Barokkia pellolle

Kaarinassa on vireillä mielenkiintoinen projekti jossa lähestytään arkkitehtuuria ja kaavoitusta täysin uudesta näkökulmasta – vai pitäisikö sanoa perinteisestä näkökulmasta. Asian tekee merkittäväksi se, että kyseessä on ensimmäinen irtiotto viime vuosikymmenten tyypillisestä nykysuomalaisesta monotonista kaupunkikuvaa synnyttäneestä kaavoitus- ja arkkitehtuuritraditiosta. Haluaisitko sinä asua uudessa barokkitalossa, missä on doorilaisen järjestelmän mukaisia yksityiskohtia ja koristeellisia finiaaleja?

Kuva 1. Yleiskuva suunnittelualueesta ilmaperspektiivistä. Suunnittelualue on entistä Rauhalinnan kartanoaluetta. Vanha, 1850 rakennettu Rauhalinnan kartano sijoittuu kuvan oikeassa alalaidassa näkyvän metsikön oikealle puolelle. Kartanon ympäristö on luontoarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisesti merkittävä kokonaisuus. Suunnittelualueelta on noin 500m merenlahteen, joka jää kuvan eteläpuolelle (alaoikealle).


Tyylin ehdoilla

Kaarinan kaupunkikehityslautakunnassa on vastikään hyväksytty asemakaavaluonnos, missä rakennuksilta edellytetään perinteisiin arkkitehtuurikieliin perustuvaa rakentamista. Tarkemmin sanoen rakennusten on edustettava jugend-, barokki- tai renessanssivaikutteista kartanoarkkitehtuuria. Kohdealue sijaitsee alle kilometrin päässä Kaarinan (36 000 as.) keskustasta kahden maantien reunustamalla peltoaukealla.

Voidaan tietysti kyseenalaistaa kuinka vanhoista keskieurooppalaista kaupungeista tutut perinteiset arkkitehtuurityylit kuten jugend, barokki tai renesanssi sopivat suomalaiselle pellolle, mutta toisaalta voidaan myös ajatella ettei tässä välttämättä haeta vain tiettyjä arkkitehtuurityylejä, vaan tavoitteena on luoda viihtyisää kaupunkitilaa, jollaiseen perinteiset arkkitehtuurityylit antavat tyypillistä nykyarkkitehtuuria paremmat lähtökohdat.

Monessa nykykaavassa pyritään toki myös luomaan laadukasta kaupunkitilaa ja kaavaselostuksien selostusteksteihin sisällytetään tavoitteiksi esimerkiksi viihtyisä asuinympäristö, hyvä kaupunkikuva, selkeä identiteetti, laadukas asuminen jne. Silti tuloksena tahtoo aina olla nykyarkkitehtuurin tyylikeinoin toteutettu versio aiheesta, mikä ei välttämättä huomioi ihmisen neurofysiologista ympäristön havaitsemis- ja kokemistapaa. Tästä näkökulmasta on ymmärrettävää että halutaan määritellä projektille reunaehdot tiettyjen tyylisuuntien kautta, joiden oletetaan antavan paremmat lähtökohdat kokonaisvaltaiselle aistikokemukselle. Siinä mielessä Kaarinassa vireillä oleva suunnitelma kuulostaa kokeilemisen arvoiselta.


Asemakaava

Asemakaavaa tarkasteltaessa huomaa heti, että kokonaisilmeessä on haettu symmetriaa, kerroskorkeudet ovat inhimillisiä (1,5-5 krs.) ja alueiden sekä kulkuväylien sijoittelussa on huomioitu inhimillinen kokemus: aukiot, kävelysillat, puistikot ja näkymäakselien päätepisteiden aiheet luovat mielenkiintoisen elämysympäristön. On myös mukava huomata miten rakennetun alueen itäpuolelle jää laaja yhtenäinen viheralue ja vesiuoma, joka on otettu osaksi suunnitelmaa. Korttelien sisäosiin ja niitä reunustaville viheralueille vaikuttaisi syntyvän miellyttävää kävely-ympäristöä.

Historiallisesta tyylikontekstista poiketen alueelle on osoitettu melkoinen määrä maanpäällisiä autopaikkoja, jotka vaikuttavat tilallisesti hieman ristiriitaisilta perinteiseen kaupunkinäkymään verrattuna. Toisaalta kaarevat muodot ja paikoitusalueiden pilkkominen pienempiin yksiköihin pehmentävät vaikutelmaa. Asemakaavan merkinnöistä päätellen osa parkkipaikoista on myös suunniteltu sijoitettavaksi maanalaisiin tiloihin?

