Porvoon länsiväylä

Tiedätkö mistä kaupungista alla oleva näkymä on? Olisiko vaikka Seinäjoki, Borlänge tai Cologne? Ei mikään edellä mainituista. Kyseessä on Porvoon Läntiselle Mannerheiminväylälle laaditun suunnitelman paraatikuva, missä esitellään tavoiteltua uutta kaupunkiympäristöä. Näkymä voisi kuitenkin olla mistä tahansa kaupungista, koska oikeastaan mikään kuvassa ei sido sitä paikalliseen kontekstiin. Istuuko tämän typpinen rakentaminen mielestäsi hyvin Porvoon kaupunkikuvaan? Onko kulmikas laatikkoarkkitehtuuri kaunista vai pitäisikö visiota jalostaa johonkin suuntaan?

Kuva 1: Havainnekuva Porvoon Puistokadun sisääntulonäkymästä. Kuvalähde: Kaupungin suunnitteluaineisto

Nykytilanne

Porvoon läntinen sisääntuloväylä moottoritieltä lähes McDonald´sille asti on nykyisellään maantiemaista ympäristöä, joka ei juuri synnytä mielikuvaa kaupungista. Leveät autokaistat hallitsevat maisemaa, eikä autokaistojen ulkopuolella ole tilaa kevyelle liikenteelle. Maisemakuva on metsäisen sulkeutunut, eikä siitä helposti synny mielikuvaa, että oltaisiin lähestymässä kaupungin keskustaa.


Kuva 2: Näkymä Porvoon läntiseltä sisääntuloväylältä. Kuvalähde: Google Streetview

https://goo.gl/maps/Ar6ZF6pHcioU8HQW8 (Google Streetview 360° näkymä)

Vanhan Helsingintien risteyksen kohdalla ollaan kuitenkin vain puolentoista kilometrin päässä Porvoon torilta. Jos mentäisiin sama matka torilta toiseen suuntaan, niin oltaisiin Tarmolan K-Supermarketilla. Kaupungin kasvaessa länsi on otollinen kasvusuunta, ja Läntisen Mannerheiminväylän kehittäminen kaupunkimaisena alueena on perusteltua. Sisääntuloväylän ympäristöön ollaan nyt tartuttu toden teolla ja alueelle on Porvoon kaupunkisuunnittelun toimesta laadittu näyttävä kaavarunko.


Kaavarunko

Kaavarunko tarkoittaa varhaista suunnitelmavisiota, mikä luo pohjaa alueen asemakaavoitukselle. Siinä ei vielä lyödä lukkoon rakennusmääriä tai toimintojen alueellista sijoittumista, mutta luodaan kuitenkin kehys, jonka mukaan näitä asioita on tarkoitus jatkokehittää. Kaavarunkovaiheessa lähdetään monesti liikkeelle isosti ja tutkitaan mahdollisuuksia avoimin mielin.  Kaavarunko ei ole maankäyttö- ja rakennuslain mukainen kaavataso, ennemminkin käytännön työkalu vailla välittömiä juridisia vaikutuksia. Kaavarunkovaiheessa asioihin on vielä mahdollista vaikuttaa, joten nyt on hyvä aika kertoa oma mielipide esitetystä ratkaisusta. Mitä tarkemmalle tasolle suunnittelu etenee, sen haastavampaa (ja työläämpää) on tehdä muutoksia esitettyihin suunnitelmiin. Tämä vuoksi asiasta olisi syytä käydä vilkasta keskustelua juuri nyt ja nostaa esiin erilaisia näkökulmia.


Uudet katuratkaisut

Suunnitelmassa on paljon hyvää. Erityisesti katurakenteen uusi jaottelu ja taivutetut linjaukset miellyttävät. Nykyisten leveiden autokaistojen tilalla on kaupunkimaiseen ympäristöön paremmin sopiva puistokatu, missä on huomioitu tasapuolisesti myös kevyt liikenne. Kävely- ja pyöräilyväylille on osoitettu tilaa kadun molemmilta reunoilta ja kaistojen väliin on esitetty istutettavaksi puukujanteita. Esitetty katuratkaisu on hieno ja parantaa selvästi sisääntuloväylän ilmettä ja toimivuutta, erityisesti kevyen liikenteen näkökulmasta.


