PORVOON MAISEMISSA

Porvoon Energian tontti

Porvoon Energian tontille ollaan tekemässä asemakaavamuutosta, missä rakennusoikeuden määrää lisätään merkittävästi vanhaan kaavaan nähden. Asia oli kaupunkikehityslautakunnan käsittelyssä 20.8. ja keskustelimme aiheesta siellä pitkään ja hartaasti. Esitin kaavan palauttamista valmisteluun, tavoitteena kaavan mahdollistaman rakennusmäärän ja etenkin kerroskorkeuden inhimillistäminen, mutta esitykseni hävisi äänestyksen lautakunnassa äänin 6-4. Seuraavaksi päätös menee kaupunginhallitukseen ja lopullisesti kaavamuutoksesta päätetään kaupunginvaltuustossa.


Kuva 1. Isot kerrostalot vaikuttavat merkittävästi kaupunkikuvaan. Kuvalähde: asemakaavaselostus

Kasvava kaupunki

On usein sanottu, että Porvoon tulee kasvaa ja kehittyä ja että kaupunkia pitää kehittää rohkeasti. Olen täysin samaa mieltä. Porvoota tuleekin kehittää rohkeasti kaupunkilaisille ja kaupunkilaisten ehdoilla. Keskustaan on myös tarjottava lisää asuntoja, mutta samalla tulee ottaa huomioon kaupunkikuvan kehitys. Jos keskitytään vain muutamaan näkökulmaan tai tavoitteeseen, kokonaiskuva helposti hämärtyy. Jos esimerkiksi tavoitellaan lisää asukkaita keskustaan, voi 10-kerroksisten tornitalojen rakentaminen torin laidalle kuulostaa hyvältä idealta. Voidaan ajatella, että ”Hienoa, saadaan lisää asuntoja 500 asukkaalle”. Mutta samalla saatetaan unohdetaan se, että näin toimimalla voitaisiin tuhota koko ympäristön liikenteen toimivuus, viihtyisyydestä puhumattakaan.

Keskustaan on myös tarjottava lisää asuntoja, mutta samalla tulee ottaa huomioon kaupunkikuvan kehitys

Kuva 2. Onko korkeuskontrasti uuden ja vanhan välillä siedettävä vai jyrääkö uudisrakentaminen vanhan henkisesti jalkoihinsa?. Kuvalähde: Asemakaavaselostus


Rakennusliikkeiden ehdoilla?

On myös sanottu, että jollei riittävää rakennusmäärää mahdollisteta, ei rakennusliike ole kiinnostunut kohteesta ja tontti jää rakentamatta. Tämäkin mielipide on ihan ymmärrettävä, nimittäin rakennusliikkeen näkökulmasta. On selvää, että rakennusliike on voittoa tavoitteleva yritys, joka laskee tarkasti paljonko projektista on saatavilla taloudellista hyötyä. Kaupungin ensisijainen tehtävä ei kuitenkaan ole tuottaa rakennusyhtiölle mahdollisimman hyviä diilejä, vaan luoda kaupunkilaisille viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä.

Kaupungin ensisijainen tehtävä ei ole tuottaa rakennusyhtiölle mahdollisimman hyviä diilejä, vaan luoda kaupunkilaisille viihtyisää ja toimivaa kaupunkiympäristöä


Osallisten mielipiteet

Kaupunkilaisten mielipidettä on syytä kuunnella myös siitä syystä, että vältetään mahdollinen pitkä ja kivulias valitusrumba. Jos joku osallisista tuntee kokeneensa niin suurta vääryyttä, että katsoo tarpeelliseksi valittaa päätöksestä hallinto-oikeuteen, voi edessä olla vuosien oikeustaistelu, jolloin alueen kehittäminen on kokonaan jäissä. Olisikin parempi löytää sellainen kompromissi missä kaikki kokisivat, että ovat saaneet äänensä kuuluviin, vaikka lopputuloksesta ei tulisikaan juuri täsmälleen minkään osapuolen toiveiden mukaista.

