{"id":1031,"date":"2020-01-14T06:46:58","date_gmt":"2020-01-14T06:46:58","guid":{"rendered":"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/?p=1031"},"modified":"2020-01-14T06:46:59","modified_gmt":"2020-01-14T06:46:59","slug":"historian-merkitys-kaupunkisuunnittelussa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/historian-merkitys-kaupunkisuunnittelussa\/","title":{"rendered":"Historian merkitys kaupunkisuunnittelussa"},"content":{"rendered":"\n

Oletko koskaan miettinyt miksi kaupungit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t silt\u00e4\nmilt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t? Mik\u00e4 on historian merkitys kaupunkien kehittymiselle? Useimmat\nkaupungit \u2013 mukaan lukien Porvoo \u2013 ovat k\u00e4yneet l\u00e4pi useita vaiheita, jotka\novat sis\u00e4lt\u00e4neet osin toteutuneita, osin toteutumattomia suunnitelmia.\nOlennaista on, ett\u00e4 olemassa oleva kaupunkirakenne antaa aina l\u00e4ht\u00f6kohdat\nsuunnittelulle, eik\u00e4 sit\u00e4 voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomioimatta. <\/p>\n\n\n\n

Kulttuuri, tavoitteet, arvot ja ihanteet muuttuvat ajan\nsaatossa. Talouden kukoistaessa kaupunki saa erilaisia ominaispiirteit\u00e4 kuin\nlamana aikana. Yksityisell\u00e4 rahalla toteutettu kaupunki n\u00e4ytt\u00e4ytyy erilaisena\nkuin julkisella rahalla rakennettu kaupunki. Historiallinen kaupunki antaa\nerilaiset l\u00e4ht\u00f6kohdat kaupungin rakentamiselle ja uudistamiselle kuin tyhj\u00e4st\u00e4\nluotu kaupunki. Teknisesti t\u00e4ydellisesti toimiva kaupunki ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4\ntarkoita viihtyis\u00e4\u00e4 kaupunkia. Autojen ehdoilla suunniteltu kaupunki on kaukana\njalankulkijaa miellytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 kaupungista. Arvoista k\u00e4yd\u00e4\u00e4n jatkuvaa\nvuoropuhelua ja ristiriitaisilta n\u00e4kemyksilt\u00e4 ei voi v\u00e4ltty\u00e4. Mit\u00e4 asioita pit\u00e4isi\nhuomioida parhaan lopputuloksen saavuttamiseksi?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1: Porvoon suunnitelma 1863. Vanha Porvoo oli tarkoitus alistaa empire-henkisen ruutukaavan alle. (L\u00e4hde:<\/em>https:\/\/expo.oscapps.jyu.fi\/s\/vanhakartta\/item\/54686<\/em><\/a>)<\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

K\u00e4yn l\u00e4pi lyhyin esimerkein neitseellisen kaupungin,\naavekaupungin, sillisalaatin, laajentuvan t\u00e4ytt\u00f6kaupungin ja vanhan p\u00e4\u00e4lle\nlaaditun vision. Onko menneisyys aina painolasti uuden suunnittelijalle?<\/p>\n\n\n\n

Puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4<\/strong> (Case Bras\u00edl, Brasilia)<\/h2>\n\n\n\n

