{"id":1067,"date":"2020-02-03T08:44:43","date_gmt":"2020-02-03T08:44:43","guid":{"rendered":"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/?p=1067"},"modified":"2025-04-23T07:45:38","modified_gmt":"2025-04-23T07:45:38","slug":"uusvanha-arkkitehtuuri-kaunista-vai-kamalaa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/uusvanha-arkkitehtuuri-kaunista-vai-kamalaa\/","title":{"rendered":"Uusvanha arkkitehtuuri, kaunista vai kamalaa?"},"content":{"rendered":"\n

Miten 2000-luvulla valmistunut alue voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihan keskiaikaiselta hansakaupungilta? Onko kyseess\u00e4 lavaste vai viihtyis\u00e4 asuinalue? Uusvanha eli uustraditionalistinen tyyli jakaa vahvasti mielipiteit\u00e4. Joidenkin mielest\u00e4 kyseess\u00e4 on kulissi, v\u00e4\u00e4renn\u00f6s tai huijaus. Toiset taas ovat sit\u00e4 mielt\u00e4, ett\u00e4 uusvanha rakentaminen on l\u00e4mminhenkist\u00e4, miellytt\u00e4\u00e4 silm\u00e4\u00e4 ja luo kodikasta kaupunkitilaa. Mielipide riippuu pitk\u00e4lti siit\u00e4, kenelt\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1<\/strong>. Etel\u00e4-Ruotsissa sijaitseva 2000-luvun alussa valmistunut Jaktiborgin asuinalue. Kuval\u00e4hde: <\/em>https:\/\/kulturinatur.blogspot.com\/2012\/02\/jakriborg-i-skane.html<\/em><\/a> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mik\u00e4 ihmeen uusvanha?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Uusvanhassa\nrakentamisessa rakennetaan jotain uutta, joka n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ainakin ulkoisesti vanhalta.\nVanhat piirteet painottuvat erityisesti julkisivuun. Rakennuksessa voidaan\nhy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 klassisia piirteit\u00e4, kuten harjakattoja, kaariholvia,\nristikkoikkunoita, pylv\u00e4it\u00e4 ja muuta koristeellisuutta.\nUusvanhassa rakennuksessa voi siis olla moderni sisus ja tekniikka,\nmutta se ei n\u00e4y ulosp\u00e4in. Rakennuksen historiallisella ulkoasulla pyrit\u00e4\u00e4n luomaan\ntraditionaalista, romanttista ja kodikasta tunnelmaa. <\/p>\n\n\n\n

Kun uusvanhan k\u00e4sitett\u00e4 laajennetaan kaupunkisuunnitteluun, voidaan puhua uusurbanismista. Sen periaatteena on pyrki\u00e4 luomaan paikkal\u00e4ht\u00f6isi\u00e4 ja tasa-arvoisia yhteis\u00f6j\u00e4, joissa panostetaan k\u00e4velt\u00e4vyyteen, alueen toimintojen monipuolisuuteen ja rakennusperinn\u00f6n arvostukseen. Uusvanhan rakentamisen ja uusurbanistisen kaupunkisuunnittelun yhten\u00e4 tavoitteena on palauttaa kauneus osaksi nykyaikaista aistittavaa kaupunkitilaa.<\/p>\n\n\n\n

Minne kauneus katosi?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

