Julkaistu 20.5.2024 by Mika Varpio
Kylät ja kylien palvelut ovat Porvoossa olleet jo pitkään lakkautusuhkan alla. Kyläläiset ovat joutuneet toistuvasti perustelemaan oman asuinalueensa hyviä puolia ja kylien olemassaolon tärkeyttä. Silti kylät ovat jääneet päätöksenteossa lapsipuolen asemaan ja kun investoinneista on pitänyt karsia, kylät ovat monesti olleet ensisijaisia säästökohteita.
Miksi näin? Nähdäänkö kylät pelkkinä resurssisyöppöinä ja riippakivinä, joista olisi päästävä vähin äänin eroon? Näin ajattelevat eivät välttämättä ole sisäistäneen kylien potentiaalia ja merkitystä kaupungille. Kyliin ja kyläelämään sisältyy nimittäin valtava määrä arvoja, joita voi olla haastava muuntaa suoraan euroiksi, mutta joilla voi olla huomattava vaikutus elämänlaatuun ja samalla koko kaupungin vetovoimaan.
Kylärakenneohjelma ja kaupunkistrategia
Porvoon kylärakenneohjelma hyväksyttiin vuonna 2014 ja sen aikatähtäin on vuodessa 2030 eli vielä hyvän matkaa eteenpäin. Siihen oli linjattu kylien kehittämisen tavoitteet ja listattu kehitettävät palvelukylät. Dokumentti on varmasti monelle kyläläiselle tuttu, mutta sen vaikuttavuus on jäänyt vähäiseksi.
Entä sitten kaupunkistrategia? Mitä Porvoon kaupunkistrategiassa sanotaan kylistä ja niiden kehittämisestä?
Viimeistä edellisessä eli vuosien 2017-2021 strategiassa on kohdassa ”Suomen suosituin ja vetovoimaisin kotikaupunki” kirjaus, jonka mukaan kylien kehittämisessä tulisi noudattaa kylärakenneohjelman linjauksia.
kehitämme kyläkeskusten elinvoimaisuutta kylärakenneohjelman mukaisesti
Kuluvan valtuustokauden eli vuosien 2022-2025 strategiaan on kohtaan ”Paras arkenakin” kyliin liittyen kirjattu:
Edistämme kaupunkikeskustan, lähiöiden, kyläkeskusten ja saariston vetovoimaa, viihtyisyyttä, kehittämistä ja saavutettavuutta sekä Huomioimme monipaikkaisuuden monimuotoisena ilmiönä
Sekä kylärakenneohjelman linjaukset että strategian kirjaukset kuulostavat kylien tulevaisuuden suhteen lupaavilta, vai mitä? Mutta miten on asian laita käytännössä?
Mitä kylien hyväksi on oikeasti tehty?
Lienee reilua todeta, että kylien hyväksi on tehty valitettavan vähän. Kylien kaavoitus ei ole ollut kovin aktiivista – lupauksista huolimatta monessa kylässä on odotettu kaavoituksen edistymistä vuodesta toiseen, kun kaavoituskatsauksen tekstit vain muuttavat hieman muotoaan viestittäen kuitenkin samaa sanomaa: Kaavoitus aktiivinen, aloitusvaihe = ei etene mihinkään.
Infran rakentamisenkaan suhteen ei olla kiirehditty. Vaikka kaava olisi ollut jo vuosia valmis ja lainvoimainen, alueen infrastruktuurin rakentamista ei ole syystä tai toisesta käynnistetty.
Kaavoitus ja infran rakentaminen liittyvät luonnollisesti toisiinsa. Infraa harvemmin rakennetaan laaja-alaisesti mihinkään sellaiseen paikkaan, missä ei ole ensin kaavoituksen keinoin päätetty mitä rakennetaan ja minne.
Kyläkoulujen kohdalla tilanne on vielä synkempi, sillä moni Porvoon kyläkouluista on lakkautusuhkan alla
Voitaneen perutellusti esittää kysymys: Kuinka näin on päässyt käymään?
Minkä takia kylärakenneohjelman linjauksia ei ole edistetty ja miksi kyliin ei ole panostettu?