Moni arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija on varmasti joskus\ntoivonut p\u00e4\u00e4sev\u00e4ns\u00e4 aloittamaan kaupungin suunnittelun ns. puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4.\nIlman olemassa olevaa infrastruktuuria ja kytk\u00f6ksi\u00e4 menneisyyteen voisi luoda\njuuri sellaisen kaupungin kuin haluaisi. 1900-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4 t\u00e4llaisen ideaalikaupungin\nluomista p\u00e4\u00e4stiin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kokeilemaan Brasiliassa, kun arkkitehti Oscar\nNiemeyer<\/u><\/font><\/a> tukijoukkoineen antoi suuntaviivat maan uudelle p\u00e4\u00e4kaupungille Bras\u00edlialle.\nSe rakennettiin sis\u00e4maahan, keskelle ei mit\u00e4\u00e4n. Kaupungin pohjapiirustus n\u00e4ytti\nsuurten keskiakselien muodostamalta lentokoneelta tai linnulta. Maantasolla\nkaupunkia leimasivat leve\u00e4t autokaistat ja liikennev\u00e4yl\u00e4t, korkeat kerrostalot,\nmahtipontiset julkiset rakennukset, valtavat aukiot ja monumentaaliset\nbetonirakenteet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2: Brasilian asemapiirros 1960 (L\u00e4hde: https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/9\/9c\/Brasilia_-_Plan.JPG)<\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Tuliko kaupungista ihanteellinen? Ei tullut. Kaupunkirakenteen\nmittakaavasta muodostui ihmisen kannalta aivan liian iso, kylm\u00e4 ja tunteeton. Kaupunginosien\njaottelu toiminnallisiin lohkoihin noudatteli LeCorbusierin<\/u><\/font><\/a> periaatteita ja\nlis\u00e4si kaupungin segregaatiota. K\u00e4velij\u00e4 tuntee itsens\u00e4 pieneksi autoliikenteelle\nsuunnitellun kaupungin suureellisten liikennev\u00e4ylien ja aukioiden reunalla.\nAktiivista katuel\u00e4m\u00e4\u00e4 etsiv\u00e4t joutuvat hakemaan sit\u00e4 hiljaisen keskustan sijaan\nkaupungin laitamilta ja esikaupungeista. Kaupungin positiivisina puolina voidaan\nmainita projektin my\u00f6t\u00e4 syntyneet Bras\u00edlian ainutlaatuiset arkkitehtuurikohteet,\nisot viheralueet ja tietysti alueen miellytt\u00e4v\u00e4 ilmasto.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3: Bras\u00edl Esplanada (L\u00e4hde: https:\/\/upload.wikimedia.org\/wikipedia\/commons\/thumb\/f\/f2\/Webysther_20180212132345_-_Esplanada.jpg\/900px-Webysther_20180212132345_-_Esplanada.jpg)<\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aavekaupungit\n<\/strong>(Case Buniel, Espanja)<\/h2>\n\n\n\n

Toinen esimerkki tyhj\u00e4st\u00e4 luoduista kaupungeista l\u00f6ytyy Espanjasta. 2000-luvun alkuvuosina talous kukoisti ja rakennusyhti\u00f6t ja kunnat rakensivat uusia kaupunkeja ja asuntoja kuin liukuhihnalta. Vuosien 2000 ja 2008 v\u00e4lill\u00e4 Espanjaan rakennettiin noin 5 miljoonaa asuntoa, kun rakennuttajat saivat halpaa lainarahaa ja korruptoitunut viranomaiss\u00e4\u00e4tely oli rakentamiseen kannustavaa. Yksi n\u00e4ist\u00e4 uusista asuinpaikoista oli Bunuel, minne rakennettiin kilometrikaupalla uutta tieverkkoa ja uusia rakennuksia nousi kuin sieni\u00e4 sateella. Hyvin vet\u00e4neet asuntomarkkinat kannustivat yh\u00e4 uusiin investointeihin.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2008 taloudellisen kuplan puhjetessa asuntojen myynti\nromahti, rakentaminen pys\u00e4htyi kuin sein\u00e4\u00e4n ja rakennusyhti\u00f6t ajautuivat\nvararikkoon. Seurauksena oli puoliksi valmiita kaupunkeja ja rakennuksia, joihin\nkukaan ei muuttanut. N\u00e4ist\u00e4 tuli aavekaupunkeja. Tyhji\u00e4 valmiita ja puolivalmiita\nkatuja, rakennuksia ja moottoriteit\u00e4, jotka p\u00e4\u00e4ttyv\u00e4t keskelle ei mit\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