Kuva 3: Katuleikkaus. Kuvalähde: Kaupungin suunnitteluaineisto

Nykyistä, melko suoraviivaista väylää on suunnitelmassa siirretty Näsinmäen hautausmaan länsipuolella, Vanhan Helsingintien kohdalla pohjoiseen, minkä seurauksena tiehen muodostuu selvä taite. Tällä ratkaisulla on useita hyötynäkökohtia. Tien siirtäminen vapauttaa ”taitteen” eteläpuolelta rakennuskelpoista maata ja mahdollistaa (periaatteessa) riittävän korttelisyvyyden syntymisen Näsintien pohjoispuolelle. Toinen merkittävä seuraus tielinjauksen taivuttamisessa on siinä, että se tiivistää näkymiä. Toisin sanoen maantielle tyypillinen pitkä suora näkymä katkeaa, ja sen tilalle syntyy useita lyhyempiä näkymiä, jotka mielenkiintoisine näkymäpäätteineen antavat vaikutelman tiiviimmin rakennetusta ja elävämmästä kaupunkitilasta. Lännestä lähestyttäessä ensimmäinen näkymä (noin 300 m) kohdistuu etelästä tulevan Vanhan Helsingintien risteyksen itäpuolisiin uusiin rakennuksiin. Seuraavan näkymän (n. 200 m) päätepisteenä on Näsinmäen hautausmaan länsinurkkaus, ja sieltä taasen avautuu näkymä (n. 200 m) kohti uutta 10-kerroksista paraatirakennusta (ks. kuva 1).

Tiivistyvät näkymät luovat kaupunkitunnelmaa


Muut liikenteelliset ratkaisut, kuten liikenneympyrä kaupungin ”portilla” luovat myös mielikuvia alkavasta kaupungista, jolloin myös liikennenopeudet voidaan sovittaa kaupunkiympäristöön paremmin sopivaan vauhtiin.


Rakentaminen

Suunnitelmissa esitetyssä rakentamisessa on haettu suuria linjoja ja kokonaiskuvaa. Suunnittelua tuntuvat ohjanneen pitkälti taloudelliset tekijät. On selvästi pohdittu sitä, kuinka paljon tähän tilaan on mahdollista synnyttää uutta rakentamista ja sitä kautta taloudellista tuottoa. Siitä näkökulmasta on onnistuttukin varsin hyvin. Melko kapeaan luiskaan on saatu ahdettua 148 000 k-m2, mistä asuinkerrosalaa noin 138 000 k-m2. Tämä vastaa reilua 2 500 asukasta. Myös rakennuksista avautuvia maisemia on pohdittu ja useimmista uusista rakennuksista avautuukin avaria näkymiä väylän pohjoispuoliseen laaksoon ja Näsin hautausmaan männikköön.

Rakennuskannan massiivisuus ja muurimaisuus herättää kysymyksiä


Esitetyn rakennuskannan massiivisuus ja muurimaisuus kuitenkin herättää kysymyksiä. Mainittakoon, että varhaisemmissa luonnosvaihtoehdoissa esitetty rakentaminen (100-110 000 k-m2) oli huomattavasti hillitympää ja myös jaksottui väylälle väljemmin.

Kuva 4. Massamallikuva saapumisesta kohti kaupunkia. Kuvalähde: Kaupungin suunnitteluaineisto

Visiotyössä koko väylän eteläpuoli näyttää olevan reunustettu melko tasalaatuisella ja korkealla rakennusseinällä. Tämä seikka hahmottuu hyvin esimerkiksi yllä olevasta massamallikuvasta, missä nähdään paitsi esitettyjen kerrostalojen suhde etelän puolelle jääviin omakotialueisiin, niin myös minkälaisen seinämän ratkaisu luo Läntisen Mannerheiminväylän varteen. Sama asia voidaan todeta asemapiirroksesta, missä nähdään kerrostalorivistöjen kulkevan melko yhtenäisenä nauhana liikenneympyrästä melkein Tolkkistentielle asti.