On selvää, että kullakin hankkeella on eritasoiset vaikutukset eri puolilla kaupunkia asuville ihmisille. Kohdealueen naapurissa asuvat suhtautuvat uusiin hankkeisiin usein paljon kriittisemmin kuin toisella puolella kaupunkia asuvat kaupunkilaiset. Jos omaan naapuriisi rakennettaisiin jotain, niin kyllä se sinuakin kiinnostaisi ja miettisit kuinka se vaikuttaa jokapäiväiseen elämääsi tai tonttisi arvoon. Jos esimerkiksi omakotitalosi viereen suunniteltaisiin tornitaloa, niin mielipiteesi voisivat olla melko kärkeviä. Päättäjät ovat siinä mielessä epäkiitollisessa asemassa, että päättivät he mitä tahansa, joku on aina tyytymätön. Silloin kun kaupunkia kehitetään, tulisi päättäjien kuitenkin ajatella kaupunkilaisten yhteistä etua.

Strategian tavoitteet

Porvoon Energian tontti on keskeisellä paikalla oleva alue, jonka käsittelyllä on suuri merkitys kaupunkikuvalle. Kaupungin strategiassa tavoitellaan mm. energiatehokkuutta, hiilineutraaliutta ja elävää kaupunkikeskustaa, mikä tarkoittaa lisää ihmisiä keskustan alueille. Tietyn tyyppistä asukastiheyden kasvattamista siis tavoitellaan. Siinä mielessä kerrostalorakentamisen voidaan katsoa sopivan tähän paikkaan ja se vastaa tavallaan myös strategian tavoitteisiin.

Kyseessä on kuitenkin haastava paikka, sillä aluetta ympäröi huomattavan monimuotoinen rakennuskanta: Mannerheiminkadun varrella on suojeltu ja merkittävä kulttuurirakennus (Porvoon Energian talo), länsipuolella Kirjapuisto ja kirjastorakennus, pohjoispuolella omakotitaloja (1,5-2 krs) ja itäpuolella kerrostaloja (4 krs). Näiden keskelle tulevilla rakennuksilla tulee olemaan suuri vaikutus ympäristöönsä sekä fyysisesti että visuaalisesti.


Kuva 3. Rakennusten korkeudet kaavapohjassa. Kohdealueen pohjoispuolella on 2-kerroksista rakennuskantaa, itäpuolella ja eteläpuolella 4-kerroksisia kerrostaloja, länsipuolella avoin puisto, jonka takana 3-kerroksisia rakennuksia. Jos keskelle sijoitetaan 5-kerrroksinen rakennusmassa, se luo ison kontrastin etenkin pohjoisen ok-taloihin ja etelän Porvoon Energian taloon. Kuvalähde: Ajantasa-asemakaava


Kuva 4. Kallenillankatu 5 ja hahmotelma uusista rakennuksista.


Korkeuskontrasti

Asuinrakentaminen ja suunnitelmassa esitetty rakennustyyppi puoltavat sinänsä paikkaansa, mutta rakennusten massiivisuus ja kerroskorkeus ovat seikkoja, jotka eivät tunnu luontevasti istuvan ympäristöönsä, vaan aiheuttavat melkoisen kontrastin etenkin pohjoisen omakotitaloihin ja etelässä Porvoon Energian taloon.

Tähän samaan seikkaan oli kiinnitetty huomiota myös lukuisissa kaavaluonnoksesta annetuissa kirjallisissa mielipiteissä ja Porvoon museon lausunnossa. Tämän vuoksi onkin erikoista, että uudessa kaavaehdotuksessa tehokkuutta ja kerroskorkeutta on itse asiassa lisätty kaavaluonnokseen verrattuna.


Kuva 5. Uusimaa lehdessä 19.8. ollut kuva (vasemmalla) oli itse asiassa luonnosvaiheen havainnekuva, missä esiteltiin 4-kerroksista rakennusta. Nykyinen kaavaehdotus mahdollistaa vielä kerrosta korkeamman rakennuksen Porvoon Energian talon taakse (oikeanpuoleinen kuva).