1900-luvun alussa arkkitehti Louis Sullivan<\/u><\/font><\/a> nosti esiin suunnittelutermin \u201dForm follows function\u201d, jonka mukaan rakennuksen ulkokuoren tulisi heijastaa sen sis\u00e4isi\u00e4 toimintoja. My\u00f6hemmin modernismin ajan arkkitehdit (mm. Walter Gropius<\/u><\/font><\/a>, Ludwig Mies van der Rohe<\/u><\/font><\/a>, ja Le Corbusier<\/u><\/font><\/a>) ottivat ajatuksen omakseen ja esittiv\u00e4t, ett\u00e4 rakennusta tulisi yksinkertaistaa niin pitk\u00e4lle, ett\u00e4 ornamentiikka ja kaikki turhanp\u00e4iv\u00e4nen ulkoinen koristelu poistettaisiin. J\u00e4ljelle saisi j\u00e4\u00e4d\u00e4 vain suoraviivaisen linjakas ja selke\u00e4 rakennus. Modernismin my\u00f6t\u00e4 funktionallisuus nousi rakentamisessa arvoj\u00e4rjestyksen huipulle esteettisyyden pudotessa alimmaksi. Modernismi ei hyv\u00e4ksynyt historiallisten tyylien rekonstruktioita. Modernismiin kuului my\u00f6s teknologisen kehityksen hy\u00f6dynt\u00e4minen ja massatuotanto. Suomessa modernismilla on erityinen asema, koska noin 95% maamme rakennuksista on valmistunut vuoden 1920 j\u00e4lkeen (Makkonen, 2012).<\/p>\n\n\n\n

Laatikkotalot<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Modernit\nlaatikkotalot ovat jatkumoa vuosisadan mittaiselle kehitykselle. Jo pitk\u00e4\u00e4n on\nollut vallalla ajatus, jonka mukaan rakentamisen tulee olla nopeaa, tehokasta ja\nedullista. Lis\u00e4ksi on pit\u00e4nyt koko ajan luoda jotain uutta ja innovatiivista. <\/p>\n\n\n\n

Kun\nuusvanhaan arkkitehtuuriin liittyen puhutaan kriittiseen s\u00e4vyyn vanhojen\ntyylien kopioimisesta, niin on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 kaikki tyylit ovat jostakin\nkopioituja. Esimerkiksi nykyinen laatikkotyyli on jo niin moneen kertaan\nkopioitu ja matkittu, ett\u00e4 voisi jo puhua laatikkotyylien kertaustyyleist\u00e4.\nT\u00e4m\u00e4n lis\u00e4ksi laatikot itsess\u00e4\u00e4n koostuvat kopioista. Ikkunarivit ja laajat\nsein\u00e4pinnat on monistettu, yksityiskohdat on uhrattu yksitoikkoisuudelle.\nTyylillisin\u00e4 lis\u00e4yksin\u00e4 ovat tulleet entist\u00e4 laajemmat lasipinnat, haulikolla\nsinne t\u00e4nne ammutut ikkunat ja tetrist\u00e4 muistuttavat julkisivujen aukotukset\n(t\u00e4m\u00e4 itse asiassa poikkeaa modernismin periaatteista, koska hajasommittelulla\npyrit\u00e4\u00e4n h\u00e4ivytt\u00e4m\u00e4\u00e4n sis\u00e4tilojen j\u00e4sentely\u00e4), ikkunoita ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t moniv\u00e4riset\nkehykset, sein\u00e4pinnasta ulospullautetut laatikot, rakennusten p\u00e4\u00e4ll\u00e4 kelluvat\nmerikontit ja palikat sek\u00e4 v\u00e4rihysteria, mink\u00e4 tarkoituksena on ilmeisesti\npirist\u00e4\u00e4 muuten ankeaa muotokielt\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Arkkitehtien vika?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Nykysuunnittelijoiden soimaaminen kauneuden katoamisesta ei ehk\u00e4 kuitenkaan ole reilua. Jo sukupolvien ajan suunnittelijoille on opiskeluaikana iskostettu mieliin ainoat oikeat suunnittelutavat. Pit\u00e4\u00e4 katsoa tulevaisuuteen, olla moderni ja tuottaa jatkuvasti jotain uutta ja omaa, muuten ei voi olla todellinen arkkitehti. Harvoin suunnittelijat kuitenkaan p\u00e4\u00e4sev\u00e4t t\u00e4ysin vapaasti luomaan oman makunsa mukaista arkkitehtuuria. Suunnittelijoita ohjaavat monesti rakennusyhti\u00f6iden