Kuva 5. Uusien kerrostalojen nauha jatkuu Läntisen Mannerheiminväylän eteläpuolella liikenneympyrästä aina Tolkkistentien liittymään asti. Kuvalähde: Kaupungin suunnitteluaineisto

Länsikortteli

Suunnitelman läntisin suurkortteli sijoittuu Hornhattulantien risteyksen kaakkoispuolelle. Se sulkee sisäänsä Tykkimiehentien, Matruusintien ja Pursimiehentien varrelle sijoittuvat omakotitalot. Nykyinen omakotitaloalue on ympäröity suunnitelmassa 5-7 kerrosta korkeilla kerrostaloilla. Esitetty ratkaisu ei välttämättä tule herättämään riemun kiljahduksia alueen asukkaissa. Raportin selityksiin on tähän kohtaan viitaten kaunopuheisesti kirjattu ”Korttelialue sulkee syliinsä eteläpuolelle sijoittuvan pientaloalueen ja muodostaa sille suojaavan rintaman”. Tätä voisi kuvailla myös mielikuvamarkkinoinniksi, jollaista kaavaselostuksiin monesti sisällytetään. Voitaisiin myös sanoa, että ”Korttelialue muodostaa pientaloalueen ympärille ahdistavan vankilan, mistä ei ole visuaalista ulospääsyä”. Minkälaisen mielikuvan se mahtaisi lukijoissa synnyttää?

Kuva 6. Kaavarungon läntisin suurkortteli muodostuu Hornhattulantien risteyksen kaakkoispuolelle. Kuvalähde: Kaupungin suunnitteluaineisto

Omakotialue jää korkeiden kerrostalojen saartamaksi ja alistamaksi


Alla olevasta leikkauskuvasta nähdään, minkälainen suhde syntyy esitettyjen kerrostalojen ja nykyisen omakotialueen välille. Olemassa oleva omakotialue jää korkeiden kerrostalojen saartamaksi ja alistamaksi. Esitetyn rakentamisen suhde olemassa olevaan rakennuskantaan on kyseenalainen, eikä siinä voida oikein puhua hienovaraisesta suhteesta. Tällaisenaan tämä ei tunnu toimivalta ratkaisulta. On myös hyvä huomioida, että suuri osa tästä alueesta on määritelty maakunnallisesti merkittäväksi kulttuuriympäristöksi (raportti, s. 11).


Kuva 7. Leikkauskuva länsikorttelista. Kuvalähde: Kaupungin suunnitteluaineisto

Arvovalintoja

Taloudelliset seikat nostetaan monesti suunnittelutavoitteiden huipulle. Eikö ensisijaisen tavoitteen tulisi kuitenkin olla aikaa kestävän, viihtyisän ja vetovoimaisen kaupunkitilan luominen? Sellaisen kaupunkitilan, joka oikeasti kutsuu ihmisiä kaupunkiin ja miellyttää siellä asuvien silmää. Silloin pitäisi panostaa myös yksilöllisyyteen. Suunnitelmissa esitetty rakentaminen näyttää liian bulkilta sekä mittakaavallisesti että julkisivullisesti.

Suunnitelmissa esitetty rakentaminen näyttää liian bulkilta sekä mittakaavallisesti että julkisivullisesti


Viimeisen päälle viritetyt havainnekuvat luovat monesti illuusion todellisuudesta. Positiivisia piirteitä korostetaan ja vähemmän miellyttäviä piirteitä tai mielleyhtymiä pyritään häivyttämään. Jos tarkastellaan paraatikuvassa esitettyä 10-kerroksista katseenvangitsijaa, ja riisutaan se pelkistettyyn muotoon, ei näkymä ehkä olekaan enää niin houkutteleva. Kysehän on melko korkeasta, laatikkomaisesta rakennuksesta, jonka suorat seinäpinnat ja pelkistetyt ikkunarivit muodostavat varsin kulmikkaan olemuksen. Ellei katutasolle saada riittävästi aukotuksia ja elävyyttä, voi ihminen tuntea itsensä aika pieneksi ja etäiseksi tällaisen rakennuksen vierellä.

