Kuka päättää kaupunkikuvasta?

Julkaistu 23.2.2023 by Mika Varpio


Saako kaupunkilaisten oma mielipide riittävästi painoarvoa kaupunkikehittämisessä? Tuntuuko joskus siltä, että rakennusyhtiöt saavat vapaasti määritellä mitä ja miten tänne rakennetaan? Vaalitaanko Porvoon kaupunkikuvaa tarpeeksi vai annetaanko gryndereille vapaat kädet kaupunkikuvallisten ratkaisuiden toteuttamiseen? Jääkö lupa- ja valvontalautakunnan (entinen rakennus- ja ympäristölautakunta) rooli pelkäksi kumileimasimeksi rakennuslupien myöntämisessä?

Kaupunkilaisten äänen kuulemiseksi ja kaupunkikuvan vaalimiseksi laadin vuoden 2020 alussa valtuustoaloitteen kaupunkikuvatyöryhmän perustamisesta. Vihdoin – yli kolmen vuoden odotuksen jälkeen – viranhaltijat ovat vastanneet aloitteeseen. Vastauksen mukaan tarvetta kaupunkikuvaan kantaa ottavalle toimielimelle ei ole, vaan voidaan toimia, kuten tähänkin asti on toimittu.

Olen eri mieltä.

Nykyisen käytännön mukaan suurissa ja kaupunkikuvaan laajalti vaikuttavissa projekteissa visuaalisen ilmeen muotoutuminen jää harvojen harteille. Rakennusyhtiöt kartoittavat jatkuvasti potentiaalisia tontteja, joiden rakentamisesta he laskelmoivat saavansa riittävän tuoton. Kun hyödynnettävissä oleva tontti on löytynyt, rakennusyhtiö on yhteydessä kaupunkiin ja esittää kaavoitukselle omat tarpeensa ja toiveensa. Tarvittaessa laitetaan vireille kaavamuutos, jonka pohjana ovat rakennusyhtiön tarpeet. Usein tämä tarkoittaa melkoista määrää rakennusneliöitä ja riittävästi kerroskorkeutta. Lähialueen asukkaiden ja muiden kaupunkilaisten toiveita ei tässä vaiheessa juuri kysellä. Kaavaluonnos saatetaan valmistella hyvinkin pitkälle, ennen kuin kaupunkilaisilla on ensimmäisen kerran mahdollisuus ottaa kantaa asiaan.

Isot rakennusyhtiöt vievät ja pienet kaupunkilaiset vikisevät

Kun lähtökohdat on tällä tavoin sementoitu, tuntuvat vaikutusmahdollisuudet mitättömiltä. Isot rakennusyhtiöt vievät ja pienet kaupunkilaiset vikisevät. Eihän sen niin pitäisi mennä. Kyse on kuitenkin kaikkien kaupunkilaisten yhteisestä elintilasta ja asuinympäristöstä. Kaupungin nykyiset asukkaat ja muutosten vaikutukset koko kaupungin imagoon tulisi huomioida paremmin.

Porvoon markkinnoinissa hyödynnetään kaupungin hyvää mainetta. Kohdeyleisölle pyritään välittämään mielikuva idyllisestä ja historiallisesta pikkukaupungista, missä elämä on auvoista. Todellisuus voi kuitenkin olla toista maata.


Rakennusfirmojen ja asunnonvälityspalveluiden Porvoo-aiheisilla sivuilla tulee ensin vastaan Vanhan Porvoon lumo, millä pohjustetaan positiivista mielikuvaa kaupungista, ennen uusien kohteiden esittelyä. Muutenkin sosiaalisessa mediassa Porvoo tunnetaan parhaiten perinteisistä näkymistä ja rakennuksista. Katsokaa vaikka Googlen kuvahaun 100+ ensimmäistä tulosta hakusanalla ”Porvoo”. Kaupunki on kuitenkin uuden rakentamisen myötä etääntymässä tästä mielikuvasta aina vain kauemmas, mikä ei välttämättä ole hyvä asia ainakaan kaupungin vetovoiman kannalta.


Kaupunkikehityksen yhtenä tavoitteena tulisi olla Porvoon erinomaisen maineen ylläpitäminen ja sen vahvistaminen. Se tarkoittaa kaupunkilaisille mahdollisimman hyvän ja viihtyisän asuin-, työskentely-, liikunta- ja virkistäytymisympäristön luomista, siten että kaupunkimme vahvuudet ja omaleimaisuus korostuvat. Kaikki rakentaminen ei suinkaan vahvista mielikuvaa vetovoimaisesta kaupungista, ja kyseenalaiset ratkaisut saattavat myös murentaa hyvää mainettamme.

Isojen toimijoiden tavoitteet eivät aina vastaa kaupungin tavoitteita. Rakennusliikkeiden ja grynderien ensisijaisena tavoitteena on taloudellisen voiton tekeminen, joka voi mo­nessa tapauksessa olla ristiriidassa kaupunkilaisten yleisen edun kanssa. Tämän vuoksi tarvitaan kaupungin taholta jatkuvaa ohjausta, jolla osoitetaan rakennuttajille kulkusuunta ja vaatimustaso. Alueiden suunnittelun tulee perustua kokonaisvaltaiseen vuorovaikutuk­seen, missä kaupungin tehtävä on huolehtia kaupunkilaisten edunvalvonnasta. Kaupun­gin rooli on määritellä, mahdollistaa ja ohjata.