Vuosia my\u00f6hemmin talouden ja asuntorakentamisen jo elpyess\u00e4,\nn\u00e4m\u00e4 aavekaupungit seisovat edelleen tyhjill\u00e4\u00e4n. Moni t\u00e4llainen kaupunki\nrakennettiin halpaan \u201dautiomaahan\u201d, ja niiden yhteydet olemassa olevaan\ninfrastruktuuriin ovat v\u00e4h\u00e4iset. Rakennusten myynti ei ole kannattavaa, ja\nniiden purkaminen on liian kallista. Rakennusyhti\u00f6iden ja\nasuntokeinottelijoiden ahneus sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 piittaamattomuus on tullut\nmonelle kalliiksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 4: Buniel (L\u00e4hde: https:\/\/www.wired.com\/story\/spain-ghost-towns-photo-gallery\/)<\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sillisalaatti<\/strong> (Case Rotermann, Tallinna)<\/h2>\n\n\n\n

Ent\u00e4p\u00e4 sitten, jos annetaan vapaat k\u00e4det luoda jotain uutta\nolemassa olevan kaupunkirakenteen keskelle? Pienennet\u00e4\u00e4n v\u00e4h\u00e4n mittakaavaa ja\nsiirryt\u00e4\u00e4n kaupungeista kaupunginosiin ja rakennuksiin.<\/p>\n\n\n\n

Vain parin sadan metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Tallinnan keskiaikaisesta\nvanhasta kaupungista sijaitsee Rotermannin kortteli, jonka tunnelmat poikkeavat\nvanhasta kaupungista huomattavasti. Kaupunginosan sivuilla<\/u><\/font><\/a> kerrotaan korttelin\nsijaitsevan historiallisesti merkitt\u00e4v\u00e4ll\u00e4 alueella ja siell\u00e4 olevan\nhistoriallisesti arvokkaita rakennuksia melkein yht\u00e4 tihe\u00e4ss\u00e4 kuin Tallinnan\nvanhassa kaupungissa. Alueella k\u00e4velt\u00e4ess\u00e4 tuntuu kuitenkin silt\u00e4, ett\u00e4 vanhat\nrakennukset ovat h\u00e4vinneet jonnekin modernien lasisein\u00e4isten laatikoiden\ntaakse.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ss\u00e4 korttelissa suunnittelijoille ja rakentajille on annettu melko vapaat k\u00e4det toteuttaa mit\u00e4 mieleen juolahtaa, eik\u00e4 yhten\u00e4isest\u00e4 linjasta tai teemasta ole tietoakaan. Erikoiset rakenneratkaisut, sekalaiset tyylilajit, materiaalit, muodot ja v\u00e4rit tekev\u00e4t korttelista rakennussekamelskan ja rakennusarkkitehtuurin koekent\u00e4n, jonka suhde muuhun kaupunkirakenteeseen her\u00e4tt\u00e4\u00e4 kysymyksi\u00e4. Jokainen arkkitehti ja rakennuttaja on selv\u00e4sti halunnut oman k\u00e4denj\u00e4lkens\u00e4 n\u00e4kyv\u00e4n lopputuotoksessa. <\/p>\n\n\n\n

Joidenkin mielest\u00e4 alue on hieno ja moderni, toisten\nmielest\u00e4ni taas rakennuskakofoninen sillisalaatti.<\/p>\n\n\n\n

\"\"

Kuva 5: Rotermannin korttelin rakennuskirjoa (L\u00e4hde: Mika Varpio, 2017)<\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

T\u00e4ytt\u00f6kaupunkia<\/strong> (Case J\u00e4tk\u00e4saari, Helsinki)<\/h2>\n\n\n\n

Jos vanha kaupunkirakenne alkaa tuntua ahtaalta voidaan aina\nlaajentaa. Helsingiss\u00e4 laajentamista on tehty mm. J\u00e4tk\u00e4saaressa ja\nKalasatamassa vanhaa merenpohjaa t\u00e4ytt\u00e4m\u00e4ll\u00e4. Alustavissa visoissa\nJ\u00e4tk\u00e4saaresta piti tulla vihre\u00e4 keidas, miss\u00e4 laajat viheralueet ja rakennusten\nvihre\u00e4t sis\u00e4pihat luovat merellisen unelman alueen uusille asukkaille. Matkan\nvarrella on joissakin alustavissa suunnitelmissa visioitua avaruutta ja\nv\u00e4ljyytt\u00e4 kuitenkin uhrattu betonille ja tiiviille kerrostalokortteleille.\nT\u00e4\u00e4ll\u00e4kin rakentamisen tyylit, v\u00e4rit ja muodot vaihtelevat rakennuksesta\ntoiseen (vrt. Rotermann). <\/p>\n\n\n\n