Infran rakentaminen
Yhtenä haasteena voidaan pitää kunnallistekniikan rakentamisen kustannuksia. Infran rakentaminen on nimittäin todella kallista ja viime vuosina materiaalikustannukset ovat entisestään kasvaneet. Vaaditaan melkoinen määrä tieverkkoon, vesihuoltoon ja sähköverkkoon tehtäviä investointeja aina kun jotain uutta aluetta aletaan rakentaa ja kehittää. Kokonaiskustannuksia lisäävät vielä liikunta- ja leikkipaikat sekä muut palvelut, joita alueelle toivotaan.
Kaupunki vs. kylät
Tarkasteltaessa asukaskohtaisia kustannuksia eri alueilla, on selvää, että tiheämmin asutuilla alueilla ihmisten ja rakennusten väliset etäisyydet ovat lyhyempiä kuin haja-asutusalueilla. Se tarkoittaa sitä, että asfaltin, kaapeleiden, putkien ja työn määrä voi olla kylissä keskustaan nähden moninkertainen henkilöä kohden laskettuna. Toisin sanoen haja-asutusalueilla tarvitaan enemmän euroja yhden ihmisen tarpeiden tyydyttämiseksi.
Tämä fakta muistetaan aina nostaa esiin, kun puhutaan kyliin tehtävistä investoinneista. Ja onhan se myönnettävä: kun tällaisella ajatusmallilla pohditaan kylien kehittämistä, niin kuulostaahan se varsin kalliilta, eikä investointeja välttämättä nähdä riittävän kustannustehokkaina.
Päättelyketju
Viranhaltijoille ja päättäjille esitetään valtava määrä tavoitteita ja toiveita, jotka kaupungin halutaan toteuttavan: Kaupunkilaiset – sekä kyläläiset että keskustassa asuvat – toivovat parempia asuinympäristöjä, kevyen liikenteen väyliä, kouluja, hiihtolatuja, valaistusta, harrastuspaikkoja, liikenneyhteyksiä, muita palveluita, infraa, jne.
Päätöksenteossa kuitenkin todetaan nopeasti, etteivät kaupungin resurssit mitenkään riitä kaikkien toiveiden toteuttamiseen. Pitää siis alkaa priorisoimaan. Kun sitten mietitään missä saataisiin rahalle paras hyötysuhde, muistetaan, että kylien kehittäminen on henkeä kohti kallista. Looginen johtopäätös on sijoittaa infraan liittyvät investoinnit kylien sijaan keskustan ja keskeisten alueiden kehittämiseen.
Tästä yksinkertaistetussa päättelyketjussa on kuitenkin jätetty huomioimatta iso joukko asiaan vaikuttavia tekijöitä.
Kyläelämä
Otetaan askel taaksepäin ja tarkastellaan kyläelämää vähän tarkemmin. Mitä se oikeasti tarkoittaa ja mitä se voi tarjota? Kyläelämä sisältää paljon sellaisia asioita, joita keskusta ei kykene tarjoamaan tai ne eivät toteudu keskustassa vastaavalla tavalla: esimerkiksi yhteisöllisyys ja asukkaiden aktiivisuus on monissa kylissä vahvuutena. Puhalletaan niin sanotusti yhteen hiileen. Luonnonläheisyys ja viihtyisyys – joita kylät pystyvät tarjoamaan – saa monet tuntemaan vetoa kyliin päin. Kylät sijaitsevat jo lähtökohtaisesti luonnon keskellä, toisin kuin tiiviimmin rakennetut keskusta-alueet, joihin luonto pitää usein tuoda keinotekoisesti rakentamalla puistoja ja muita viheralueita rakennetun ympäristön sisälle. Kaupungissa ei myöskään päästä samaan rauhallisuuteen tai turvallisuuden tunteeseen, kuin kylissä voidaan päästä. Samoin naapuriapu ja kotiseuturakkaus loistavat kylissä ihan eri tavalla kuin keskustassa. Kylissä ihmiset tuntevat toisensa yleensä melko hyvin – toisin kuin kaupungeissa, joissa kerrostalon asukkaat eivät välttämättä tunne kovin hyvin edes omia rappunaapureitaan. Kylien tiivis yhteisö mahdollistaa edellä mainitun positiivisen ympäristön ja sosiaalisen verkoston muodostumisen.