vaatimukset ja asemakaavat, joihin on jo valmiiksi sis\u00e4llytetty runsaasti reunaehtoja tulevista tavoitteista. My\u00f6s suunnittelijakunnan sis\u00e4inen paine voi olla kova ja on riskialtista esitt\u00e4\u00e4 nykyisest\u00e4 suunnittelukulttuurista poikkeavia ratkaisuja. \u201dVanhoja hyvi\u00e4 aikoja\u201d haikailevat arkkitehdit leimataan monesti luopioiksi tai mielikuvituksettomiksi tylsimyksiksi, jotka eiv\u00e4t osaa luoda modernia ja innovatiivista uutta arkkitehtuuria.<\/p>\n\n\n\n

Onneksi\nkeskustelussa on ollut havaittavissa my\u00f6s toisenlaisia s\u00e4vyj\u00e4 ja valtavirran\nhaastamista. Rakennusalalta l\u00f6ytyy uusia asetelmia, miss\u00e4 kerrostalon tilaajana\nja\/tai p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4n\u00e4 ovatkin tavalliset osakkeenomistajat perinteinen\nrakennusliikkeen sijaan. N\u00e4ill\u00e4 uusilla asiakkailla voi olla hyvinkin erilaiset\narvot ja tavoitteet. Voisiko ajatella, ett\u00e4 nurkan takaa kurkistava uusvanha\narkkitehtuuri olisi vastaisku kammottavalle laatikkotyylille?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2<\/strong>. T\u00e4n\u00e4 vuonna valmistuvia asuntoja Helsingin Teollisuuskadulla. L\u00e4hde: https:\/\/www.yit.fi\/asunnot\/myytavat-asunnot\/helsinki\/vallila\/konepaja\/helsingin-helmer<\/a><\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

En\ntied\u00e4 milt\u00e4 t\u00e4m\u00e4 teist\u00e4 n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mutta yll\u00e4 olevan tyyliset palikat sotivat\nainakin minun esteettist\u00e4 oikeustajuani vastaan. N\u00e4kym\u00e4 on kaukaakin katsoen\nsurrealistinen, mutta kuvitelkaapa milt\u00e4 se tuntuu katutasolta, ihmisen\nk\u00e4velless\u00e4 t\u00e4llaisen rakennelman vierell\u00e4. Ei varmaan tee paljon mieli nostaa\nkatsetta yl\u00f6s maasta ja tutkia julkisivun aistikkuutta. T\u00e4llaista muurimaista\nja kulmikasta rakentamista l\u00f6ytyy kuitenkin nyky\u00e4\u00e4n melkein joka kaupungista.\nOlisiko jo aika j\u00e4tt\u00e4\u00e4 t\u00e4m\u00e4 esteettisesti kyseenalaisen rakentamisen aikakausi taaksemme?\nVoisiko kauneus j\u00e4lleen nousta osaksi kaupunkikuvaa?<\/p>\n\n\n\n

Kauneus ei ole katsojan silm\u00e4ss\u00e4<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Arkkitehtuuriin\nliittyviss\u00e4 makuasioissa ja erimielisyyksiss\u00e4 nostetaan keskusteluun usein\nfraasi \u201dKauneus on katsojan silm\u00e4ss\u00e4\u201d, jolla vedotaan siihen, ett\u00e4 jokaisella\non omat visuaalisuuteen liittyv\u00e4t mieltymyksens\u00e4. Sananlaskussa on kuitenkin\ntotta vain toinen puoli. V\u00e4itt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 ei nimitt\u00e4in ole\nihmisen evoluutioon liittyv\u00e4\u00e4 pohjaa. Ihmisen evolutiivisen kehityksen j\u00e4ljilt\u00e4\nmoni asia (usein alitajuisesti) ohjailee meit\u00e4 ja mieltymyksi\u00e4mme, vaikka ulkoinen\nymp\u00e4rist\u00f6mme onkin muuttunut radikaalisti. Meill\u00e4 on siis edelleen olemassa\nlajimme kehitykseen liittyvi\u00e4 