Kuva 8. Pelkistetty näkemys rakennuslaatikoista (vrt. kuva 1). Kuva. M. Varpio

Tällaisia laatikkoseiniä näkee nykyään kuitenkin valitettavasti lähes joka kaupungissa. Ne eivät korosta paikan henkeä, eivätkä etenkään sitä lämmintä ja ihmisläheistä kaupunkikuvaa, mistä Porvoo tunnetaan. Porvoon yksilöllisen ilmeen pitää näkyä paremmin.

Porvoon yksilöllisen ilmeen pitää näkyä paremmin!


Kaupunkimme pehmeät vetovoimatekijät liittyvät erottuvuuteen, oman alueen tarinaan ja identiteettiin sekä kaupunkikulttuuriin. Nämä tekijät vaikuttavat erityisesti kaupungin pitovoimaan ja ne tunnistetaan alueiden viihtyisyytenä ja mukavuutena. Porvoolla on erinomainen mainekuva ja imago, jotka ovat peruja kaupungin pitkästä historiasta ja luonnonläheisyydestä.2 Näitä tekijöitä on syytä korostaa ja vahvistaa myös tulevassa kaupunkikehittämisessä. Yksilöllisyys on kaupunkimme parhaita voimavaroja. Ei tehdä sisääntuloväylästä muiden kaupunkien kaltaista.


Asuntotarjonta vs. tarve

Yksi huomioitava näkökulma on Porvoon nykyinen ja suunniteltu asuntotarjonta sekä sen lisäyksen tarve. Länsirannalle on rakennettu viime aikoina runsaasti ja siellä on tarjolla asuntoja jo noin 1 000 – 1 500 uudelle asukkaalle. Puukorttelista tulee lisää. Skaftkärriin pitäisi mahtua 6 000 uutta asukasta, kunhan se joskus saadaan houkuttelevaksi. Sitten on Hattulan alue, minne on alustavien suunnitelmien mukaan myös visioitu massiivista rakentamista, noin 5 000 asukkaalle. Tämä nyt käsittelyssä oleva suunnitelma mukaan lukien kaupungilla olisi kohteita melkein 15 000 uudelle asukkaalle. Kaupungin väkiluvun nykyisellä kasvuvauhdilla se tarkoittaisi 150 vuotta ja vaikka uskottaisiin MDI:n positiivisempia kasvuennusteita niin mentäisiin silti noin 50 vuoden päähän. Asuntotuotannossa pitää toki katsoa eteenpäin, mutta tyhjilleen ei kannata rakentaa. Pelkät asunnot eivät riitä houkuttelemaan ihmisiä kaupunkiin. Täällä pitää olla myös työpaikkoihin, vapaa-ajanviettoon, kulttuuriin, ja yleensä olemiseen liittyviä vetovoimatekijöitä, jotka toimivat magneetteina. Asuntoja pitää olla riittävästi muiden vetovoimatekijöiden luoman sisäänmuuton tyydyttämiseksi, mutta asunnot eivät yksinään vedä ihmisiä kaupunkiin.


Tiivistetysti

Porvoon Puistokadun kaavarungossa on paljon hyviä liikenteellisiä oivalluksia ja kehitysehdotuksia. Kevyt liikenne ja viherympäristö on huomioitu katuratkaisuissa hyvin. Pääosin väylän eteläpuolelle sijoittuva rakentaminen on sekä määrällisesti että laadullisesti isoa. Suunnitelmassa esitetyt 5-10 kerroksiset laatikkojonot eivät huomioi eivätkä korosta Porvoon omaa imagoa. Poissaolollaan loistaa myös puurakentaminen. Tarvitaan korkeuseroja, sisäänvetoja ja aukotuksia ja myös pienipiirteisyyttä. Näihin seikkoihin on syytä tarttua alueen jatkosuunnittelussa.


