Tiivistämisen hyödyt ja haitat

Julkaistu 3.2.2023 by Mika Varpio


Kaupunkien tiivistäminen on jo pitkään ollut kaupunkisuunnittelun tavoitteena. Sitä on perusteltu milloin kustannustehokkaammalla kaupunki-infralla, paremmalla julkisella liikenteellä, ekologisuudella tai taloudellisilla tekijöillä. Tiivistämisen vaikutukset eivät kuitenkaan ole näin yksiselitteiset. Kaupunkirakenteen tiivistäminen tuo mukanaan hyötyjä, mutta myös haittoja. On tarkoin arvioitava ovatko hyödyt haittoja suuremmat ja kenen näkökulmasta.

Kuva 1. Kaupunkeja puristetaan yhä tiiviimmiksi


Tutkittua tietoa

Keväällä 2021 julkaistiin artikkeli, missä oli tarkasteltu 229 tieteellistä tutkimusta sekä 59 ruotsalaisen kunnan kaupunkisuunnitelmaa. Kattava aineisto asettaa tiivistämiskeskustelun uuteen valoon.

Tutkimusten perusteella voidaan kiteyttää, että kaupunkirakenteen tiivistäminen on enimmäkseen positiivista julkisen infran, liikenteen ja talouden näkökulmista, mutta enimmäkseen negatiivista luonnonympäristön, sosiaalisen vuorovaikutuksen ja terveyden näkökulmista.

Kuva 2. Tiiviyden vaikutus eri tekijöihin. Kuvalähde: https://doi.org/10.5334/bc.125


Jos tarkastellaan näitä kategorioita yksityiskohtaisemmin, voidaan niissä havaita merkittäviä sisäisiä eroja.

Julkinen infratruktuuri (Public infrastructures) käsittää teknisen infran, kuten esimerkiksi kadut ja viemärit sekä niiden energiatehokkuuden, vedenkäsittelyn sekä palveluiden, asuntojen ja virkistysalueiden saavutettavuuden. Näiden tekijöiden suhteen kaupunkirakenteen tiivistäminen vaikuttaa pääosin suotuisasti. Tiiviimpi infra luo kustannushyötyjä, kun samalle määrälle ihmisiä tarvitsee asfaltoida suhteessa vähemmän tiekilometrejä, vetää vähemmän putkilinjoja ym. Tämä pienentää sekä investointi- että huoltotarvetta ja tehostaa toimintaa. Tiiviimpi kaupunkirakenne parantaa myös sekä julkisten että kaupallisten palveluiden saavutettavuutta. Vedenkäsittelyn osalta tiiviimpi kaupunkirakenne kuitenkin aiheuttaa haasteita, koska se tarkoittaa myös enemmän kovia, vettä läpäisemättömiä pintoja, jolloin luonnollinen vedenkäsittely joudutaan korvaamaan keinotekoisella. Tiivistäminen on uhka myös kaupungin sisäisten virkistys- ja viheralueiden määrälle ja laadulle.

Liikenteen tarkastelu sisältää julkisen liikenteen, kevyen liikenteen (kävely + pyöräily), yksityisautoilun ja näiden lisäksi liikennekäyttäytymisen sekä -turvallisuuden. Julkinen liikenne hyötyy tiiviimmästä kaupunkirakenteesta, koska on helpompaa ja taloudellisempaa tuottaa julkista liikennettä alueilla, missä on paljon ihmisiä, jotka näitä palveluita käyttävät. Myös kevyt liikenne hyötyy tiivistyvästä kaupunkirakenteesta, koska matkojen ollessa lyhyet palveluihin ja töihin, voidaan liikkumismuodoksi valita useammin kävely tai pyöräily. Useammalla on mahdollisuus olla omistamatta yksityisautoa, jolloin yksityisautojen määrä vähenee. Liikenteen keskittyessä pienemmälle alueelle liikenneonnettomuuksien määrä kuitenkin lisääntyy eli liikenneturvallisuus heikentyy.

Taloudellisia tekijöitä on tarkasteltu tuottavuuden, kiinteistöjen arvon sekä julkisen talouden näkökulmista. Tiivis kaupunkiympäristö edesauttaa työn tuottavuutta ja innovointia erityisesti luovien ja tietopohjaisten alojen ja palveluiden osalta, kun taas tuotantotalouteen ja jälleenmyyntiin tiivistämisellä ei ole merkittäviä positiivisia vaikutuksia. Palveluiden keskittyessä pienemmälle alueelle, nousee alueella olevien kiinteistöjen arvo. Julkinen talous hyötyy keskittämisestä, kuten edellä todettiin, myös julkisen infrastruktuurin kohdalla. Rikollisuus kuitenkin lisääntyy, ja sen ennaltaehkäisy sekä hoito aiheuttavat kustannuksia.

Ympäristövaikutukset on jaettu biodiversiteettiin, ympäristöoloihin sekä mikro- ja makroilmastoon liittyviin tekijöihin. Kaupunkirakenteen tiivistäminen heikentää selvästi alueen biodiversiteettiä. Myös luonnon geneettinen monimuotoisuus ja populaatioiden koko supistuvat tiiviissä kaupunkiympäristöissä. Lämpösaarekeilmiö heikentää mikroilmastoa. Siihen vaikuttavat paitsi kovat pinnoitteet myös viheralueiden ja erityisesti puiden latvuspeittävyyden väheneminen. Tiiviisti rakennetuilla alueilla on myös vähäisempi kapasitetti hiilen sitomiseen. Yksityisautoilun väheneminen tiheämmin asutuilla alueilla näkyy pienempinä kasvihuonekaasupäästöinä, mikä vaikuttaa positiivisesti makro-ilmastoon.

