Tulevaisuutta on vaikea ennustaa. Tässä tarinassa esitetään kaksi erilaista mielikuvituksen tuottamaa skenaariota, millaiseksi Porvoo voisi kehittyä seuraavan seuraavien 30 vuoden kuluessa. Ensimmäisessä skenaariossa onnistuneet ratkaisut muodostavat positiivisen kehän, joka ruokkii hyvinvoivan kaupungin kehittymistä. Toisessa skenaariossa epäonni ja huonot valinnat johtavat varsin lohduttomaan lopputulokseen. Skenaarioissa on keskitytty paikalliseen kontekstiin, mutta esiin on nostettu myös sellaisia tapahtumia, joilla on heijastusvaikutuksia paikalliselle tasolle.
UTOPIA
Eletään vuotta 2050.
Vuosisadan alkupuolella Porvoossa tehtiin suuria rakenteellisia päätöksiä ja lähdettiin kehittämään kaupunkia pitkällä tähtäimellä. Kilpilahden teollisuusalueelle on noussut menestyvä cleantech-bisnes, joka on vetänyt kaupunkiin sankoin joukoin korkeasti koulutettua työvoimaa. Uusiutuviin polttoaineisiin, puhtaaseen energiantuotantoon, liikkumiseen ja kierrätykseen liittyvät innovaatiot ovat tehneet Kilpilahdesta maailmanluokan edelläkävijän luonnonvaroja ja ympäristöä säästävissä tuotteissa ja palveluissa. Samalla toimialan kasvaneet verotulot ovat auttaneet kaupunkia investoimaan mm. julkiseen liikenteeseen ja ympäristön kehittämiseen.
2040-luvulla valmistunut itärata yhdistää Porvoon Helsinkiin ja Pietariin. Matka-aika lentokentälle on kutistunut 20 minuuttiin ja Helsingin keskustaankin pääsee reilussa puolessa tunnissa. Uuden rautatieaseman imussa Kuninkaanportin kauppa- ja palvelukeskittymä on noussut uuteen kukoistukseen, ja vuosisadan alussa kesken jäänyt alue on vihdoin saatu rakennettua valmiiksi. Kuninkaanportti kytkeytyy nykyään tiiviisti muuhun kaupunkirakenteeseen sekä kevyen liikenteen väylin että tiheän julkisen sukkulaliikenteen avulla. Julkinen liikenne on muutenkin kokenut renessanssin. Kaupunki on ottanut julkisen liikenteen hoitaakseen ja kaupunkilaisille maksuttomat pienet automaattibussit kulkevat hyvällä sykkeellä kaupunkia ristiin rastiin. Tiheä reittiverkosto ulottuu Jakariin, Hinthaaraan ja Pellinkiin asti. Tilausperiaatteella toimivat autonomiset taksit hakevat jopa yksittäisiä ihmisiä kustannustehokkaasti kylistä keskustaan ja takaisin. Hyvin toimivan julkisen liikenteen ansiosta ihmiset ovat vähentäneet oman auton käyttöä ja osa on luopunut siitä kokonaan.
Kaikissa Euroopan kaupungeissa ei ole osattu arvostaa kulttuuriarvoja, ja niiden vanhojen osien on pikkuhiljaa annettu rapistua, mikä on lisännyt jäljellä olevien vanhojen kaupunkien arvoa. Porvoo on onneksi pitänyt hyvää huolta historiallisista kulttuurikohteistaan, Vanhasta Porvoosta ja empire-kaupunginosasta, ja niiden merkitys on vuosikymmenten saatossa vain korostunut. Panostaminen empire-kaupunkiin, länsirantaan ja kaupungin luontokohteisiin on saanut myös vierailijoiden mielenkiinnon laajenemaan Vanhasta Porvoosta koko kaupunkiin. Kausiluonteinen turistipaine vanhassa kaupungissa on helpottunut, kun kaupungista löytyy nyt monia muitakin huippuvetonauloja. Porvoon ravintolaelämä on entisestään monipuolistunut ja kaupunki onkin saanut maineen paitsi Suomen kulinaristisena keskuksena myös runsaasti kansainvälistä julkisuutta, mikä tuo turisteja kaupunkiin perinteisten arkkitehtuuriin ja historiaan liittyvien attraktioiden ohella.
2020-luvulla alettiin rakentamisessa panostaa tehokkuuden sijaan laatuun ja esimerkiksi nykyiset koulurakennukset ovatkin pysyneet hyvässä kunnossa ilman isompia remonttitarpeita laadukkaan rakentamisen ja korkealuokkaisen huoltojärjestelmän ansiosta jo reilut parikymmentä vuotta.
