{"id":1493,"date":"2021-03-03T06:28:53","date_gmt":"2021-03-03T06:28:53","guid":{"rendered":"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/?p=1493"},"modified":"2021-03-03T07:09:24","modified_gmt":"2021-03-03T07:09:24","slug":"rakennuksia-liukuhihnalta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/rakennuksia-liukuhihnalta\/","title":{"rendered":"Rakennuksia liukuhihnalta"},"content":{"rendered":"\n

Ajelin er\u00e4\u00e4n pienen paikkakunnan l\u00e4pi ja silmiini pisti kovin tutun n\u00e4k\u00f6inen rakennus. Se oli t\u00e4sm\u00e4lleen samanlainen, mink\u00e4 olin vastik\u00e4\u00e4n n\u00e4hnyt omassa kotikaupungissani. Rakennuksilla oli samat muodot, rakenne ja materiaalit aina hajasijoitettuja ikkunoita ja v\u00e4rityst\u00e4 my\u00f6ten. Rakennukset n\u00e4yttiv\u00e4t silt\u00e4 kuin ne olisi valmistettu samoilla piirustuksilla samassa tehtaassa, mutta ne sijoittuivat t\u00e4ysin toisistaan poikkeaviin ymp\u00e4rist\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n

Rakennuksen sopivuutta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ei juuri tunnuta arvostavan. Mihin rakennusyhti\u00f6ilt\u00e4 ja suunnittelijoilta on unohtunut yksil\u00f6llisyys, tunnelman luominen ja paikan hengen huomioiminen (genius loci)? Onko nykyrakentamisen suhde kaupunkikokonaisuuteen hukassa? Suunnitellaanko uusia rakennuksia omassa kuplassa ja putkautetaan niit\u00e4 sitten liukuhihnalta sinne miss\u00e4 kaupunkirakenteesta sattuu l\u00f6ytym\u00e4\u00e4n uusi aukko?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1.<\/strong> Rakennusten liukuhihnatuotantoa. Kuva: M. Varpio 2021<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Keskustelu kaipaa laaja-alaisuutta<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Rakennuksista ja niiden habituksesta keskusteltaessa kokonaisn\u00e4kemys j\u00e4\u00e4 usein puutteelliseksi. Monesti keskityt\u00e4\u00e4n liiaksi siihen milt\u00e4 itse rakennus n\u00e4ytt\u00e4\u00e4, mutta j\u00e4tet\u00e4\u00e4n huomioimatta se, millaiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n se on suunniteltu tai millainen vaikutus sill\u00e4 on koko alueen viihtyisyyteen. Yksitt\u00e4isen rakennuksen tyyli ja muotokieli ovat toki merkitt\u00e4vi\u00e4 seikkoja, mutta jotta niit\u00e4 voisi kokonaisvaltaisesti arvioida pit\u00e4isi aina tiet\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6konteksti. Esimerkiksi tornitaloissa korostetaan usein hyvi\u00e4 n\u00e4k\u00f6aloja ja kustannustehokkuutta, mutta harvemmin kerrotaan millaisen varjon rakennus luo naapurustonsa ylle tai miten iso rakennus hallitsee ja sulkee n\u00e4kymi\u00e4 laajalla alueella. Jos tornitaloja on tarkoitus rakentaa useampia, havainnekuvissa voi n\u00e4ky\u00e4 kaukainen meri tai vanhaa hienoa kaupunkirakennetta, muttei kovinkaan usein toisen tornitalon monotoninen sein\u00e4pinta, joka kuitenkin k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 usein pilaa sen hienon n\u00e4kym\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Suunnitelmien havainnekuvissa kohde pyrit\u00e4\u00e4n luonnollisesti esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n aina parhaassa mahdollisessa valossa ja kuvat laaditaan sellaisista kuvakulmista, jotka synnytt\u00e4v\u00e4t kohteesta mahdollisimman positiivisen mielikuvan. Havainnekuvissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein lintuperspektiivi\u00e4, etenkin silloin, kun katutason n\u00e4kym\u00e4 antaisi kohteesta liian massiivisen vaikutelman. Joskus kuvissa esitet\u00e4\u00e4n kohderakennuksen ymp\u00e4rist\u00f6 hyvin viitteellisen\u00e4, jolloin on jo melko vaikea arvioida rakennuksen sopivuutta paikkaansa (ks. my\u00f6s http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/havainnekuvat\/<\/a>)<\/p>\n\n\n\n