alkukantaisia ”muistoja” tai\n”kaikuja menneisyydest\u00e4”, jotka m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4mme. N\u00e4m\u00e4\ntekij\u00e4t on koodattu syv\u00e4lle ruumiiseemme ja hermoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme ja ne\nvaikuttavat meihin aina kun liikumme paikasta toiseen. Niill\u00e4 on my\u00f6s merkitt\u00e4v\u00e4\nrooli mieltymysten ja vastenmielisyyden tunteiden luomisessa paikkaan n\u00e4hden,\nsamoin stressitasoihin ja jopa immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n toimintaan. Yksinkertaistaen\nvoisi sanoa, ett\u00e4 ihmisell\u00e4 on edelleen ”takaraivossaan\u201d savanniel\u00e4j\u00e4n\npiirteit\u00e4, jotka vaikuttavat h\u00e4nen paikanvalintakriteereihins\u00e4. Haluamme\nesimerkiksi n\u00e4hd\u00e4, mutta emme tulla n\u00e4hdyiksi (saalis – saalistaja), t\u00e4m\u00e4n\nvuoksi tunnemme olomme mukavaksi aukion laidalla, mutta emme sen keskell\u00e4. Se\nvaikuttaa mittakaavan ja muotojen aistimiseen jne. T\u00e4m\u00e4n vuoksi kauneus ei\nolekaan aina ”katsojan silm\u00e4ss\u00e4”, vaan tietyn tyyppisten paikkojen\nmiellytt\u00e4vyydelle l\u00f6ytyy biologiset perusteet.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3<\/strong>. Meiss\u00e4 on yh\u00e4 savanniel\u00e4j\u00e4n piirteit\u00e4. Kuvamuokkaus: M. Varpio<\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Aihetta on avattu mm. neurotutkija Colin Ellardin<\/u><\/font><\/a> kirjassa Places of the Heart<\/em> sek\u00e4 Ann Sussmanin<\/u><\/font><\/a> ja Justin B. Hollanderin<\/u><\/font><\/a> kirjassa Cognitive Architecture: Designing for How We Respond to the Built Environment<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Kevyemm\u00e4n pikakatsauksen aiheeseen saa vaikka vilkaisemalla seuraavan silmi\u00e4 avaavan dokumentin nykyarkkitehtuurin suhteesta vanhaan kaupunkirakenteeseen. Jos jaksatte vartin verran katsoa ja kuunnella englannin aksenttia, niin saatatte l\u00f6yt\u00e4\u00e4 yhtym\u00e4kohtia esimerkiksi Porvoon historialliseen kaupunkirakenteeseen ja kaupungin l\u00e4nsipuolelle esitettyihin uusiin visioihin: YouTube-video ”The Lunatic Responsible for Destroying Every Beautiful City in the World”<\/u><\/font><\/a>.<\/p>\n\n\n\n

Silm\u00e4 ja mieli<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Arkkitehtuurin\ntulkintaa ja kokemusta on tutkittu my\u00f6s katseenseurannalla (Eye-Tracking).\nKoehenkil\u00f6ille esitettiin erilaisia rakennuksiin ja kaupunkin\u00e4kymiin liittyvi\u00e4\nkuvia ja seurattiin samalla heid\u00e4n tiedostamattomia silm\u00e4nliikkeit\u00e4\u00e4n.\nTutkimuksissa havaittiin, ett\u00e4 koehenkil\u00f6t v\u00e4ltteliv\u00e4t tyhji\u00e4, laajoja pintoja,\nmit\u00e4\u00e4nsanomattomia julkisivuja tai arkkitehtuuria, jossa oli lasia joka\nsivulla. Niiden sijaan katse hakeutui kontrasteihin aina kun niit\u00e4 oli\ntarjolla. Ikkunat, erkkerit, kaaret, kaiteet, ulokkeet, kuviot, muraalit,\nkuistit ja muut mielenkiintoiset yksityiskohdat vetiv\u00e4t katsetta puoleensa ja\nloivat kiinnekohtia, ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n katsomiselle, vaan my\u00f6s olemiselle.