Puistokadun muuri

Porvoon puistokadun kaavarunkoon liittyvä asemakaavaluonnos on nyt nähtävillä. Kaupunki on asettanut tavoitteet korkealle. Noin 1,5 hehtaarin alueelle olisi tarkoitus saada sijoitettua 25 000 rakennusneliötä, mikä tarkoittaa sitä, että paikka on rakennettava käytännössä täyteen. Tämä mahdollistaisi asuinpaikan tarjoamisen arviolta 500 kaupunkilaiselle.

Alkuperäiseen kaavarunkoon nähden uusi suunnitelma on ainakin kerroskorkeuksien osalta maltillisempi. Kaavarungossa tähän paikkaan oli esitetty peräti kymmenkerroksista porrastettua rakennusta ja eteläpuolellekin omakotitalojen viereen 5–6-kerroksisia kerrostaloja, joten siinä mielessä suunnitelma on selvästi inhimillistynyt. Tontinkäyttösuunnitelmat laatineet konsultit ovatkin tehneet hyvää työtä annettujen lähtökohtien ja reunaehtojen puitteissa.

Kuva 2. Kerrosluvut kaavarungossa ja tontinkäyttösuunnitelmissa. Isoimmat kerrosluvut kussakin vaihtoehdossa on ympäröity punaisella.

Kerroskorkeuksien suhteen on hyvä huomioida, että tontinkäyttöluonnoksessa on esitetty 3,5 metrin kerroskorkeutta, mikä on 0,5 metriä enemmän kuin standardi 3,0 metrin kerroskorkeus. Se tekee asunnoista sisäisesti avaramman tuntuisia – mikä on tietysti mukavaa asukkaiden näkökulmasta, mutta samalla se nostaa rakennuksen kokonaiskorkeutta niin, että seitsemänkerroksinen talo 3,5 metrin mitoituksella on korkeampi kuin kahdeksankerroksinen talo strandardimitoituksella.

Kuva 3. Vasemmalla 8-kerroksinen talo standardilla, 3 metrin kerroskorkeudella (3,0 m) ja oikella 7-kerroksinen talo 3,5 metrin kerroskorkeudella.


Tontinkäyttösuunnitelmien ja asemakaavaluonnosten vertailu

On hienoa, että meillä on kerrankin varhaisessa vaiheessa arvioitavana useampi mahdollinen tontinkäyttösuunnitelma ja niiden pohjalta laadittu kaavoitusvaihtoehto. Molemmissa vaihtoehdoissa on luonnollisesti omat hyvät ja huonot puolensa.


VAIHTOEHTO 1

Kuva 4. Tontinkäyttösuunnitelma VE1
Kuva 5. Asemakaavaluonnos VE1 vastaa melko tarkoin tontinkäyttösuunnitelmaa.

Vaihtoehto VE1 koostuu kolmesta korttelista, joiden pihat avautuvat etelään. Pohjoisreunan eli Puistokadun puoleisten rakennusten välistä avautuu näkymiä muutamasta kohdasta Näsintien suuntaan ja pieni aukio Puistokadun varrella katkaisee myös mukavasti muuten monotonisen rakennusrivistön, vaikka se asettaakin aukion itäreunalla olevalle rakennukselle melkoisia paineita ulkoisen habituksen suhteen (rakennus näkyy jo kaukaa sisääntuloväylän varrelta). Puistokadun liikenteen aiheuttama melu voi kuitenkin heikentää aukion käytettävyyttä ja viihtyisyyttä.

Näsintien puolella olevat rakennukset ovat nelikerroksisia ja niistä syntyy väkisinkin jonkin verran korkeuskontrastia Näsintien eteläpuolella oleviin omakotitaloihin. Toisaalta nelikerroksisista rakennuksista näkyvät Näsintien suuntaan lähinnä rakennusten päädyt ja mikäli rakennuksen runkosyvyys pidetään riittävän pienenä, ei kontrasti ehkä ole niin hallitseva.