Ent\u00e4 se vihreys sitten? Alustavissa havainnekuvissa n\u00e4kyv\u00e4\nvihreys ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 realisoidu nykyisess\u00e4 katukuvassa. Pys\u00e4k\u00f6intihallien\np\u00e4\u00e4ll\u00e4 olevat ahtaat kansipihat ovat tehneet korttelien sis\u00e4isten viheralueiden\ntoteuttamisesta haastavaa. L\u00e4hekk\u00e4in olevat korkeat tornitalot peitt\u00e4v\u00e4t\nauringonvaloa tehokkaasti. Alueella on toki muutamia hienoja kattopuutarhoja ja\nkansipihoilla on k\u00e4ytetty kekseli\u00e4isyytt\u00e4 rajallisen tilan hy\u00f6dynt\u00e4misess\u00e4. Toivottavasti\nrakenteilla oleva Hyv\u00e4ntoivonpuisto kuitenkin lunastaa annettuja lupauksia. <\/p>\n\n\n\n

Onko J\u00e4tk\u00e4saaressa osattu hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tarjoamat\nmaisemat, merihenkisyys ja muut hienon milj\u00f6\u00f6n tarjoamat puitteet vai ovatko\nn\u00e4m\u00e4 tavoitteet j\u00e4\u00e4neet tiiviin rakentamisen jalkoihin? <\/p>\n\n\n\n

Osa ihmisist\u00e4 kehuu aluetta moderniksi ja innovatiiviseksi\nkaupunginosaksi, jossa on hyv\u00e4t palvelut ja julkisen liikenteen yhteydet.\nToisten mielest\u00e4 korkeat kerrostalokorttelit on rakennettu liian tiiviisti, asuntojen\nhinnat hipovat pilvi\u00e4, alue on sijainniltaan pussinper\u00e4 ja liikenne\nruuhkautuu helposti tullessa ja menness\u00e4. J\u00e4tk\u00e4saaresta voi olla montaa mielt\u00e4,\nmutta ainakaan t\u00e4m\u00e4 paikka ei j\u00e4t\u00e4 ket\u00e4\u00e4n kylm\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 6: Helsingin kantakaupunkia J\u00e4tk\u00e4saaresta k\u00e4sin (L\u00e4hde: https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Helsinki_skyline_from_J%C3%A4tk%C3%A4saari.jpg)<\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Vanhan\np\u00e4\u00e4lle<\/strong> (Case Porvoon\nl\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4)<\/h2>\n\n\n\n

Porvoossa esiteltiin viime syksyn\u00e4 uusi uljas kaavarunko\nL\u00e4ntiselle Mannerheiminv\u00e4yl\u00e4lle. Suunnittelutiimille oli annettu melko vapaat\nk\u00e4det ja j\u00e4lki oli r\u00e4v\u00e4kk\u00e4\u00e4. Noin kilometrin matkalle oli esitetty muurimaista\nkorkeiden kerrostalojen (5-10 krs.) muodostamaa jonoa, joihin oli kokonaisuudessaan\nsaatu mahdutettua l\u00e4hes 148 000 k-m2<\/sup>. Nykytilanteen ei annettu\nrajoittaa visiointia, vaan suunnitelmissa esitettiin suorasukaisesti uusien,\nlaatikkomallisten tornitalojen sijoittamista osittain olemassa olevien vanhojen\n(ja uusien) omakotitalojen p\u00e4\u00e4lle. Nykyisi\u00e4 omakotitaloalueita oli my\u00f6s\nreunustettu korkeiden tornitalojen jonoilla. Suureellista suunnittelua\nperusteltiin mahdollisuuksien luomisella ja modernilla kaupunkikehitt\u00e4misell\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Olisi mielenkiintoista tiet\u00e4\u00e4 mink\u00e4laisia tavoitteita\nprojektille asetettiin. Oliko m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4n\u00e4 kriteerin\u00e4 mahdollisimman paljon\nkerrosneli\u00f6it\u00e4 vai viihtyis\u00e4 kaupunkitila? Taloudelliset arvot tuntuvat nyky\u00e4\u00e4n\naina kiilaavan suunnittelutavoitteiden huipulle muiden arvojen kustannuksella.<\/p>\n\n\n\n