\nKysytt\u00e4ess\u00e4 ihmiset nimitt\u00e4in kertoivat tuntevansa olonsa kotoisammaksi ja\nviihtyis\u00e4mm\u00e4ksi sellaisissa paikoissa, joihin heid\u00e4n katseensa tiedostamatta\nkohdistui.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 4<\/strong>. Katse hakeutuu mielenkiintoisiin yksityiskohtiin. L\u00e4hde: <\/em>https:\/\/commonedge.org\/wp-content\/uploads\/2017\/11\/DevensHouse.jpg<\/em><\/a> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kauneuden tulkinta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaki ottaa my\u00f6s kantaa rakentamisen esteettiseen puoleen. Pyk\u00e4l\u00e4n 117\u00a7<\/u><\/font><\/a> mukaan \u201drakennuksen tulee soveltua rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja maisemaan sek\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset<\/em>\u201d. Vaatimus kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n kauneudesta kuulostaa perustellulta, mutta on oikeudellisesti pulmallinen. Kuka m\u00e4\u00e4rittelee, milloin rakennus on liian ruma lain silmiss\u00e4? Ei liene yht\u00e4\u00e4n ennakkotapausta, jossa t\u00e4h\u00e4n pyk\u00e4l\u00e4\u00e4n olisi viitattu, vaikka luulisi, ett\u00e4 kohteita olisi kyll\u00e4 helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4. Jos kauneus arvotetaankin \u201dkatsojan silm\u00e4n\u201d sijaan psykologisesti hyviksi koetuilla seikoilla kuten muotokielell\u00e4, rytmill\u00e4, v\u00e4reill\u00e4 jne., niin aika monen nykyrakennuksen laillisuus voitaisiin kyseenalaistaa.<\/p>\n\n\n\n

Tarkoituksellista lavastusta<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Markkinoinnissa ihmisten mielikuviin ja tuntemuksiin liittyv\u00e4t seikat hy\u00f6dynnet\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 tehokkaasti. Ostoskeskuksissa ja huvittelupaikoissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n uusvanhaa arkkitehtuuria miellytt\u00e4v\u00e4n ja positiivisen ilmapiirin luomiseksi. Esimerkiksi Zsar Outlet Village<\/u><\/font><\/a> Vaalimaalla on t\u00e4ydellinen lavaste, miss\u00e4 rakennusten takapuoli poikkeaa t\u00e4ysin etupuolesta. Takaosan teollisuushallimainen rakenne mahdollistaa rahtiliikenteen vastaanottamisen ja muut tekniset toiminnot. Etupuoli sen sijaan on yleis\u00f6lle suunniteltu kulissimaailma, minne on lavastettu Pietarin vanhaa empirekeskustaa mukailevat julkisivut. Teknisesti n\u00e4m\u00e4 peltihallit on rakennettu yksikertaisista metallirunkoisista elementtirakenteista, jotka on verhoiltu paikalla levyrapatuilla pastellis\u00e4vyisill\u00e4 julkisivuilla, niin ett\u00e4 syntyy vaikutelma kyl\u00e4st\u00e4 tai pikkukaupungin kaduista. Tavoitteena on ollut luoda k\u00e4vij\u00f6ille viihtyis\u00e4 ja mielenkiintoinen ymp\u00e4rist\u00f6. Mets\u00e4n keskelle sijoittuva kauppakeskus holvikaarineen, onttoine marmoripylv\u00e4sj\u00e4ljitelmineen, seiniin liimattuine leijonanp\u00e4\u00e4koristeineen ja luksusliikkeineen synnytt\u00e4\u00e4 hieman ristiriitaisen ja absurdin kokemuksen. T\u00e4m\u00e4 on Disney Parkin tyyppinen kermakakku, miss\u00e4 alueen keinotekoisuutta ei yritet\u00e4k\u00e4\u00e4n kielt\u00e4\u00e4. Mielikuvamarkkinoinnin onnistuminen j\u00e4\u00e4 k\u00e4vij\u00f6iden itsens\u00e4 p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4ksi.