Uusi kotouttamisohjelma on kyennyt vastaamaan kasvavaan maahanmuuttoon ja uusien asukkaiden integroiminen yhteiskuntaan on hoidettu Porvoossa esimerkillisesti. Pitkällisen odottelun jälkeen saatiin kaupunkiin myös kansainvälinen koulu, jota esimerkiksi Kilpilahden ulkomaisen työvoiman jälkikasvu hyödyntää ahkerasti. Maahanmuuttajat ovat helpottaneet alueellista työvoimapulaa ja parantaneet kotoperäisen ikääntyvän väestön aiheuttamaa heikkoa huoltosuhdetta. Monikulttuurisuus näkyy kaupungissamme myös mm. laajentuneena kulttuuritarjontana ja uusina kulinaristisina elämyksinä.
Entisen Citymarketin rakennus koki 2030-luvulla ison muodonmuutoksen, kun vanha rakennus korvattiin uudella monikäyttöisellä rakennuskompleksilla, joka toimii modernina vastinparina Vanhassa Porvoossa sijaitsevalle huippuhotelli Valtimotalolle. Nimbuksen korttelin läpi rakennettiin uudistamisen yhteydessä viihtyisä kävelyväylä Vanhan Porvoon ja torialueen välille, joka sitoo alueet toisiinsa. Kävelyväylän varrella olevat kauppapaikat ovatkin nykyään kaupungin halutuimpia.
Torin ympäristö on kokenut parissa vuosikymmenessä melkoisen metamorfoosin. Autoja ei torialueella enää juurikaan näy, ihmisiä sitäkin enemmän. Pienten kauppakojujen ketjut, paviljongit ja terassit, pelialueet, viihtyisät pienpuistot ja lukuisat tapahtumat sekä erilaiset teemaviikot vetävät ihmisiä puoleensa kauempaakin ja tekevät torialueesta eläväisen paikan vuoden ympäri. Uudistuneesta torista onkin tullut kaikkien kaupunkilaisten ja turistien yhteinen olohuone. Tori kytkeytyy saumattomasti jokirantaan, Kaupunginpuistoon ja Vanhaan Porvooseen. Kävelypainotteinen keskusta tekee liikkumisen kaupungissa helpoksi ja miellyttäväksi myös ilman autoa.
Terveyspalvelut ovat helpottuneet, ja nykyisin kaikille kaupunkilaisille on tarjolla maksuton perusterveydenhuolto, johon pääsee hyvinkin lyhyellä varoitusajalla. Kaupungin väkiluvun kasvu on palauttanut synnytysosaston Porvoon sairaalaan ja osa Helsingin yliopiston kursseista (kulttuuri ja luonto) on siirretty Porvoon koulutusyksikön hoidettavaksi. Porvoosta on siis tullut myös yliopistokaupunki.
Kilpilahden alueelle 2020-luvulla valmistunut kierrätys- ja jätteenkäsittelykeskus on tehostanut jätteiden käsittelyä ja mahdollistanut entisen Domargårdin kaatopaikan sulkemisen. Domargårdin alueelle rakennettiin sulkemisen yhteydessä kattavat kaatopaikkakaasun ja -vesien keräysjärjestelmät. Kaupungin maanrakennustöissä syntyneitä maa-aineksia käytettiin kaatopaikka-alueen muotoiluun ja alueesta tehtiin turvapaikka monelle uhanalaiselle kasvilajille. Maisemointi saatiin valmiiksi 2030-luvulla ja niittyjen sekä erilaisten kasvisaarekkeiden täplittämästä ympäristöstä on tullut yhtenäinen luonto- ja virkistysalue, missä viihtyvät nykyään sekä eläimet että ihmiset.
Porvooseen luotiin 2020-luvun alkupuolella laaja suojelualueiden verkosto, ns. itäinen viherkehä, joka kytkeytyy kansalliseen kaupunkipuistoon. Siihen sisältyy laajoja yhtenäisiä metsäalueita Stensbölestä, Stormossenin suoalueelta, Karhunkorvesta ja Veckjärven itäpuolelta aina Domargårdiin asti. Lisäksi kaupunkia ympäröivistä luontoalueista on jätetty rakennettujen alueiden väliin vihersormia, jotka työntyvät keskustaan saakka. Ne muodostavat ekologisia käytäviä ja tarjoavat asuinpaikan monelle eliölajille. Näiden toimien ansiosta Porvoon alueellinen biodiversiteetti on säilynyt poikkeuksellisen runsaana.