Suunnitelma sai sen verran karvasta palautetta heti alkumetreill\u00e4\u00e4n, ett\u00e4 eniten kritiikki\u00e4 saanut osa poistettiin jo kaavarungosta. Siit\u00e4 huolimatta askarruttamaan j\u00e4iv\u00e4t edelleen esitettyjen suunnitelmien linkittyminen olemassa olevaan kaupunkitilaan ja Porvoon kokonaiskuvaan. Kaupungin historiaan, imagoon ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sek\u00e4 rakennusten habitukseen tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 enemm\u00e4n huomiota. Lue aiheesta lis\u00e4\u00e4 t\u00e4\u00e4lt\u00e4<\/u><\/font><\/a>.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 7: Porvoon puistokatu (L\u00e4hde: Porvoon kaupungin suunnitteluaineisto)<\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Menneisyydest\u00e4\nponnistaen<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Harvoin ollaan sellaisessa tilanteessa, miss\u00e4 p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n luomaan jotain uutta t\u00e4ysin \u201dtyhj\u00e4lle paperille\u201d. Riippumatta siit\u00e4 suunnitellaanko kaupunkia vai rakennusta, on suunnittelijan yksi t\u00e4rkeimpi\u00e4 taitoja:<\/p>\n\n\n\n

Kyky huomioida olemassa oleva ymp\u00e4rist\u00f6 ja alueen historia<\/font><\/em><\/p><\/blockquote>
\n\n\n\n

Suunnittelijan tulee tiet\u00e4\u00e4 paikan rakennettavuuteen\nliittyv\u00e4t seikat, mutta h\u00e4nen tulee huomioida my\u00f6s oleva kaupunkirakenne ja\nymp\u00e4rist\u00f6n tarjoamat mahdollisuudet. Mit\u00e4 alueella ja sen l\u00e4heisyydess\u00e4 on\nt\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4? Mit\u00e4 siell\u00e4 on ollut aiemmin? Millaisia n\u00e4kymi\u00e4 avautuu\nvanhasta uuteen ja uudesta vanhaan? Syntyyk\u00f6 uuden ja vanhan v\u00e4lille symbioosi\nvai ristiriita? Millaisia tiloja rakentaminen tuottaa ja miten ihminen asettuu n\u00e4ihin\ntiloihin? <\/p>\n\n\n\n

Suunnittelija ei saisi v\u00e4h\u00e4tell\u00e4 olemassa olevaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4,\nalistaa sit\u00e4 ajattelemattomasti uudelle, matkia muualla tehtyj\u00e4 ratkaisuja\nilman paikallista kontekstia tai pyrki\u00e4 egoistisesti vain saamaan oman\nmaamerkkins\u00e4 esille. Parhaimmillaan suunnittelija osaa luoda jotain sellaista,\njoka tukeutuu olemassa olevaan vahvistaen sit\u00e4, siten ett\u00e4 uusi sulautuu ristiriidoitta\nolemassa olevaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. T\u00e4m\u00e4 vaatii monesti syv\u00e4llist\u00e4 ymm\u00e4rryst\u00e4 genius\nlocista (paikan hengest\u00e4).<\/p>\n\n\n\n

Hyv\u00e4 kaupunki syntyy pitk\u00e4j\u00e4nteisest\u00e4 kehitt\u00e4misest\u00e4, miss\u00e4 kyet\u00e4\u00e4n\nhuomioimaan alueen olemassa olevat vahvuudet ja voimistamaan niit\u00e4. T\u00e4m\u00e4 ei ole\nyksinkertainen teht\u00e4v\u00e4, koska kaupunki koostuu lukemattomista erilaisista\nalueista, osatekij\u00f6ist\u00e4, toiminnoista ja prosesseista, joilla on monisyinen\nvaikutus toisiinsa. <\/p>\n\n\n\n