Paikoitus sijoittuu kokonaan pihakannen alle, mikä on periaatteessa hyvä ratkaisu ja etelään avautuvat, melko laajat sisäpihat näyttävät myös toimivalta ratkaisulta. Rakennusten väliin jää runsaasti avointa, pääosin oleskeluun ja kasvillisuudelle varattua tilaa, joka luo korttelin eteläosaan miellyttävämpää ympäristöä, kuin suljetumpi vaihtoehto. Sisäpihojen pohjoisosat ovat kansipihoja, missä kasvillisuus jää vaatimattomammaksi (kansipihojen päälle on haastavaa istuttaa isoja puita ja kansipihat pitää peruskorjata parinkymmenen vuoden välein), mutta eteläpuolen maavaraisille osille pystytään istuttamaan myös isompia puita ja rehevämpää kasvillisuutta, jolloin siitä on mahdollista luoda puistomainen tila.


VAIHTOEHTO 2

Kuva 6. Tontinkäyttösuunnitelma VE2
Kuva 7. Asemakaavaluonnos VE2, missä on korostettu erot tontinkäyttösuunnitelmaan nähden

Vaihtoehto 2 vaikuttaa ensisilmäyksellä pienipiirteisemmältä, etenkin eteläosan matalien rakennusten ansiosta. Näsintien varteen sijoittuva rakennusrivi on kerroskorkeutensa puolesta paljon lähempänä Näsintien eteläpuolella olevien omakotitalojen mittakaavaa, jolloin korkeuskontrasti ei ole niin voimakas. Toisaalta rakennukset muodostavat tontinkäyttösuunnitelmassa melko tiiviin ketjun Näsintien varteen.

Alueen pohjoisosaan, Puistokadun varteen muodostuu tässä vaihtoehdossa muurimainen – korkeiden rakennusten muodostama – rakennusrintama, eikä joka toisen rakennuksen pieni sisäänveto välttämättä riitä pehmentämään muurimaista vaikutelmaa.

Viheralue eteläisen ja pohjoisen talorivin välissä jää varsin kapeaksi varsinkin tontin länsipäässä ja vaikuttaa hieman kuilumaiselta etelän matalan talorivin ja pohjoisen kansipihan välissä.

Läntiseen kortteliin on tontinkäyttösuunnitelmassa esitetty muutamaan rakennukseen kattopuutarhoja, mikä vaikutti periaatteessa hyvältä ajatukselta, mutta lisää toki rakentamisen kustannuksia. Vaatiikin rakennuttajalta vihreää visiota, jos aikoo kattopuutarhoihin investoida ja kun vain raha ratkaisee, niin tällaiset visiot harvoin toteutuvat. Kattopuutarhat näkyvät vain tontinkäyttöluonnoksessa, eivät asemakaavaluonnoksessa (kattotyyppien määrittely kuulukin oikeastaan rakennustapaohjeeseen).

Asemakaavaluonnoksessa Puistokadun puoleisten rakennusten kerroskorkeuksia on madallettu yhdellä kerroksella, ja Näsinkadun puoleisesta rakennusrivistä on poistettu kaksi rakennusta, jotka on korvattu maanpäällisillä autopaikoilla. Tämä väljentää korttelin eteläosaa, mutta pudottaa samalla pois noin 20% mahdollisesta rakennusoikeudesta.

Tontinkäyttösuunnitelmassa on itäisemmän korttelin keskelle jätetty maavarainen alue kansipihan keskelle, mikä mahdollistaisi myös isompien puiden ja rehevän kasvillisuuden istuttamisen tontille. Asemakaavaluonnoksessa tätä ei kuitenkaan ole huomioitu.


Rakennusmuuri

Tontikäyttöluonnoksiin liittyvät illustraatiokuvat ovat silmiinpistävät, vaikka ne ovatkin tässä vaiheessa toki varsin viitteellisiä. Puistokadun puolelta laadituista havainnekuvista syntyy vaikutelma kovin muurimaisesta laatikkorivistä.

