitätöivät sen omaleimaisuuden potentiaalin, joka paikalla on ollut.


Porvoon omaleimaisuus

Myös Porvoo vetoaa kaupungin omaleimaisuuteen. Se on nostanut käsitteen peräti yhdeksi strategian tukipilareista. Strategialuonnoksen mukaan Porvoo tavoittelee suosituimman kotikaupungin titteliä mm. omaleimaiseen porvoolaiseen ympäristöön sovitetulla uudisrakentamisella. Strategialuonnokseen on lisäksi kirjattu, että aidosta, omaleimaisesta, elävästä, ihmisen kokoisesta kaupungista on helppo olla ylpeä. Julkisuudessa käytävissä keskusteluissa omaleimaisuutta siis arvostetaan ja Porvoon omaleimaisuuden säilyttämisen tärkeydestä tuntuu vallitsevan laaja konsensus. Omaleimaisuutta pidetään yleisesti ottaen yhtenä kaupunkimme tärkeimmistä vetovoimatekijöistä. 

Asia tuntuu kuitenkin unohtuvan harmittavan usein kaavoituksessa. Uudet rakennussuunnitelmat hyväksytään suuremmin mukisematta, vaikka suunnitelmissa esitetty rakentaminen olisi kaukana omaleimaiseen porvoolaiseen ympäristöön sopivasta. Välillä hyväksyttäväksi tuodaan sellaisia ehdotuksia, jotka suorastaan mitätöivät ja latistavat kaupunkimme omaleimaista brändiä.

Rakennusyhtiöt tarjoavat Porvooseen samanlaista bulkkia, mitä nousee jatkuvalla syötöllä joka puolelle Suomea. Meillekin on viime aikoina – päättäjien hyväksymien kaavojen mahdollistamana – rantautunut samanlainen elementtirakentamisen kulttuuri, joka on jo yhdenmukaistanut kovin monen suomalaisen kaupungin kaupunkikuvaa. Jos katsotaan, millaisia rakennuspalikoita on nousemassa esimerkiksi Aleksanterinkadun itäpäähän tai Porvoonporttiin, niin voidaanko todella olla sitä miltä, että ne vahvistavat Porvoon identiteettiä ja tukevat Porvoon omaleimaisuutta?

Kuvat 8-9. Tältäkö näyttää omaleimainen Porvoo?

Omaleimaisuus tarkoittaa sitä, että Porvoo erottuu muista eikä kaupungistamme muokkaudu pikkuhiljaa massataajamaa, joka on kadottanut omat juurensa ja mitätöinyt omat vahvuutensa. Sen vuoksi olisi erittäin tärkeää, että kaavoituksessa huomioidaan myös tyyliseikat.

Meillä on useita mahdollisuuksia kehittää kaupunkia omaleimaisena. Omaleimaisuuden vaaliminen ei suinkaan tarkoita sitä, että kaiken pitäisi näyttää samalta kuin vanhassa kaupungissa. Kaupunkia voidaan kehittää myös moderneilla ratkaisuilla. Uudisrakentamisen sijoittamisessa, mittakaavassa ja tyylissä tulisi kuitenkin huomioida ympäröivä rakennuskanta, eikä uuden rakentamisen saisi alistaa tai mitätöidä olemassa olevan ympäristön arvoa. Jotta kykenisimme säilyttämään vahvuutemme tulisi uusien rakennusten solahtaa olemassa olevaan kaupunkirakenteeseen kitkatta ja sopusoinnussa vanhaan nähden.

Jotkut viime aikoina hyväksytyistä kaavoista ja niille nousevista rakennuksista valitettavasti kuitenkin pistävät silmään, kuin finni nenänpäässä. Ne luovat melkoisen kontrastin olemassa olevaan ympäristöön, viilentävät alueen tunnelmaa ja jättävät ympäröivän alueen uudisrakennuksen varjoon ­– vertauskuvallisesti ja usein myös kirjaimellisesti.


Ei niin huonoa, ettei jotain hyvääkin

Porvoosta löytyy toki myös esimerkkejä kaupunkiin hyvin sopivasta rakentamisesta. Länsirannalle 2000-luvun alussa noussut moderni puukaupunki istuu sijaintiinsa hienosti. Samoin Laamanninpolulle vähän myöhemmin nousseet pienkerrostalot, jotka asettuvat tyylillisesti ja korkeutensa puolesta Porvoonportin korkeiden kerrostalojen ja modernin puukaupungin matalampien rivitalojen välille sovittaen kaksi varsin erityyppistä aluetta yhteen. Myös kirjaston viereen, Linnakoskenkadulle rakentui myös 2000-luvun alkupuolella mielenkiintoisia puujulkisivuisia rakennuksia, joiden monitahoisuus on ilo silmälle.

Kuvat 10-12. Miten nämä rakennukset istuvat Porvoolaiseen maisemaan?

Jos pohditaan uudempaa tuotantoa, niin Pääskypellolle on parhaillaan valmistumassa neljän nelikerroksisen talon kokonaisuus ja lähelle laskettelurinnettä on juuri hyväksytty kaava, joka mahdollistaa vähän korkeampien puukerrostalojen rakentamisen. Olisiko näissä sitä Porvooseen sopivaa omaleimaisuutta?