Nämä asiat eivät kuitenkaan näy laskelmissa. Näilläkin on arvo, vaikka niitä voikin olla vaikea muuntaa euroiksi. Kaikkea ei aina voi laskea euroina, – kun mietitään esimerkiksi maisemaa, viihtyisyyttä tai yhteisöllisyyttä – mutta olisi silti tärkeää huomioida myös nämä aineettomat arvot, kun pohditaan sijoitusten ja investointien järkevyyttä. Olisiko syytä kehittää tilastollisia välineitä sekä määrällisiä ja laadullisia mittareita, joilla voidaan seurata myös ns. pehmeän elinvoiman kehittymistä ja elinvoimavaikutuksia?
Jos huomioidaan kylien aineettomat arvot, vaaka saattaakin keikahtaa toiseen suuntaan eli huomataankin, että on järkevää panostaa kyliin, kun mietitään mitä kaikkea kylät voivat tarjota.
Kylien merkitys ihmisille
Kylät voivat tarjota ihmisille ihan erilaisen elinympäristön ja toisenlaisen kokemusmaailman, kuin mitä tiiviimmin rakennetut ympäristöt tarjoavat. Se voi olla monille ihmisille tärkeää ja jopa muuttopäätöksen taustalla ja perusteena. Hyvän elinympäristön vetovoimaa ei kannata aliarvioida.
Naapuriapu voi olla joskus kultaakin kalliimpaa
Eräänä talvena liukastelin jäisellä tiellä niin, että auto juuttui mutkassa penkkaan. En kuitenkaan ehtinyt soittaa hinauspalveluun, kun seuraava ohikulkeva kyläläinen jo tuli kysymään tarvitsenko apua. Kun auto ei lähtenyt käsin tuuppaamalla kinoksesta, niin haettiin naapurista traktori, jolla homma hoitui. Ja korvauksesta auttajat eivät halunneet kuullakaan, vaan palkkioksi riitti hyvä mieli, jonka auttamisesta sai.
Kyläkaupassa käyntikin voi olla elämys
Vietin kaikki lapsuuteni kesät mökillä, pienessä kylässä. Mökkimme sijaitsi alle puolen kilometrin päässä kyläkaupalta, mutta kauppareissuihin meni silti usein toista tuntia. Kauppareissuun nimittäin kuului se, että jäätiin juttelemaan kauppiaan kanssa, nähtiin muita kyläläisiä ja vaihdettiin kuulumiset. Se oli tavallaan osa sitä prosessia. Aikaa tuosta on kulunut jo yli neljäkymmentä vuotta, mutta muistan kauppareissut edelleen hyvin positiivisina kokemuksia. Tällaiset muistot ja kokemukset ovat mittaamattoman arvokkaita. Ei tuollaiselle voi laittaa hintaa.
Mistä on elinvoimaiset kylät tehty?
Ensinnäkin infran on oltava toimivaa eli perusasioiden tulee olla kunnossa. Toisekseen kylissä olisi turvattava tietyt palvelut: Yhteisillä tiloilla – on se sitten kyläkauppa, kyläkoulu, seuraintalo tai urheilukenttä – on monasti primääristä käyttötarkoitustaan suurempi vaikuttavuus. Ne toimivat kylän kokoontumispaikkoina, yhteisöllisyyden ytiminä ja kyläkeskuksina. Koko kylän kokemushistoria voi ankkuroitua tällaiseen paikkaan.
Tämä on hyvä muistaa kun pohditaan esimerkiksi kyläkoulujen lakkautuksia. Koulun mukana ei häviä pelkkä opinahjo, vaan koulun sulkeminen voi johtaa koko kylän henkisen keskuksen katoamiseen johtaen negatiiviseen kierteeseen kylän kehityksen suhteen. Karvin tutkimuksen mukaan koululakkautuksista ei myöskään synny koulutusmenojen säästöjä, eivätkä kouluverkkomuutokset vaikuta ratkaisevasti elinvoiman tilaan, vaan pahimmillaan heikentävät tulevia elinvoiman kehitysnäkymiä. Nämä tiedot asettavat mahdolliset kyläkoulujen lopettamispäätökset hyvin kyseenalaiseen valoon.