Todelliset kaupunkien helmet ovat kehittyneet ja\nkukoistaneet vuosisatoja, jopa tuhansia. Rooma, Lontoo, ja Pariisi ovat\nkehittyneet suurilta osin orgaanisesti kaikkien s\u00e4ikeiden nivoutuessa yhteen\npitk\u00e4n ajan kuluessa historian mukana, jos eiv\u00e4t aina ideaalisti, niin ainakin\nintiimisti ja inhimillisesti.<\/p>\n\n\n\n

Yksi asia on joka tapauksessa selv\u00e4: <\/p>\n\n\n\n

Menneisyys on voimavara, ei painolasti<\/font><\/em><\/p><\/blockquote>
\n\n\n\n

—
<\/strong>L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1800-luvun empirekaupunki uhkasi Vanhaa Porvoota, Porvoon historia, porvooinfo.com
https:\/\/porvooinfo.com\/2019\/01\/30\/porvoon-historia\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

Bras\u00edlia, national capital, Brazil, Encyclopaedia Britannica
https:\/\/www.britannica.com\/place\/Brasilia<\/a><\/p>\n\n\n\n

Brasilia: Building a city from scratch
http:\/\/www.bbc.com\/culture\/story\/20140618-cities-built-from-scratch<\/a><\/p>\n\n\n\n

Ghost towns of empty buildings are monuments to Spain’s housing boom
https:\/\/www.youtube.com\/watch?v=7yJwJ62eimE<\/a><\/p>\n\n\n\n

A Decade After the Global Financial Crisis, Spanish Ghost Towns remain
https:\/\/www.wired.com\/story\/spain-ghost-towns-photo-gallery\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

There\u2019s A Lesson In Spain\u2019s Surreal, Unfinished Cities (Huffington Post)
https:\/\/www.huffpost.com\/entry\/spain-empty-cities_n_56ba6221e4b0b40245c47dff<\/a><\/p>\n\n\n\n

J\u00e4tk\u00e4saari, Uutta Helsinki\u00e4
https:\/\/www.uuttahelsinkia.fi\/fi\/jatkasaari<\/a>

J\u00e4tk\u00e4saari, artikkeli, Helsingin Sanomat 4.9.2019
https:\/\/www.hs.fi\/kulttuuri\/art-2000006226276.html<\/a><\/p>\n\n\n\n

Porvoon Puistokatu raportti
https:\/\/www.porvoo.fi\/library\/files\/5daeb615ed6b978c51000cbb\/Porvoon_puistokatu_20191021_42MB.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Porvoon l\u00e4nsiv\u00e4yl\u00e4, Blogi 4.11.2019
http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/porvoon-lansivayla\/<\/a><\/p>\n\n\n\n

 <\/h1>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Oletko koskaan miettinyt miksi kaupungit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t silt\u00e4 milt\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t? Mik\u00e4 on historian merkitys kaupunkien kehittymiselle? Useimmat kaupungit \u2013 mukaan lukien Porvoo \u2013 ovat k\u00e4yneet l\u00e4pi useita vaiheita, jotka ovat sis\u00e4lt\u00e4neet osin toteutuneita, osin toteutumattomia suunnitelmia. Olennaista on, ett\u00e4 olemassa oleva kaupunkirakenne antaa aina l\u00e4ht\u00f6kohdat suunnittelulle, eik\u00e4 sit\u00e4 voi j\u00e4tt\u00e4\u00e4 huomioimatta. Kulttuuri, tavoitteet, arvot ja ihanteet […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1032,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"0","ocean_second_sidebar":"0","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"0","ocean_custom_header_template":"0","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"0","ocean_menu_typo_font_family":"0","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"PORVOON MAISEMISSA","ocean_post_subheading":"Kaupunkikehitykseen liittyvi\u00e4 ajankohtaisia n\u00e4k\u00f6kulmia","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"0","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"off","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[138,64,65,63],"tags":[4,139,52,109],"class_list":["post-1031","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","category-kaupunkikehitys","category-kulttuuri","category-rakennukset","tag-arvot","tag-genius-loci","tag-historia","tag-omaleimaisuus","entry","has-media"],"modified_by":"Mika Varpio","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1031","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1031"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1031\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1064,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1031\/revisions\/1064"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1032"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1031"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1031"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1031"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}