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 5<\/strong>. Zsar Outlet Village, Vaalimaa. L\u00e4hde: Mika Varpio 2019<\/em> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Mielipiteiden kahtiajako<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Ihmisten\nmielipiteet uusvanhasta rakentamisesta vaihtelevat laidasta laitaan. Kriittisiss\u00e4\nkommenteissa uusvanhaa rakentamista syytet\u00e4\u00e4n mm. valheelliseksi, ep\u00e4aidoksi, huijaukseksi, pastissiksi,\nfeikiksi, kulissiksi, lavasteeksi ja kitchiksi. Tyylin arvostelijat korostavat,\nett\u00e4 uusvanha rakennus v\u00e4\u00e4ristelee historiaa ja antaa valheellisen kuvan\nymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4. Huomionarvoista on, ett\u00e4 kriittisimm\u00e4t kannanotot uusvanhaa\nrakentamista kohtaan tulevat monesti arkkitehtien ja suunnittelijoiden\nsuunnalta.<\/p>\n\n\n\n

Toista\n\u00e4\u00e4rip\u00e4\u00e4t\u00e4 edustavat maallikot ja uusvanhojen rakennusten asukkaat, jotka suhtautuvat\nuusvanhaan rakennustyyliin yleens\u00e4 eritt\u00e4in positiivisesti. Mielipidekyselyiss\u00e4\nuusvanhoja rakennuksia kuvataan kauniiksi, idyllisiksi, tunnelmallisiksi ja\nuusurbaaneita alueita omaleimaiseksi, kyl\u00e4m\u00e4iseksi ja yhteis\u00f6llisiksi. Monet uusvanhat\nasuinalueet ovatkin valmistumisensa j\u00e4lkeen olleet niin suosittuja, ett\u00e4\nasuntojen hintataso on nopeasti noussut, mutta ne ovat siit\u00e4 huolimatta\ns\u00e4ilytt\u00e4neet vetovoimansa. <\/p>\n\n\n\n

Modernia vai uusvanhaa?<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Rakennusten\njulkisivut vaikuttavat kaupunkikuvaan mit\u00e4 suurimmassa m\u00e4\u00e4rin. Valtaosa\nnykyisest\u00e4 kaupunkirakentamisesta tuntuu noudattelevan modernismin\nperiaatteita, kun taas perinteisi\u00e4 arvoja kunnioittava rakentaminen on selv\u00e4sti\nv\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Seuraavassa\nkuvaparissa on kaksi ajankohtaista kaupunkikehitykseen liittyv\u00e4\u00e4 suunnitelmaa.\nVasemmanpuoleista modernia laatikkoarkkitehtuuria edustavaa rakennusta on\nesitetty Porvoossa t\u00e4rke\u00e4n n\u00e4kym\u00e4akselin p\u00e4\u00e4tepisteeseen. Oikealla n\u00e4kyv\u00e4\u00e4\nuusvanhaa kerrostaloa on suunniteltu Tampereelle, miss\u00e4 sit\u00e4 on ehdotettu\npurettavan laatikkotalon korvaajaksi. Kummassakin rakennuksessa on kuusi\nkerrosta. Kummassa sin\u00e4 haluaisit asua? Kumpi n\u00e4ist\u00e4 luo viihtyis\u00e4mp\u00e4\u00e4\nkaupunkitilaa?