Kuvat 13-14. Uudempaa tuotantoa ja visioita, jotka poikkeavat nykyrakentamisen perustyylistä


Kuka saa toimia tyylipoliisina

Monesti kysytään, kenellä on oikeus määritellä laatu, tyyli tai omaleimaisuus eli kertoa mielipiteensä siitä, mikä on kaupungin identiteettiin sopivaa rakentamista? Omaleimaisuutta peräänkuuluttavien mielipide saatetaan kyseenalaistaa sanoen “mikäs sinä olet sitä omaleimaisuutta arvioimaan?” Keskusteluissa saatetaan myös vedota auktoriteetteihin, viitata rakennusyhtiöiden pätevän kuuloisiin perusteluihin tai tukeutua viranhaltijoiden näkemykseen vetoamalla siihen että ”kyllä ammattilaiset nämä asiat varmasti tietävät”. Viitattaessa auktoriteetteihin ja viranhaltijoiden tietämykseen on kuitenkin hyvä muistaa, että kaupungissamme asuu viranhaltijoiden lisäksi koko joukko muitakin alan asiantuntijoita (arkkitehtejä, taiteilijoita ym.), jotka ovat tuoneet julki eriäviä mielipiteitä monesta kaavoitusratkaisusta ja kritisoineet monia suunnitteluratkaisuja Porvoon omaleimaisuuden turmelemisesta ja mitätöimisestä.

Kenen sanaa tässä olisi uskominen? Pitäisikö meidän kuunnella rakennusyhtiöitä, suunnittelijoita, arkkitehtiliittoa, kiinteistövälittäjiä, museoviranomaisia, kaupunkitutkijoita, kaavoittajia, taiteilijoita, historioitsijoita, runoilijoita, psykologeja vai mikä olisi se oikea taho, joka kykenisi määrittelemään sen, millainen rakentaminen on omaleimaista ja sopii tähän kaupunkiin?

Parhaita omaleimaisuuden tulkkeja lienemme kuitenkin me kaupunkilaiset itse. Omaleimaisuus on piirre, joka heijastaa ympäristön poikkeuksellisuutta jostakin muusta ympäristöstä. Kun kyse on yksilöllisestä, persoonallisesta ja paikkaan sitoutuvasta muuttujasta, niin kukapa olisi parempi arvioimaan sitä kuin paikalliset asukkaat, joiden elinympäristöön muuttujaa verrataan.


Pidetään kiinni omaleimaisuudestamme

Jotta Porvoon omaleimaisuus säilyisi ja vahvistuisi, on syytä käydä aktiivista vuoropuhelua kaupunkilaisten kanssa jokaisesta uudesta kaava- ja suunnitteluratkaisusta, jota kaupunkiin ollaan esittämässä. Omaleimaisuuttamme latistavia ratkaisuja ei tule hyväksyä eikä purematta niellä. Tehtävillä valinnoilla voi olla ratkaiseva merkitys Porvoon erinomaisen maineen ylläpitämisessä ja strategian tavoitteiden saavuttamisessa – tai vaihtoehtoisesti niiden pilaamisessa. Suojelkaamme Porvoon omaleimaisuutta strategiaan kirjattujen sanojen ohella myös konkreettisina käytännön tekoina ja päätöksinä.

Lähteet

Kuntaliiton vetovoimatutkimus 2019, (s. 52)
https://www.kuntaliitto.fi/tilastot-ja-julkaisut/verkko-oppaat/rakennusjarjestyksen-laatimiseen/3-paikallisuus-ja-omaleimaisuus-rakennusjarjestyksessa

Kotiseutuliiton blogi: Paikan henki on mainetekijä
https://kotiseutuliitto.fi/blogi/paikan-henki-on-mainetekija/

Porvoon kaupunkistrategialuonnos
https://www.porvoo.fi/library/files/621f2a0ced6b97e673000474/PORVOO_KAUPUNKISTRATEGIA.pdf

Omaleimaisuudella markkinoitavia kaupunkeja


Rakennusfirmojen omaleimaisia kohteita


Viitatut blogit

Avainsanat: , , , , , , , , , , , , , , , , ,

Tällä artikkelilla on 2 kommenttia

  1. Perttu Hietanen 19.3.2022 Vastaa

    Hei
    Hyvä ja perusteltu kannanotto. On äärimmäisen masentavaa nähdä porvoonporttiin nousevan tylyjä kerrostaloja aivan sisääntuloväylän viereen. Kaikki vihreä kasvillisuus ollaan raivaamassa pois lähistöltä ja samalla poistetaan viihtyvyys ja terveellisyys sekä vähennetään kaupunkiuontoa kaiken aikaa kovalla kädellä. Porvoolla olisi edellytykset luontoa ja sen monimuotoisuutta varjelevaksi kaupungiksi ja se olisi todellinen omaleima joka parantaisi elämää ja toimisi ylivoimaisena maineentekijänä.

  2. Sirke Salonen 15.3.2022 Vastaa

    Kiitos, että tuot näitä Porvoon kaavoittamiseen ja rakentamiseen liittyviä asioita esille. Tyylitaju puuttuu monessa uudis rakennuksessa. Keskustassa rakennetaan myös aivan liian tiiviisti, ahtaasti ja liian korkeita taloja. Tilaa tarvitaan ihan käytännön asioihin ja myös hengittämiseen; Roskisautot pihojen ahtaudessa kolhivat ympäristöä ja autoparkkeja ei ole tai autoparkit ja -alueet ovat liian pieniä. Talvella lumen takia parkkiongelma on vielä suurempi. Eikä ole tilaa, mihin lumet loisi. Ikkunoiden räystäspellit tulevat jalkakäytävän puolelle. Kuka tätä ahtautta haluaa? Sitten vielä toinen asia on nämä taideteokset, jotka esittävät sikiöitä. Voisiko ne mitenkään saada poistettua?

Vastaa