Palataan maan pinnalle<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Kaupunkirakenteesta ja uusista rakennuksista k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 julkisessa keskustelussa toivoisi rakennuttajilta ja suunnittelijoilta nykyist\u00e4 parempaa kyky\u00e4 asettua tavallisen katutason kaupunkilaisen asemaan. My\u00f6s sellaisen ihmisen, joka ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tule asumaan rakennuksessa, mutta jonka omaan elinymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kyseinen rakennus kuitenkin vaikuttaa p\u00e4ivitt\u00e4in. H\u00e4n voi asua tai ty\u00f6skennell\u00e4 uuden rakennuksen l\u00e4hell\u00e4, kulkea p\u00e4ivitt\u00e4in kohdealueen ohi tai h\u00e4n on tottunut viett\u00e4m\u00e4\u00e4n vapaa-aikaansa l\u00e4heisess\u00e4 puistossa. Miten uusi rakennus vaikuttaa h\u00e4nen mielenmaisemaansa?<\/p>\n\n\n\n

Rakennukset j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 muitakin j\u00e4lki\u00e4, kuin vain niiden itsens\u00e4 vaatiman maapinta-alan ja ilmatilan. N\u00e4it\u00e4 heijastusvaikutuksia pit\u00e4isi kyet\u00e4 pohtimaan huomattavasti laaja-alaisemmin, mutta t\u00e4m\u00e4 taito tuntuu monilta nykyp\u00e4iv\u00e4n suunnittelijoilta ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4 puuttuvan.<\/p>\n\n\n\n

Toisaalta voi olla kysymys my\u00f6s rakennuttajan motiiveista. Rakennuttajaa kiinnostaa ennen kaikkea tulevien asukkaiden miellytt\u00e4minen. Jos asunnot tekev\u00e4t kauppansa ja kohde tuottaa voittoa, rakennuttajalle ei ole niin v\u00e4li\u00e4 sill\u00e4, mink\u00e4laista kaupunkitilaa rakennus luo ymp\u00e4rilleen, vaikka se ei sattuisikaan miellytt\u00e4m\u00e4\u00e4n muiden kaupunkilaisten silm\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n


Rakennuttaja vs. suunnittelija<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Haluan uskoa, ett\u00e4 valtaosalla suunnittelijoista on aito halu luoda toimivaa, kaunista, viihtyis\u00e4\u00e4 ja hyv\u00e4\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Rakennusyhti\u00f6 (tai muu tilaaja) asettaa kuitenkin yleens\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohdat ja reunaehdot suunnittelulle. Isoissa rakennushankkeissa on huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 projektin m\u00e4\u00e4rittelyyn vaikuttavia osallisia. Tilaajalta tulee budjetti ja tavoitteet, viranomaiselta taas kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ja pyk\u00e4l\u00e4t. Arkkitehti tai suunnittelija voi omalla asiantuntemuksellaan ja n\u00e4kemyksell\u00e4\u00e4n pyrki\u00e4 vaikuttamaan asiaan, mutta usein rajoitteet ovat melko m\u00e4\u00e4rittelevi\u00e4, jolloin suunnittelijan liikkumatila j\u00e4\u00e4 pieneksi.<\/p>\n\n\n\n