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 6<\/strong>. Vasemmalla Porvooseen, Aleksanterinkadun it\u00e4p\u00e4\u00e4h\u00e4n suunniteltu moderni kerrostalo. Oikealla Allan Strusin Tampereelle suunnittelema uusvanha kerrostalo. L\u00e4hde: Porvoon kaupungin suunnitteluaineisto, http:\/\/www.aballanstrus.ee\/en\/work\/apartment-houses\/apartment-house-finland-2019\/ <\/a><\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Pientalot vs. kerrostalot<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Uusvanha\narkkitehtuuri ei sin\u00e4ns\u00e4 ole mik\u00e4\u00e4n uusi ilmi\u00f6. Uusvanha tyyli on ollut jo\npitk\u00e4\u00e4n suosittua pientalorakentajien keskuudessa. Rakennusliike Kannustalon\nmukaan heid\u00e4n ensimm\u00e4inen asuntomessutalonsa Ainola esiteltiin Pietarsaaren\nasuntomessuilla vuonna 1994. Ainola on omakotitalo, jonka mittasuhteiden ja\nyksityiskohtien esikuvina k\u00e4ytettiin kolmea 1900-luvun alun huvilatyylist\u00e4\npuutaloa Pohjanlahden rannikolla. Omakotitalo Ainola voitti asuntomessujen\nyleis\u00f6\u00e4\u00e4nestyksen ja aloitti Suomessa ennenn\u00e4kem\u00e4tt\u00f6m\u00e4n perinnetalobuumin. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 7<\/strong>. Kannustalo Ainola. L\u00e4hde: <\/em>https:\/\/www.kannustalo.fi\/talomalli\/ainola\/<\/em><\/a> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kun\nrakentaa itselleen, niin ymp\u00e4rist\u00f6n ilmeeseen ja tunnelmaan kiinnitet\u00e4\u00e4n\nyleens\u00e4 ihan eri tavalla huomiota kuin rakennusyhti\u00f6iden suunnitelmissa, miss\u00e4\ntunnelmaa t\u00e4rke\u00e4mm\u00e4ksi arvoksi nousevat yleens\u00e4 kate ja voittomarginaali. Kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n\nsuunnitelluissa kerrostaloissa uusvanhan arkkitehtuurin hy\u00f6dynt\u00e4minen onkin\nollut hitaampaa. Toisaalta Hollannissa, Englannissa ja Ruotsissa on jo useita\nasuinalueita, joiden toteuttamisessa on hy\u00f6dynnetty uusvanhaa rakennustyyli\u00e4 ja\nne ovat saavuttaneet suuren suosion. Suomessa uusvanha kerrostalorakentaminen\non kuitenkin ollut selv\u00e4sti v\u00e4h\u00e4isemp\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 8<\/strong>. Allan Strusin suunnittelema kerrostalo Tallinnan Kadriorgissa, 2011. L\u00e4hde: <\/em>http:\/\/www.aballanstrus.ee\/en\/work\/apartment-houses\/apartment-house-kadriorg-2011\/<\/em><\/a> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viitekehys<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Olemassa\noleva kaupunkitila luo aina l\u00e4ht\u00f6kohdat uuden rakentamiselle. Suunnittelun ensisijaisena\ntavoitteena tulisi olla viihtyis\u00e4n, toimivan ja miellytt\u00e4v\u00e4n asuin- ja toimintaymp\u00e4rist\u00f6n\nluominen kaupunkilaisille. Toteutuksessa tulee huomioida suhde ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n luontoon\nsek\u00e4 alueen historia. T\u00e4ydennysrakentaminen antaa aivan eri l\u00e4ht\u00f6kohdat\nrakentamiselle ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sopeutumiselle kuin jonkin uudisalueen luominen.