On harmillisen yleistä, että rakennuttajilla on – taloudellisten tulostavoitteiden paineessa – suuria haasteita istuttaa isoja rakennusmassoja sopusuhtaisesti historialliseen ympäristöön ja se koituu valitettavasti koko kaupungin imagon tappioksi.

Vanhan ja uuden yhteensovittaminen on joskus haasteellista. Metodistikirkko (Kaivokatu 31) on hyväkuntoinen, toiminnassa oleva ja kaunis rakennus, joka on nyt saanut uuden lähinaapurin. Mannerheimintietä itään ajettaessa, nousee Metodistikirkon yläpuolelle näkyviin uusi viisikerroksinen betonilaatikko lasitettuine parvekkeineen, joka alistaa metodistikirkon visuaalisesti jalkoihinsa. Kuva M. Varpio 2022.
Pieni piha syreenipensaineen Metodistikirkon itäpuolella on kutistunut minimaaliseksi uuden rakennuksen reunustamaksi väyläksi. Uuden rakennuksen alimmat länteen suuntautuvat parvekkeet ovat alle 10 metrin päässä Metodistikirkon seinästä. Kuva M. Varpio 2022.


Vaikka kaupunkikuvallisesti merkittäviä hankkeita on ollut tarkoitus esitellä etukäteen rakennus- ja ympäristölautakunnalle, niin että niihin voidaan etukäteen vaikuttaa, ei näin käytännössä kuitenkaan ole tehty. Rakennus- ja ympäristölautakunnan rooli on jäänyt kaavan mukaiseen rakennuslupien myöntämiseen. Jos kaava ei erikseen kiellä jotakin ratkaisua, on rakennus- ja ympäristölautakunnalla käytännössä ollut hyvin vähän mahdol­lisuuksia vaikuttaa asiaan.


Arvostammeko kaupunkiamme riittävästi?

Kaupunkikuvatyöryhmiä löytyy huomattavan monesta itseään kunnioittavasta suomalaisesta kaupungista, kuten esimerkiksi Helsingistä, Turusta, Hämeenlinnasta, Oulusta, Lappeenrannasta ja Kuopiosta. Porvoosta sellaista ei löydy, vaikka täällä – jos missään – kaupunkikuvan vaaliminen olisi erityisen tärkeää.

Porvoossa – jos missään – kaupunkikuvan vaaliminen olisi erityisen tärkeää

Hyvä kaupunkikuva syntyy kaikkien osapuolten yhteistyöllä, missä rakennusyhtiöt eivät monopolisoi suunnittelua ja toiminnallaan heikennä kaupunkimme hyvää imagoa tai ylenkatso kaupunkilaisten tahtoa ja toiveita.


Riittääkö laki?

Viranhaltijoiden vastauksessa vedotaan lakisääteiseen prosessiin, mikä heidän mielestään riittää myös kaupunkikuvalliseen laadunvarmistukseen. Vastauksessa todetaan mm. että

Esitetty työryhmä ei voisi muuttaa aikaisempia päätöksiä, jotka antavat laillisuusperustan rakennusvalvonnan työlle”.

No mutta eihän se toki ole tarkoituskaan. Asemakaava määrittelee sen kehyksen, minkä puitteissa rakentamista voidaan toteuttaa, mutta kaava voi silti jättää vielä paljon liikkumavaraa lopullisen toteutuksen suhteen.

Aloitteessa on esitetty, että kaupunkikuvatyöryhmä antaisi tarvittaessa lausuntoja rakennuslupia varten rakennusten julki­sivuista ja ympäristöön sopivuudesta. Näin toimimalla voitaisiin oikeasti huomioida maankäyttö- ja rakennuslain pykälä 117§ ”Rakennuksen tulee soveltua rakennettuun ympäristöön ja maisemaan sekä täyttää kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset”, joka muutoin jää tyhjäksi lain kirjaimeksi. Kyseisen pykälän perusteella ei Porvoossa ole nimittäin hylätty yhtä ainoaa rakennuslupaa, vaikka joidenkin kohteiden suhteen syytä olisi ollut.


Porvoon kaupunkikuvallinen tulevaisuus?

Loppuun vielä havainnekuva viime syksynä julki tulleesta rakennussuunnitelmasta, jonka pitäisi toteutua Porvoon Toukovuoreen vuonna 2024. Luoko tämä teistä kaunista, viihtyisää ja Porvoolle omaleimaista kaupunkikuvaa?

Kuvalähde: https://asuntomarkkina.fi/wp-content/uploads/2022/09/As-Oy-Porvoon-Horisontin-visualisointikuva.jpg

Lisätietoja

Valtuustoaloite kaupunkikuvatyöryhmän perustamiseksi 29.1.2020
Valtuustoaloitteeseen annettu vastaus ja päätösehdotus 28.3.2023

Vastaa