Lähteet

1) Porvoon Puistokatu raportti
https://www.porvoo.fi/library/files/5daeb615ed6b978c51000cbb/Porvoon_puistokatu_20191021_42MB.pdf

2) Porvoon kaupungin imagotutkimus 2018
https://www.porvoo.fi/library/files/5a715162ed6b976d4a000194/Porvoon_imagotutkimus_FINAL_pienitdstokoko.pdf

Tällä artikkelilla on 9 kommenttia

  1. Uusi porvoolainen

    Mielenkiintoisia suunnitelmia! Kiinnostaa myös onko Porvoossa kaavailtu jo mitään todennäköisen Kuninkaanportin juna-aseman ympäristöön, onko sinne tulossa asutusta aseman ympärille?

    1. Mika Varpio

      On selvää, että jos/kun juna-aseman aikanaan Porvooseen saapuu, niin se tulee vaikuttamaan alueen yhdyskuntarakenteeseen ja kehitykseen. Vaikka junan saapuminen näyttää vielä etäiseltä, otetaan asiaan varmasti kantaa parhaillaan päivitettävänä olevassa Porvoon keskeisten alueiden yleiskaavassa, minkä pitäisi valmistua jokusen vuoden kuluttua (5 v?). Osayleiskaavassa ratkaistaan, miten Porvoon kaupunkitaajamaa aiotaan kehittää seuraavan 30 vuoden aikana.

  2. Kirsi Lybeck

    Esittelykuvissa oletetaan että auringonvalo tulee korkealta ja varjot ovat lyhyet. Suuren osan vuotta valo tulee hyvinkin matalalta, jolloin 10-kerroksiset talot varjostavat joka suunnasta pientaloaluetta. Muurimainen taloseinämä kolmella suunnalla luo vankilamaisen vaikutelman. Enemmän väljyyttä ja korkeuseroja uusiin taloihin!

  3. tuomo partanen

    Hienoa että Porvoota uudistetaan ja rakennetaan uutta tämä nykyinen kaupunkimme kaipaakin uutta ilmettä

  4. Britta Ekholm

    O,fasa vilka planer och visioner. Avståndet mellan Näsevägen och landsvägen är bara 20 m bred, hur skall här rymmas så stora skrymmande byggnader? Det skulle ohjälpligt bli som en fängelsemur mot Näsevägen. Nog kan man göra infarten till centrum vacker utan att bygga kolosser längs vägen.

  5. Niklas Ekholm

    Koko ala Näsi on jo rakennettu pilalle. Antakaa nyt ylänäsin olla rauhassa vaan. Ei ole mitenkään houkuttelevan näköinen tuo vankila muurimainen suunnitelma. Sitä paitsi siellä asuvia ihmisiä ei voi teljetä tuolla tavalla seinien taakse. Tuo suunnitelma ei sovi Porvooseen.

  6. Huolestunut Porvoolainen

    Kiitos hyvästä tekstistä.

    Ahdistavan vankilan lisäksi kerrostalot jyräisivät 8 kiinteistöä, ja tuhoaisi täysin alueen, missä tällä hetkellä on 28 Porvoolaisen kodit.

    Olen samaa mieltä että suunnitelmassa on paljon hyvää ja sitä on syytä kehittää, mutta “Taka-Näsin” omakotitaloalue pitää jättää rauhaan kokonaan, siellä asutaan jo, ja kerrostaloja ei sinne mahdu.

  7. Anne Malve

    Hienosti olet eritellyt suunnitelmaa ja tuonut esille tärkeitä asioita! Olet eritellyt sen mikä suunnitelmassa on hyvää ja mikä huonoa.

    Rakennuskorkeus tien varrella on julma. Sillä monistetaan nykyisen Cittarin-kulman ja Porvoon portin korkeiden rakennusten väärää mittakaavaa. Porvoon kannattaa pyrkiä säilyttämään pikkukaupungin myönteinen ilme.

    Rakentamisen massiivisuus palvelee pääasiassa rakennusliikkeitä. Julma rakentaminen vain poikii pian uutta samanlaista. Ahdistuneena omakotiasukkaat lähtevät pois ja sitten voidaankin pikkutalojen tilalle rakentaa uutta uljasta kaupunkia….

    Tultaessa kaupunkiin näkymät Näsin hautausmaalle, kartanolle ja sitten vanhaan kaupunkiin onneksi suunnitelmassa säilyvät.

Vastaa käyttäjälle Anne Malve Peruuta vastaus