\nVaikka uusvanha rakennus voi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ihmissilm\u00e4\u00e4 miellytt\u00e4v\u00e4lt\u00e4, kodikkaalta ja\ntunnelmalliselta ja siin\u00e4 mieless\u00e4 houkuttelevalta vaihtoehdolta, niin ei sellaista\nvoi ihan mihin vain sijoittaa. Kohdealueen vieress\u00e4 ja l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 olevan\nrakennuskannan tyyli ja laatu vaikuttavat my\u00f6s asiaan. Kyseenalainen ymp\u00e4rist\u00f6 voisi\nolla vaikka Vanha Porvoo, miss\u00e4 uusvanha rakentaminen murentaisi\nhistoriallisten kerrostumien autenttisuutta ja h\u00e4m\u00e4rt\u00e4isi ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n\nkuuluvuutta. Samalla alueen arvopohja heikkenisi. Onnistuneena esimerkkin\u00e4 voitaisiin\nmainita Vantaalla sijaitseva Kartanokosken asuinalue, miss\u00e4 vanhan Backaksen\nkartanon liepeille rakennettiin 2000-luvun alussa uusvanhaa rakennustyyli\u00e4\nnoudatteleva uusi kaupunginosa. Kartanonkoskella suunnittelu oli\npaikkal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 ja perustui alueen historiaan ja Backaksen kartanomilj\u00f6\u00f6seen. Ymp\u00e4rist\u00f6llisen\nkontekstin ja paikan hengen tulisikin olla pohjana sopivan rakentamistyylin\nvalinnalle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 9<\/strong>. Kartanonkosken asuinalue Vantaalla on rakennettu uusvanhaan tyyliin. L\u00e4hde: <\/em>https:\/\/tengbom.se\/app\/uploads\/sites\/4\/2017\/03\/img_2836.jpg<\/em><\/a> <\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Loppusanat<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Joskus voisi olla hyv\u00e4 matkata ajassa hieman taaksep\u00e4in, palata l\u00e4nsimaisen rakentamisen juurille ja pohtia mitk\u00e4 ovat tuhansien vuosien aikana kertyneet rakennustietoon, -taiteeseen ja -ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t sek\u00e4 ihmissuvun biologiaan ja psykologiaan kytkeytyv\u00e4t merkitykset ihmiselle. Kannattaisiko jo j\u00e4tt\u00e4\u00e4 taakse sata vuotta sitten liikkeelle l\u00e4htenyt modernismi ja siit\u00e4 versonut laatikkokulttuuri? Traditionaaliset n\u00e4kym\u00e4t, muotokieli ja ymp\u00e4rist\u00f6 voivat vastata kauneuden kaipuuseen, viihtyisyyden vaatimuksiin ja tunnelman puutteeseen. Uskon, ett\u00e4 nykyisetkin suunnittelijat osaavat kyll\u00e4 suunnitella kauniita, kest\u00e4v\u00e4n kehityksen mukaisia – ja my\u00f6s esteetikon katsetta kest\u00e4vi\u00e4 – rakennuksia, jos siihen annetaan mahdollisuus. Kaupunkisuunnittelun arvopohjaa tulisi j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 uudelleen ja m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 my\u00f6s rakennusyhti\u00f6ille ymp\u00e4rist\u00f6n viihtyisyyteen liittyvi\u00e4 vaatimuksia, ettei esteettinen suunnittelu aina j\u00e4isi taloudellisten arvojen jalkoihin. Pit\u00e4\u00e4 osoittaa, ett\u00e4 kauneus voi olla my\u00f6s taloudellisesti hyv\u00e4 ratkaisu. Hyv\u00e4lle tunnelmalle on selv\u00e4sti kysynt\u00e4\u00e4<\/p>\n\n\n\n

—
L\u00e4hdeluettelo<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Painetut\nl\u00e4hteet:<\/em><\/p>\n\n\n\n