Sosiaalisia vaikutuksia on tutkittu yksilöllisen hyvinvoinnin, sosiaalisen kanssakäymisen, sosiaalisen tasa-arvoisuuden ja rikollisuuden näkökulmista. Ihmisten henkilökohtainen elämänlaatu heikkenee kaupunkien tiivistymisen myötä. Vaikka enemmän ihmisiä on pienemmässä tilassa, heikkenee myös sosiaalinen vuorovaikutus tiheyden kasvaessa. Esimerkiksi naapurien kanssa keskusteleminen tai heidän luonaan vierailu on selvästi vähäisempää tiheästi asutuilla alueilla. Tiivis kaupunki vaikuttaa negatiivisesti myös turvallisuudentunteeseen, sosiaaliseen kanssakäymiseen ja käsitykseen yhteisön vakaudesta. Vaikka asuntojen hintapolarisaatio pienenee tiiviimmissä kaupungeissa, niiden yleinen hintataso nousee. Asuntojen pienemmät hintavaihtelut voidaan mieltää sosiaalisen tasa-arvon kannalta positiivisena, mutta hintojen yleinen nousu negatiivisena etenkin pienituloisten kotitalouksien näkökulmasta. Tiiviin kaupunkirakenteen ja rikollisuuden välillä on myös selvä yhteys. Mitä tiiviimpi kaupunki, sen enemmän rikollisuutta.

Terveydelliset tekijät on jaettu fyysiseen terveyteen, ilman- ja melusaasteeseen, psyykkiseen terveyteen ja muihin terveysriskeihin. Autojen määrän väheneminen (jos tiivistäminen ohjaa siihen) ja kävelyn sekä pyöräilyn määrän lisääntyminen johtavat painoindeksin pienenemiseen ja sitä kautta parempaan fyysiseen terveyteen. Tiiviimpi kaupunki aiheuttaa kuitenkin enemmän valo- ja melusaastetta. Ihmisten psyykkiseen ja henkiseen terveyteen tiiviimpi kaupunkirakenne vaikuttaa negatiivisesti. Se lisää myös epidemioiden aiheuttamia kuolinlukuja, pienentää hedelmällisyyslukuja ja aiheuttaa suurempaa riskiä keuhkosyövälle. Tiiviissä kaupunkirakenteessa ihmisillä on enemmän henkisiä ongelmia, stressiä ja masennusta.

Kuva 3. Tiiviyden vaikutus eri tekijöihin alakategorioittain. Kuvalähde: https://doi.org/10.5334/bc.125


Tutkimuksen perusteella kaupunkirakenteen tiivistämisellä on siis sekä hyviä että huonoja puolia.

Voitaneen myös todeta, että kaupunkirakenteen tiivistämisellä voi olla yhteiskunnan näkökulmasta enemmän positiivisia, mutta yksilön kannalta enemmän negatiivisia vaikutuksia. Erityisen merkittävänä seikkana on hyvä huomioida ihmisten elämänlaadun heikkeneminen kaupunkien tiivistymisen myötä.


Porvoon kaupunkistrategia

Porvoon kaupunkistrategiassa tavoitteiksi on asetettu kestävä kasvu kaupunkia tiivistämällä, mutta pidetty kuitenkin myös luonnon monimuotoisuutta, lähiluonnon säilyttämistä sekä asukkaiden hyvinvointia ja terveyttä tavoiteltavina asioina.

”Kehitämme kaupun­kirakennetta täydentämällä ja tiivistämällä jo olemassa olevaa rakennettua ympäristöä.”
(s. 14, Ilmastotekojen kaupunki > Hiilineutraali kaupunki)

”Vaalimme luonnon monimuotoisuutta ja lähiluonnon säilyttämistä myös osana rakennettua ympäristöä.”
(s. 14, Ilmastotekojen kaupunki > Hiilineutraali kaupunki)

”Luomme edellytyksiä … kaupungin tiivistymiselle, …”
(s. 9, Suosituin kotikaupunki > Kestävä kasvu)

”Kannustamme asukkaita huolehtimaan hyvinvoinnistaan ja terveydestään…”
(s. 11, Paras arkenakin > Vaivaton ja sujuva arki)

Edellä tarkasteltujen kaupunkirakenteen tiivistämisen seurausten valossa strategian tavoitteet ovat ristiriitaisia. Jos esimerkiksi tiivistämme olemassa olevaa rakennettua ympäristöä täyttämällä aukkopaikkoja ja nakertamalla lähiluontoa, tuhoamme samalla luonnon monimuotoisuutta. Jos taas tiivistäminen tapahtuu elinympäristön viihtyisyyden kustannuksella, on sillä negatiivisia vaikutuksia ihmisten hyvinvointiin ja henkiseen terveyteen.

Kaupunkirakenteen tiivistämistä onkin syytä tarkastella kaikista näkökulmista, ettemme vahingossa joudu ojasta allikkoon.


Lähteet

Berghauser Pont, M., Haupt, P, Berg, P., Alstäde, V., & Heyman, A. (2021). Systematic review and comparison of densification effects and planning motivations. Buildings and Cities, 2(1), pp. 378–401. DOI: https://doi.org/10.5334/bc.125
https://journal-buildingscities.org/article/10.5334/bc.125/

Professori Ranja Hautamäki: kaupungin tiivistämisen ja kaupunkiluonnon yhteydestä
https://www.aalto.fi/fi/uutiset/professori-ranja-hautamaki-monimuotoinen-kaupunkiluonto-on-keskeinen-tekija-hyvinvoinnin-ja

Porvoon kaupunkistrategia
https://www.porvoo.fi/app/uploads/2022/05/PORVOO_KAUPUNKISTRATEGIA_saavutettava_2705.pdf

Tällä artikkelilla on yksi kommentti

Vastaa