PORVOON MAISEMISSA

Osallistuvan budjetoinnin mahdollisuudet

Miltä kuulostaisi, jos saisit itse suunnitella ja ideoida omaan lähiympäristöösi tehtäviä toimenpiteitä ja kaupunki maksaisi ja organisoisi niiden toteuttamisen? Olisiko alueellanne käyttöä uudelle pyöräteille, pitäisikö naapurustoon saada uusi lähipuisto tai tarviiko vanha leikkipaikka kasvojenkohotusta?

Asukaslähtöistä aluekehitystä on Porvoossa toteutettu esimerkiksi Gammelbackassa ja Korttelicoach-toiminnan puitteissa Kevätkummussa. Näitä hankkeita on rahoitettu ja toteutettu sektoreiden omista käyttöbudjeteista ja kaupungin saamalla perintörahalla. Yksittäisten hankkeiden rahoitus on kuitenkin aina haastavaa, eikä toimintamallin jatkuvuudesta ole takeita. Pitäisikö tällainen toiminta ottaa kiinteästi osaksi kaupunkilaisten palvelutarjontaa? Osallistava budjetointi tähtää juuri siihen, eli kaupungin hankerahoituksesta ja investoinneista pieni osa suunnattaisiin vuosittain kaupunkilaisten itsensä kohdennettavaksi ja päätettäväksi.


Kuva: M. Varpio (Tesoman osallistuvan budjetoinnin hankkeeseen liittyvän kuvan pohjalta piirretty)

Kaupungille on tänään jätetty seuraava valtuustoaloite, missä esitetään osallistavan budjetoinnin ottamista mukaan osaksi kaupunkikehityksen vuosittaisia investointeja.

***

Osallistuva budjetointi osaksi kaupunkikehitystä

Osallistuva budjetointi tarkoittaa talouden ja demokratian yhdistämistä. Se on toimintatapa, jossa asukkaat otetaan mukaan yhteisiä verovaroja koskevaan keskusteluun, suunnitteluun ja päätöksentekoon. Vaikka valtuusto päättääkin kuntatalouden isoista linjoista ja kokonaisuuksista, kuntalaisia kannattaa kuunnella. Tuloksena on osuvampia palveluja ja tyytyväisempiä asukkaita.

Kuntaliitto on julkaissut kesäkuussa 2017 Suomen ensimmäisen osallistuvan budjetoinnin oppaan kunnille1. Oppaassa on esitelty eri tapoja soveltaa osallistuvaa budjetointia sekä kuvattu siitä saatavia keskeisiä hyötyjä. Myös kuntalain 22 §:ssä kannustetaan osallisuuden ja vaikuttamisen edistämiseen erityisesti järjestämällä mahdollisuuksia osallistua kunnan talouden suunnitteluun. Lisäksi osallistuvan budjetoinnin toteuttaminen Porvoossa on linjassa uuden strategiamme kanssa.

Kansainvälisesti osallistuvaa budjetointia käytetään verrattain laajasti, ja siitä on saatu hyviä kokemuksia. Esimerkiksi Islannissa vuodesta 2011 käytössä ollut naapurustojen kehittäminen osallistuvan budjetoinnin avulla2 on saanut lukuisia kansainvälisiä palkintoja, kuten Nordic Best Practice Challenge palkinnon vuonna 2015. Myös YK on nimennyt osallistuvan budjetoinnin yhdeksi parhaimmista hallinnon käytännöistä.

Parhaimmillaan osallistuva budjetointi lisää kuntalaisten aktiivisuutta ja kiinnostusta yhteisten asioiden hoitoon sekä auttaa kohdentamaan verovaroja tehokkaasti oikeisiin kohteisiin. Osallistuvaan budjetointiin ei ole yhtä ainoaa oikeaa menetelmää, vaan sitä voidaan toteuttaa monin eri tavoin. Sama malli ei sovellu jokaiseen kuntaan. Kuntaliitto kannustaa kuntien viranhaltijoita, luottamushenkilöitä ja asukkaita tutustumaan oppaaseen ja kokeilemaan erityyppisiä osallistuvan budjetoinnin muotoja. Suomessa menetelmää on käytetty menestyksekkäästi esimerkiksi Tesoman lähiön kehittämiseen Tampereella3, lähiliikuntapaikkojen kehittämiseen Vihdissä4, nuorten ja vanhusten ottamiseksi mukaan budjetointiin Iisalmella5, kaupunkilaisten ideoiden toteuttamiseen Helsingissa6 ja Varkaus on ottanut sen käyttöön työllisyys- ja nuorisopalveluissa7. Porvoossa osallistuvaa budjetointia on kokeiltu onnistuneesti Kevätkummussa vuonna 20188. Muiden kuntien malleja voidaan hyödyntää myös Porvoossa.