Vuosikymmenien odotuksen jälkeen saatiin vihdoin myös pitkään suunnitellulle itäiselle ohitustielle järjestymään rahoitus, kun kaupunki ja valtio pääsivät yhteisymmärrykseen hankkeen kustannusten jakamisesta. Saaristotien valmistuminen 2030-luvulla, johti Skaftkärrin asuinalueen täydentymiseen ja keskustan kautta kulkevan raskaan liikenteen vähentymiseen. Skaftkärrin ja keskustan väliset laadukkaat kevyen liikenteen väylät ja entisestään parantuneet julkisen liikenteen yhteydet ovat tehneet alueesta energiatehokkaan asumisen mallikaupunginosan.
Porvoo on saavuttanut erinomaisen maineen modernina ja eteenpäin katsovana, mutta historiallisia ja kulttuuri- sekä luontoarvoja arvostavana kaupunkina ja on erittäin haluttu kohde sekä uusille asukkaille että turisteille.
DYSTOPIA
Eletään vuotta 2050.
Maailmantalouden tila on heikentynyt, mikä on heijastunut myös Suomen kuntien talouteen ja lainansaantiin. Porvoon niukkenevat taloudelliset resurssit on suunnattu pääosin välttämättömiin sosiaali- ja terveyspalveluihin, veden- ja energiantuotantoon sekä koulurakennusten jatkuviin korjauksiin. Koulutus, ekologiset tekijät ja luontoarvot ovat jääneet selvästi toisarvoisiksi, kun kaupungin niukoista investoinneista on päätetty.
Luonnosta on viimeisten vuosikymmenten saatossa menetetty satoja lajeja ja kaupunkia ympäröivien viheralueiden biodiversiteetti on supistunut huomattavasti. Monessa kohtaa jonkin lajin häviäminen on katkaissut luonnon oman ravintoketjun ja aiheuttanut isoja muutoksia myös muissa lajeissa. Ruskiksen luonnonsuojelualueella lintujen määrä on vähentynyt vuosi vuodelta ja nykyisin siellä näkee enemmän yläjuoksulta ajelehtineita kaljatölkkejä ja muuta roinaa kuin eläimiä. Sikosaaren, Kaunissaarten ja Hamarin rannat alkavat näyttää samalta kuin Välimeren turistirannat joskus vuosisadan alkupuolella, täynnä muovijätettä ja muuta saastaa. Hamarin edustalla, merenpohjassa kulkeva vesilaitoksen jätevesiputki rikkoutui useasta kohtaa viitisen vuotta sitten, eikä sitä saatu määrärahojen puutteessa kunnolla korjattua, joten jätevesi on saanut valua merenlahteen melko vapaasti. Tunkkainen haju ja saasteet ovat muuttaneet ennen Porvoon arvostetuimpiin kuuluvan Hamarin ranta-alueen hyljeksityksi ja epämiellyttäväksi.
Ilmastonmuutos on karannut käsistä ja valtavat pakolaisvirrat uhkaavat Suomea. Myös Porvoo on saanut osansa ilmastopakolaistulvasta ja kaupungin kasvaneesta väestöstä on jo joka kolmas taustaltaan ulkomaan kansalainen. Kaupungin sisäinen segregaatio on lisääntynyt ja Porvoossa on jakauduttu entistä enemmän eri luokkien ja sosiaalisten ryhmittymien asuinalueisiin. Paremmilla alueilla harvojen ja valittujen luksuskiinteistöt on pitänyt suojata korkeiden muurien ja turvalaitteiden taakse kasvavan rikollisuuden pelossa. Yleisillä alueilla ilkivalta rehottaa, kun heikentyneen työllisyyskehityksen uhkaamat nuoret eivät tahdo enää nähdä mitään valonpilkahdusta tulevaisuudessa. Nopeasti ja hallitsemattomasti kasvaneen väestömäärän vuoksi rakentaminen on ulotettu nopeasti myös Porvoon eri kaupunginosia ympäröiville luontoalueille. Kaupungin laitamille on noussut laittomia hökkelikyliä, joita rakennusvalvonta ei muiden töiden ohella ole ehtinyt suitsia.
Ilmasto on muuttunut merkittävästi. Lunta ei talvella juuri enää sada, ja monen huonon vuoden jälkeen laskettelurinne joutui lopettamaan toimintansa lopullisesti vuonna 2032. Vesisateita kuitenkin riittää ja jokakeväisistä jokitulvista on tullut yleisiä. Kohonneen merenpinnan vuoksi rantavyöhykkeiden tulvariskialueet ovat osoittautuneet riittämättömiksi. Vuosisadan alkupuolella rakennetut hienot rantarakennelmat ovat kärsineet tuntuvia vaurioita ja alkavat näyttää lahoavilta röttelöiltä. Myös suurten fanfaarien saattelemana 2020-luvulla rakennettu jokirannan citymarket on kärsinyt toistuvista vesivahingoista ja joutunut lopulta lopettamaan toimintansa palveltuaan vain 14 vuotta kaupungin asukkaita. Anarkistit ovat ottaneet tyhjilleen jääneet kiinteistöt haltuunsa, eikä kaupunki ole kyennyt häätämään heitä pois, koska kaupungilla ei ole ollut osoittaa mitään muutakaan toimintaa isoihin tiloihin.
