PORVOON MAISEMISSA

Viihtyisyyden huomioiminen kaavoituksessa

Viihtyisyydellä on erittäin suuri merkitys kaupungin ja asuinalueiden vetovoimaan. Viihtyisä ympäristö toimii myös positiivisen vetovoiman kehänä. Viihtyisä paikka vetää ihmisiä puoleensa ja toisaalta ihmiset tekevät paikasta viihtyisän. Paikka, joka miellyttää ja vetää ihmisiä puoleensa, tuottaa yleensä myös lisäarvoa alueen kaupallisille toimijoille, on turvallisempi ja vähemmän altis ilkivallalle. Viihtyisä ympäristö luo myös lisäarvoa ihmisten henkiselle hyvinvoinnille, lisää sosiaalista kanssakäymistä ja yhteenkuuluvuuden tunnetta, vähentää ongelmakäyttäytymistä ja innostaa ihmisiä liikkumaan ympäristössään.

https://upload.wikimedia.org/wikipedia/commons/f/f8/Students_on_JMU_Quad.jpg

 

Kaupunkia kehitettäessä on syytä kiinnittää huomiota viihtyisää ympäristöä luoviin tekijöihin. Ympäristön viihtyisyyttä havainnoidaan kaikkien aistien kautta. Tulee miettiä, mikä saa ihmiset sanomaan: “Tässä on kiva paikka” tai “Tämä on mukava reitti“? Katuvihreällä, valaistuksella, äänimaisemalla ja taiteella on tässä suuri merkitys. Viihtyisässä ympäristössä tekee mieli viipyillä ja kuljeskella. Viihtyisä ympäristö tarjoaa mahdollisuuksia lumoutumiseen, arjesta irtautumiseen ja mysteerin tuntuun. Parhaimmillaan kaupunkitila tarjoaa monipuolisia kulttuurisia sisältöjä ja merkityksen kokemuksia sekä mahdollisuuksia säädellä omaa mielentilaa hakeutumalla sen parantamista tukeviin ympäristöihin – jokaiselle jotakin.

Kaavoituksessa päätetään suurista linjoista, jotka vaikuttavat merkittävästi alueiden viihtyisyyteen. Rakennusmassojen sijoittelu ja korkeus, aukioiden koko ja mittakaava, viher- ja vesialueet, katulinjaukset ja alueiden toiminnallinen määrittely ovat suuren mittaluokan tekijöitä, joilla vaikutetaan kaupunkikuvaan. Ellei viihtyisyyttä huomioida kaavoitusvaiheessa, on sitä haastavaa lisätä jälkikäteen alueen ominaisuuksiin.

“Viihtyisyys on mitattavissa oleva suure”

Jotta saataisiin objektiivisia tuloksia, ei voida tyytyä ainoastaan mielipidekyselyihin. Jokaisella ihmisellä on oma näkemyksensä viihtyisyydestä ja jokaisella on oma, usein varsin subjektiivinen, mielipide asiaan. Objektiivisen tuloksen ja mittariston luominen vaatiikin usein yleisten käytäntöjen ja syy-seuraussuhteiden selvittämistä. Valinnat voivat tapahtua ihmisellä myös alitajuisesti, eikä näihin tekijöihin välttämättä osata tarttua mielipiteitä ilmaistaessa. Ulkoinen seuranta ja ilmiöiden syy-seuraussuhteiden kartoittaminen ovatkin parempia välineitä viihtyisyyden mittaamiseksi. Näitä voidaan mitata konkreettisesti esimerkiksi tarkastelemalla aikaa, minkä ihminen viettää eri tyyppisissä paikoissa ja alueilla. Voidaan myös tilastoida missä ihminen pysähtyy ja missä katselee ympärilleen. Ihmisten liikkumista voidaan jäljittää ja luoda toimintamalleja, jotka ovat sidoksissa ympäristön tekijöihin. Voidaan selvittää ihmisten kävelynopeuksia ja -kuvioita. Minkälainen aukio saa ihmiset hakeutumaan luokseen, minkälaisen reitin ihmiset mieluiten valitsevat, missä ihmiset istahtavat hetkeksi ja vaihtavat muutaman sanan toisen ihmisen kanssa? Minkälainen julkisivu viehättää ihmistä ja minkälainen työntää luotaan. Näistä tekijöistä voidaan luoda mittarit viihtyisälle ympäristölle.

https://c.pxhere.com/photos/c5/8e/drinks_groningen_terrace_people_bar_cafe_bistro_pub-418478.jpg!d

 

Yleiset viihtyisyyteen, miellyttävyyteen ja elvyttävyyteen vaikuttavat tekijät ovat hyvin tiedossa ja niistä on olemassa paljon tutkimustietoa. Paikan viihtyisyyteen vaikuttavat kuitenkin myös paikka- ja kulttuurikohtaiset erot, minkä vuoksi viihtyisyyden mittariston on hyvä heijastaa myös oman kotikaupunkimme kulttuuri-identiteettiä.

Kaupungin tulisi ottaa käyttöön mittarit ja selvästi tunnistettavat kriteerit viihtyisyyden mittaamiseksi ja hyödyntää niitä kaavoituksessa. Kaupungin tulisi ottaa viihtyisyys yhdeksi selvitettäväksi tekijäksi, vastaavasti kuin nyt selvitetään liikennettä, maisema-arvoja, kaupallisia tekijöitä tai luontoarvoja kaavan vaikutuksia pohdittaessa. Tällaisen selvityksen tavoitteena on arvioida ennalta kaavan ja sen mahdollistamien toimintojen vaikutuksia ihmisiin sekä ihmisten elinympäristöön ja viihtyisyyteen.

Viihtyisyyttä ei voi jättää kaavan yhteydessä laadittavaan rakennustapaohjeeseen tai jälkikäteen pohdittavaksi, jolloin on usein liian myöhäistä vaikuttaa ”isoon kuvaan”. Viihtyisyys tulee huomioida jo suuria linjoja pohdittaessa. Ei myöskään riitä, että viihtyisyyttä sivutaan muissa selvityksissä, koska vaikka viihtyisyys liittyykin monen eri alan ratkaisuihin, on viihtyisyydellä niin suuri merkitys kaupungin houkuttelevuuteen ja elävyyteen, että siihen kohdistuvat vaikutukset tulisi erikseen selvittää.

Käytettävissä olevia mittareita ja viihtyisyyden mittaamista käytännön tasolla avataan mm. kirjassa “How to study public life, Jan Gehl & Birgitte Svarre, Island Press, 2013“. Hyvänä lahtökohtana toimivat myös kirjat ”Happy City: Transforming Our Lives Through Urban Design, Charles Montgomery, Penquin Books, 2014” ja “Handbook of Environmental Psychology and Quality of Life Research, Ghozlane Fleury-bahi, Enric Pol, Oscar Navarro, 2016“, missä aihetta käsitellään laaja-alaisesti ympäristöpsykologisesta näkökulmasta.

Porvoon kaupunkistrategian mukaan pyrimme tekemään Porvoosta Suomen viihtyisimmän ja vetovoimaisimman kaupungin. Olisi toivottavaa, että nämä tavoitteet voidaan konkretisoida myös kaavoituksessa.

***

Edellä oleva teksti on suora lainaus laatimastani valtuustoaloitteesta, jonka jätin kaupungille 26.9.2018.

Close Menu