Kuinka menetelmä toimii? Käytännön esimerkki

Yhtenä toimintatapana voisi olla esimerkiksi seuraavanlainen prosessi:

Kaupunginosille annetaan mahdollisuus päättää tietyiltä osin kaupungin budjetista saadulla määrärahalla oman alueensa kehittämiskohteista. Budjettiin varataan kaupunginosille kehitysbudjetti, joka jaetaan suhteutettuna alueen väkilukuun. Jotta pienimmät alueet saisivat myös jonkin minimisumman, voidaan esimerkiksi neljäsosa budjetista jakaa tasan kaikkien alueiden kesken. Nelivaiheisen prosessin tiivistetty kuvaus:

  1. Kuka tahansa kaupunkilainen voi esittää oman ideansa kaupunginosansa kehityshankkeeksi. Ideoita voidaan kerätä eri medioiden kautta, mukaan lukien sosiaalinen media, mikä helpottaa osallistumista.

  2. Kaupunginosiin perustetaan työryhmät, jotka valitsevat 20 kehitysideaa ja niistä tehdään kaupungin tai ulkopuolisen konsultin toimesta alustavat suunnitelmat ja kustannusarviot.

  3. Annetut ehdotukset asetetaan äänestettäviksi. Äänestys voidaan toteuttaa sähköisellä alustalla tai muulla sopivaksi katsotulla tavalla. Äänestäjä valitsee ensin kaupunginosan ja sitten hankkeet, joita haluaa äänestää. Asukas voi valita niin monta projektia, kuin budjetti sallii.

  4. Eniten ääniä saaneet ehdotukset etenevät julkisiin tarjouksiin ja edelleen toteutukseen. Toteutukseen valittuja hankkeita jatkotyöstetään yhdessä hankkeita esittäneiden kanssa.


Ehdotukset voivat olla esimerkiksi istutuksia, leikkialueita, liikuntapaikkoja, kävelypolkuja, opaskylttejä, vesipisteitä, penkkejä yms. Prosessi osallistaa kaupunkilaisia uudella tavalla ja antaa mahdollisuuden päätöksentekoon ja oman asuinalueensa kehittämiseen pienellä kynnyksellä.

Toimintamallin ratifiointi

Aloitteessa on esitetty, että Porvoossa jatketaan Kevätkummun hankkeen8 viitoittamaa tietä ja otetaan osallistuva budjetointi kiinteästi osaksi kaupunkikehitystä, kuntatekniikan investointeja ja asukkaiden hyvinvoinnin edistämistä. Aloitteessa on myös esitetty, että osallistuva budjetointi otettaisiin käyttöön jo seuraavan eli vuoden 2020 talousarvion yhteydessä.

***

Lähteet

1) Kuntaliiton opas
https://www.kuntaliitto.fi/asiantuntijapalvelut/osallistuva-budjetointi

2) Naapurustojen kehittäminen Islannissa
https://www.citizens.is/portfolio_page/my-neighbourhood/

3) Tesoman lähiön kehittäminen Tampereella
https://docplayer.fi/20141304-Osallistuvan-budjetoinnin-kokeilu-tampereen-tesomalla.html

4) Vihdissä kehitetään lähiliikuntapaikkoja
https://www.ykkoslohja.fi/osallistuva-budjetointi-toimii-kaytannossa/

5) Nuoret ja lapset mukaan budjetointiin Iisalmella
https://www.iisalmi.fi/news/Nuoret-ja-vanhukset-mukaan-budjetointiin-Testamenttivaroista-potit-Nuorisoneuvoston-ja-Ikaihmisten-neuvostojen-ideoitavaksi-/dixmlrxj/89d504d5-9118-48a7-9ddd-8fc245960d2b

6) Kaupunkilaisten ideoiden toteuttaminen Helsingissä
https://www.hel.fi/helsinki/fi/kaupunki-ja-hallinto/osallistu-ja-vaikuta/vaikuttamiskanavat/osallisuus-ja-vuorovaikutusmalli/osallistuva-budjetointi/

7) Työllisyys- ja nuorisopalveluiden kehittäminen Varkaudessa
https://www.varkaus.fi/blogit/100-tekoa-varkautelaisten-hyv%C3%A4ksi/osallistuva-budjetointi

8) Porvoon osallistuvan budjetoinnin hanke Kevätkummussa
https://www.porvoo.fi/kevatkummun-osallistuva-budjetointi

Close Menu