Kuva 2. Asemakaavaluonnos


Havainnekuvat

Asamakaavaluonnokseen liitetyt havainnekuvat ovat paljon lupaavia. Yleisnäkymässä esitetty aluekokonaisuus sijoittuu nykyiselle pellolle, Saaristotien ja Voivalantien kulmaukseen. Ympäröivien alueiden rakennuskanta on melko tyypillistä nykyrakentamista, mistä esitetty aluekokonaisuus poikkeaa muotokieleltään merkittävästi (ks. kuva 1).

Korttelikohtaiset lintuperspektiivistä laaditut havainnekuvat antavat hyvän käsityksen korttelien symmetriasta, viheralueiden ja kovien pintojen rytmityksestä, paikoitusratkaisuista sekä rakennusten tyyleistä (ks. kuvat 3 ja 4).

Luonnollisin vaikutelma syntyy ehkä kuitenkin katutasolta, ihmisen silmän korkeudelta laadituista havainnekuvista, missä rakennusten muodot, kaariholvit, ikkunoiden sommittelu, parvekkeet ja muut yksityiskohdat avautuvat parhaiten. Tämä on se taso mistä me yleensä koemme rakennetun ympäristön, joten siihen onkin syytä kiinnittää huomiota (ks. kuvat 5 ja 6).

Kuva 3. Kortteli 6176, ”Alleelipiha”, AK-2 alue kaakon suunnalta. Etualalla Ladjapuron ylittävä kevyen liikenteen silta. Taustalla kortteli 6172.
Kuva 4. Kortteli 6176, ”Alleelipiha”, AK-2 alue lounaan suunnalta. Taustalla kaarevat korttelit 6173-6175. Oikealla viheralue ja Ladjapuro.
Kuva 5. Kortteli 6172
Kuva 6. Korttelin 6172 porttiholvi.


Kaavamääräykset

Kaavamääräykset ovat täynnä – melko tarkkojakin – tyylivaatimuksia, joilla ohjataan rakentamista. Tässä muutama esimerkki:

Asuinpienkerrostalojen korttelialue. Rakennusten on muodostettava tyylillisesti yhtenäinen kokonaisuus. Rakennusten on edustettava jugend-, barokki- tai renessanssivaikutteista kartanoarkkitehtuuria. Rakennuksissa on oltava mansardikatot; alempien lappeiden kaltevuuden tulee olla 70 astetta, ylempien lappeiden 40 astetta; alempien lappeiden korkeuden tulee olla 1,5 m – 2 m; poikkiharjan on noustava 1,5-2,5 m pitkittäisharjan yläpuolelle. Päätyjen, mukaanlukien poikkipäädyt, tulee olla räystäättömiä ja niiden huippukohdassa on oltava katonharjaa korkeampi tyylin mukainen koristeellinen finiaali.

Alueen osa, jolle on rakennettava tontille rakennettavan rakennuksen tyylin mukainen torni. Tornissa tulee olla taitetun pyramidin muotoinen katto, jonka alempien lappeiden kaltevuuden tulee olla 80 astetta, ylempien lappeiden 55 astetta; alemman lappeen tulee olla vähintään yhtä korkea kuin ylemmän; tornin huipun noustava 2-6 m rakennuksen katonharjan yläpuolelle.


Ennennäkemätöntä

Suomesta ei taida löytyä mitään vastaavaa aluekokonaisuutta, missä oltaisiin menty asemakaavan suhteen näin vahvasti tyyli edellä. Kaarinassa on tehty kadehdittavan rohkea kokeilu, joka voi onnistuessaan toimia esimerkkinä myös muualla. Olisihan tämä melkoinen suunnanmuutos nykyiseen rakennuskulttuuriin. Toivottavasti tähän mielenkiintoiseen avaukseen löydetään asiasta innostunut yhteistyökumppani ja haasteeseen tarttuva rakennusalan toimija, jonka avulla projekti etenee toteutukseen asti. Jään mielenkiinnolla seuraamaan projektin edistymistä.

Kuva 7: Olisihan se toista asua tämän tyyppisessä rakennuksessa, kuin nykytyylin mukaisessa betonilaatikossa, vai mitä?
Kuvalähde https://pixabay.com/photos/castle-park-estate-building-villa-7311413/

Linkit ja lähteet

Rauhalinnan länsiosan asemakaava A6163 kaavaluonnos (teksti)
https://tweb.kaarina.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=249401

Rauhalinnan länsiosan asemakaava A6163 kaavaluonnos
https://tweb.kaarina.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=248013&version=1

Rauhalinnan länsiosan asemakaava A6163; havainnekuvia ja määräysehdotuksia
https://tweb.kaarina.fi/ktwebscr/fileshow?doctype=3&docid=248015&version=1

Tietoa Rauhalan kartanosta
https://kaarina.fi/fi/kulttuuri-ja-vapaa-aika/kulttuuri/kartanot

Vastaa