Esimerkiksi Kallenlinnankadun puolella taloon B näyttäisi tulleen jopa kaksi kerrosta lisää luonnoksessa esitettyyn havainnekuvaan verrattuna (toinen kerros on tosin visuaalinen harha, joka johtuu kattolappeen katkaisemista ja ylimmän kerroksen sisäänvedetystä terassirakenteesta)


Kuva 6. Katuleikkaukset. Katuleikkauksissa korkeussuhde näkyy ehkä parhaiten. Kallenlinnankadun vastainen rakennusten sivu rajautuu Kirjapuistoon ja luo ison korkeuskontrastin sekä omakotitaloihin että Porvoon Energian rakennukseen.


Selostuksen perustelut

Asemakaavaselostuksessa kaikki on käännetty parhain päin. Siellä mm. lakonisesti todetaan, että ”Kerroslukujen alentamista ei vaikutusten arvioinnin perusteella pidetty tarpeellisena” ja ”3d-kaupunkimallissa tutkittujen vaihtoehtojen perusteella tehokkuutta voitiin hieman nostaa.”

Asemakaavaselostuksessa pyritään tietysti perustelemaan esitetyn kaavaratkaisun vaikutukset positiivisessa valossa, mutta osa perusteluista jättää kuitenkin toivomisen varaa.  Selostuksessa on esimerkiksi maininta siitä, että ”osalla omakotitalotonteista on käyttämätöntä rakennusoikeutta jäljellä, jonka käyttäminen vaikuttaisi rakennusten väliseen korkeuseroon…”. Tämänhän voisi tulkita vaikka niin, että ok-talojen omistajien pitää rakentaa lisäkerros, jotta korkeuseroa uuden ja vanhan välillä saataisiin tasattua. Lisäksi on viitattu mm. siihen, että ”yhtenäiset räystäslinjat tai harjakorkeudet eivät ole alueen kaupunkikuvalle tunnusomaisia”. Eivät olekaan, mutta eihän mielipiteissä tai lausunnoissa kai sellaiseen ole viitattukaan? Pääongelmaksi koettiin nimenomaan massiivisuus ja kerroskorkeus, ei räystäslinjaa.

Pääongelmaksi koettiin nimenomaan massiivisuus ja kerroskorkeus, ei räystäslinjaa

Sitten on vielä maininta siitä, että ”tuomiokirkon harja säilyy kuitenkin kaupunkikuvallisena hallitsijana”. Tämäkin kuulostaa vähän kaukaa haetulta vertailukohdalta. Eikö oleellisempaa ole uuden rakennuksen suhde Porvoon Energian rakennukseen ja muihin lähitaloihin?

Selostuksessa oli esitetty myös varjovaikutusanalyysi, joka on ihan hyvä työkalu, mutta  silläkin voidaan toki esittää sellaisia tuloksia kuin halutaan. On selvää, että lähelle toisiaan rakennettujen 5-kerroksisten talojen sisäpiha on suurimman osan päivästä varjossa, vaikka kattoviisteillä tähän voidaankin jonkin verran vaikuttaa.


Tiivistettynä

Jos nyt koetan tämän tiivistää, niin sanoisin, että vaikka pidän esitettyä talomallia ja kaavan edellyttämää liiketilatarjontaa hyvänä, samoin suunnitellun rakentamisen vaikutusta yhteiskuntarakenteeseen, näyttää nykyisen kaavaehdotuksen mahdollistama rakentaminen kuitenkin turhan massiiviselta ja korkealta kyseiselle paikalle ja toivoisin, että siitä saataisiin höylättyä vähän pois.


Lähteet
:

Asemakaava 524 Porvoon Energia selostus ja liitteet
http://porvoo01.oncloudos.com/kokous/201911014-3-2.PDF

This Post Has 2 Comments

  1. Kyllä mielestäni tuo matalampi olisi ehdottomasti parempi koko kaupunkikuvaa miettien. Tosin hauskan näköinen uudisrakennus itsessään, että tuo punainen tiilipinta sopii hyvin ja on mielestäni sellainen materiaali, joka pysyy pitkään hyvän näköisenä. Onko noista rakennuksista päätetty vielä lopullisesti mitään?

    1. Punatiili on silmää miellyttävä pinta, mutta rakennusten suunniteltu korkeus (5 krs) aiheuttaa melko ison kontrastin ympäristöönsä. Lopullisesti ei ole vielä päätetty. Kaavaehdotuksen käsittely on edelleen kesken.

Close Menu