Kuvat 8–9. Illustraatiokuvat näkymästä Puistokadulta

Korkeakin rakennus voi toki olla kaunis ja monimuotoinen. Sen ei siis tarvitse olla laatikko, vaikka välillä tuntuu, etteivät rakennusfirmat tai suunnittelutoimistot mitään muuta osaa nykyään tuottaakaan. Tässä on siis syytä panostaa rakennustapaohjeisiin ja asettaa riittävän tiukat kriteerit monimuotoisen ja ilmeikkään kokonaisuuden aikaansaamiseksi. Näissä havainnekuvissa – kuten myös tontinkäyttöluonnoksien asemapiirroksissa – oli rakennuksiin esitetty harjakatot, ja sellaisia voi mielestäni edellyttää myös rakennustapaohjeissa. Näsintien puolelta laaditut havainnekuvat olivat Puistokadun näkymää monipuolisempia ja niistä syntyy vaikutelma, että ainakin matalammat rakennukset voisivat olla puurakenteisia.

Kuvat 10–11. Illustraatiokuvat näkymästä Näsinkadulta


Rakennustapaohjeet

Asemakaavaluonnoksissa on viittaus erillisiin rakennustapaohjeisiin, mutta sellaisia ei tässä vaiheessa ole vielä laadittu. Rakennustapaohjeen rooli tulee tässä kohteessa kuitenkin olemaan merkittävä, joten siihen on syytä panostaa.

Asemakaavaluonnoksissa oleva merkintä ”Rakennusten tulee olla osin puurakenteisia. Ensisijaisesti on käytettävä massiivipuurakenteita” on hyvä kirjaus, mutta pohdin onko tämä määrittely tarpeeksi sitova? Jos sanotaan että rakennusten tulee olla osin puurakenteisia, niin se voi tarkoittaa, että siellä on muutama puurima ja muuten se on koottu betonielementeistä. Tämän vuoksi olisi ehkä syytä käyttää vähän sitovampaa ilmausta, joko asemakaavassa tai rakennustapaohjeessa.

Aukotusta ja vaihtelevuutta näkisin myös mielelläni enemmän pohjoisreunassa, mutta toisaalta ymmärrän, että yhtenäisellä rakenteella pyritään myös estämään melusaastetta. Joka tapauksessa katutason Puistokadun puolella pitäisi olla vuorovaikutteinen, eli siellä olisi hyvä olla muutakin kuin vain pysäköintitasojen seinää, joka rajautuu jalkakäytävään, esimerkiksi liiketiloja sekä asuntojen porrashuoneita ja sisäänkäyntejä, kuten on esitetty tontinkäyttöluonnoksessa. Miksei siihen voisi pohtia myös viherseinää, vaikka sen toteuttaminen varjoisella pohjoispuolella voikin osoittautua haasteelliseksi.


3D pyörittelyä

Laadin vaihtoehdoista karkeat 3D-mallit (ilman topografiaa) ja kun pyörittelin niitä, niin vaihtoehto 1 tuntui hieman ilmavammalta. Siinä on kuitenkin enemmän läpikulkuja, aukkoja ja näkyvyyttä Näsintien ja Puistokadun välillä (pyöriteltävät mallit löytyvät täältä).

Kuva 12. Pyöriteltävät 3D-mallit


Johtopäätökset

Kokonaisuutena tässä on kaksi potentiaalista mallia jatkokehittämistä varten, kunhan rakennusten arkkitehtuuriin kiinnitetään riittävästi huomiota. Itse priorisoisin tässä vaiheessa kuitenkin mallia VE1, johtuen erityisesti Puistokadun puoleisesta käsittelystä, mikä oli VE1-mallissa vähemmän muurimainen. Pieni aukio Puistokadun varrella mahdollistaa myös paremmin katutasolla tapahtuvat toiminnot. VE1-mallin etelään avautuvat pihat luovat paremmat puitteet puistomaisen ja vuorovaikutteisen korttelirakenteen luomiselle.

Toivottavasti tästä saadaan kaupunkilaisilta myös paljon mielipiteitä, mitkä auttavat suunnitelmien jatkokehittämisessä ja rakennustapaohjeiden hiomisessa.


Linkkejä

Porvoon Puistokatu 1 dokumentit
https://www.porvoo.fi/asuminen-ymparisto/kaavoitus/asemakaavat/ak-548-puistokatu-i/

Porvoon puistokadun kaavarunko
https://www.porvoo.fi/asuminen-ymparisto/kehittyva-kaupunki/kaupunkikehityshankkeet/lansiranta/porvoon-puistokadun-kaavarunko/

Porvoon länsiväylä – blogi
https://aistimaa.fi/blog/porvoon-lansivayla/

Vastaa