Optimitilanteessa asiat ruokkivat toisiaan ja syntyy kylien kasvua ja kehittymistä tukeva positiivinen kierre. Kun annetaan mahdollisuus, niin aktiiviset asukkaat kehittävät vahvaa paikalliskulttuuria ja tapahtumia. Asukkaille syntyy parhaimmillaan syvä kotiseuturakkaus ja he haluavat nähdä vaivaa oman asuinalueensa hyväksi. Kylän näyttäytyessä ulospäin positiivisena, sitä ei nähdä enää pelkkänä resurssisyöppönä ja kylä voi kasvaa ja kehittyä.
Kotiseuturakkaus voi olla vahva voima
Porvoossa monet kylien asukkaat tuntevat itsensä ensisijaisesi kulloolaisiksi, ilolalaisiksi, epoolaisiksi tai muiksi ”oman kylän” ihmisiksi ja vasta toissijaisesti porvoolaisiksi.
Kylien merkitys kaupungille
Kylät ovat kaupungille valtava vetovoimatekijä, jota ei kannata aliarvioida. On tärkeää, että kaupunki voi tarjota erilaisia asuinympäristöjä ihmisille. Kylissä tontit ovat usein isompia ja edullisempia ja siellä on enemmän elintilaa. On paljon ihmisiä, jotka kaipaavat rauhallista ja turvallista elinympäristöä.
On hyvä tiedostaa, että noin 11 000 porvoolaista asuu kylissä – se on yli 20% kaupungin asukasluvusta.
Digitalisaatio on myös mahdollistanut etätyöt, minkä johdosta ei välttämättä tarvitse asua ihan työpaikan vieressä. Luonto- ja maisemapalvelut voivat kylissä alkaa kotiovelta, mikä jo itsessään lisää ihmisten henkistä hyvinvointia.
Porvoon kylien merkitys on niiden fyysistä kokoa isompi. Ne ovat osa kunnan monipuolisuutta ja rikkautta. Jos me päästämme Porvoon kylät näivettymään, katoaa iso osa Porvoon vetovoimasta. Porvoo tarvitsee toki myös elinvoimaisen ja viihtyisän keskustaajaman palveluineen, mutta ennen kaikkea se tarvitsee asukkaansa – sekä keskustan että kylien asukkaat.
Karismaattiset kylät
Kylät ovat paikkoja, joissa ihmisyyden hyvät piirteet korostuvat. Ystävyyttä, yhteisöllisyyttä, lämpöä ja tunnelmaa ei voi mitata rahassa. Kylätoiminnan tukeminen on tärkeää. Elävä kylä säteilee monenlaista hyvää. Kylien kehitys on pitkälti kiinni asukkaiden aktiivisuudesta ja halusta toimia yhteisen hyvän eteen oman asuinympäristön puolesta.
Kylä on tasan niin elävä kuin sen asukkaat. Vahvat ja elinvoimaiset kylät ovat keskeinen osa kunnan elinvoimaa. Päättäjien kannattaisi pohtia näitäkin seikkoja, ennen kuin kylien elinvoimaan liittyviä päätöksiä tehdään, esimerkiksi kyläkouluja lakkauttamalla.
Kylät eivät ole Porvoolle riippakivi, vaan voimavara. Sen sijaan, että Porvoo pyrkii ajamaan kyliä alas, tulisi kaupungin hyödyntää kyliin sitoutunut potentiaali ja vetovoima. Kylissä on runsaasti karismaa, jos niihin vain halutaan panostaa.
(Teksti pohjautuu 23.4.2024 Kulloon kylätapahtumassa pitämääni alustukseen aiheesta ”Elinvoimaiset kylät kaupungin vahvuutena”)
LINKKEJÄ
Karvi – Maaseutu- ja saaristoalueilla asuvien lasten sivistyksellisten ja sosiaalisten oikeuksien toteutuminen kouluverkon muutoksissa ja peruskoulujen lakkautusten vaikutukset alueiden elinvoimaan
https://www.karvi.fi/fi/arvioinnit/esi-ja-perusopetus/teema-ja-jarjestelmaarvioinnit/maaseutu-ja-saaristoalueilla-asuvien-lasten-sivistyksellisten-ja-sosiaalisten-oikeuksien-toteutuminen-kouluverkon-muutoksissa-ja-peruskoulujen