2030-luvulla kaupungin pääteitä levennettiin autoilijoiden vaatimuksesta ja autoille osoitettiin runsaasti uusia parkkialueita eri puolille kaupunkia. Entinen torin ympäristö on nykyisin täynnä parkkipaikkoja, koska kaikki halusivat päästä suojelevissa metallikuorissaan mahdollisimman lähelle keskustaa ja päämääräänsä. Osa kauppiaista oli myös sitä mieltä, että palveluita olisi tuloksellisinta tarjota lähinnä autoileville asiakkaille. Kaupungin kävely-ympäristön kehittäminen jäikin 2020-luvulla alkutekijöihinsä kovaäänisen vastustuksen vuoksi.
Vanhasta autokannasta ei ole kyetty luopumaan, vaan entistä heikkokuntoisemmat ajoneuvot saastuttavat ympäristöä edelleen. Polttoaineiden hinnannousu on kuitenkin rajoittanut autoliikennettä. Perinteisen bensan litrahinta on noussut jo yli seitsemään euroon litralta, eikä sitä ole aina edes saatavilla. Bensan hintakehitys on ollut kolme kertaa nopeampaa kuin keskimääräinen inflaatio. Teiden kuntoon ei myöskään ole enää viime vuosikymmeninä kyetty panostamaan kunnolla ja suuri osa kaupungin sisäisistä teistä onkin erittäin huonossa kunnossa.
Elintarvikkeiden hinta on noussut selvästi nettotuloja nopeammin, jolloin yhä suurempi osa perheiden käytettävissä olevista tuloista menee ruokaan ja muihin välttämättömiin peruspalveluihin.
Domargårdin jätehuoltokapasiteetti osoittautui riittämättömäksi 2040-luvun alkupuolella, joten uusia kaatopaikkoja on avattu eri puolille kaupunkia. Yksi näistä avattiin Kokonniemeen, entisen maauimalan hiekkakuoppaan. Myös aikoinaan Näsinmäen hautausmaan pohjoispuolella sijainnut Mätäjärven kaatopaikka on avattu uudelleen. Kunnallisen jätehuollon yksityistäminen aiheutti ongelmia, kun kallistuneiden jätteenkäsittelymaksujen vuoksi osa yksityisistä toimijoista hautasi jätteensä ja lietekuormansa metsäteiden varsille, minkä seurauksena osa kaupungin pohjavesivarannoista pilaantui.
2030-luvulla syttyi Vanhassa Porvoossa nuorisoryhmän yöllisen juhlinnan seurauksena tuhoista tulipalo, joka eteni yön tunteina nopeasti rakennuksesta toiseen. Vaikka palokunta teki parhaansa, kirkko ja puolet korvaamattomasta puukaupungista menetettiin. Porvoon ykkösvetonaulan menetys johti paloa seuraavina vuosina turistimäärän romahdukseen, mistä kaupunki ei ole toipunut vieläkään. Aiemmin kukoistanut ravintolakulttuuri on myös hiipunut turistien ja maksukykyisten asiakkaiden kadon vuoksi. Yli puolet ravintoloista on joutunut laittamaan lapun luukulle. Grillikioskien ja keskikaljakuppiloiden määrä sen sijaan on kasvanut ja iso osa työikäisestä väestöstä notkuukin nykyään päivät pitkät näissä halvan kaljan anniskelupaikoissa.
Muinoin Suomen matkailun kärkikastiin kuulunut kaupunki on pudonnut tusinakaupunkien joukkoon yhdeksi pääkaupunkiseudun ongelmalähiöksi.
***
Todettakoon tähän loppuun, että edellä kerrottu tarina on täysin fiktiivinen eli mielikuvituksen tuotetta. Porvoo kasvaa ja kehittyy omaan suuntaansa, joka ei varmasti noudata kumpaakaan edellä kuvatuista skenaarioista. Toivottavasti suunta on kuitenkin kohti taloudellisesti, ekologisesti ja sosiaalisesti kestävää tulevaisuutta.
Aiheeseen liittyviä linkkejä:
How to recognize a dystopia – Alex Gendler
https://www.youtube.com/watch?v=6a6kbU88wu0
Is Utopia Always Dystopia? Is Utopia Possible?
https://www.youtube.com/watch?v=n20ZbRJyKPM