Rakennussuunnittelussa ty\u00f6 l\u00e4htee tyypillisesti tilaohjelmasta, miss\u00e4 pohditaan paljonko neli\u00f6it\u00e4 ja mit\u00e4 toimintoja rakennukseen tulisi sis\u00e4llytt\u00e4\u00e4. T\u00e4m\u00e4 antaa pohjan my\u00f6s alustavalle kustannusarviolle. Suunnitteluty\u00f6n kuvaus voi olla hyvin teknisluontoista. Siin\u00e4 tehd\u00e4\u00e4n kustannus-, laajuus- ja tehokkuustarkasteluja sek\u00e4 m\u00e4\u00e4ritet\u00e4\u00e4n tilaajan ja k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n tarpeet sek\u00e4 kohteen erityisvaatimukset. Suunnittelijan teht\u00e4v\u00e4kentt\u00e4 on kuitenkin huomattavasti laajempi. H\u00e4nen tulee selvitt\u00e4\u00e4 my\u00f6s rakennuspaikan erityispiirteet ja analysoida kaupunkikuvaa sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6vaikutuksia. Jos tilaajan reunaehdot ovat liian tiukat tai suunnittelija ei ajattele teht\u00e4v\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n laaja-alaisesti, voi lopputuloksena olla kylm\u00e4kiskoista, laskennallisesti tehokasta, mutta ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kokonaisvaikutukseltaan hyv\u00e4\u00e4 ja miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkirakennetta.<\/p>\n\n\n\n


Suunnittelun l\u00e4ht\u00f6kohdat<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Suunnittelun tulisi aina olla paikkal\u00e4ht\u00f6ist\u00e4. Ymp\u00e4rist\u00f6n tarjoamat mahdollisuudet ja rajoitteet olisi syyt\u00e4 huomioida heti alkuvaiheessa: millaiseen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n tuleva rakennus tulee asettumaan ja mink\u00e4laisen kokonaisuuden se muodostaa olemassa olevan kaupunkitilan kanssa? Millaisia mahdollisuuksia alueen historia antaa suunnittelulle? Onko l\u00e4hist\u00f6ll\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 rakennuksia tai kulttuurikohteita? Millaisia n\u00e4kymi\u00e4 rakennuksen suuntaan ja siit\u00e4 ulosp\u00e4in avautuu? Kohdealueen mahdollisuuksia ja haasteita tulee pohtia kaikin aistein. Mink\u00e4laisia hajuja, makuja ja muita tuntemuksia ymp\u00e4rist\u00f6 tarjoaa: leijuuko ilmassa esimerkiksi l\u00e4heisen paahtimon kahvin tuoksu, aiheuttaako korttelin pohjoispuolella oleva vilkasliikenteinen katu meluongelmia vai luoko viereinen lastentarha pikemminkin miellytt\u00e4v\u00e4n el\u00e4v\u00e4isen \u00e4\u00e4nimaiseman. Miten l\u00e4heisen laskettelurinteen valonheittimet tulevat vaikuttamaan kohdealueen valaistukseen ja viihtyisyyteen tai n\u00e4kyyk\u00f6 alueelle paremmin aamu- vai ilta-aurinko? Miten puistot ja kulkureitit sijoittuvat suhteessa uuteen rakennukseen. Onko alueen pienilmasto l\u00e4mpim\u00e4n vai viile\u00e4n puolella jne.<\/p>\n\n\n\n

On siis huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia n\u00e4k\u00f6kulmia ja arvoja, jotka pit\u00e4isi huomioida, samanaikaisesti kun asetetaan tavoitteet kerrosneli\u00f6ille tai kustannusrakenteelle. Arkkitehtuuri muovaa paikkaa, mutta paikan pit\u00e4isi muovata my\u00f6s arkkitehtuuria.<\/p>\n\n\n\n

\u201dArkkitehtuuri muokkaa paikkaa, mutta paikan pit\u00e4isi muovata my\u00f6s arkkitehtuuria.\u201d<\/strong><\/p><\/blockquote>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2.<\/strong> Onko suunnittelu liian sis\u00e4\u00e4np\u00e4in k\u00e4\u00e4ntynytt\u00e4? Kuva M. Varpio 2021<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

V\u00e4lill\u00e4 tuntuu, ett\u00e4 monet ulkoisista tekij\u00f6ist\u00e4 unohdetaan. Rakennus suunnitellaan ”puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4” ja sitten vain pudotetaan se tontille. Piittaamattomuuden ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 huomaa etenkin siin\u00e4, ett\u00e4 t\u00e4ysin samanlaisia rakennuksia kopioidaan aivan erityyppisiin ymp\u00e4rist\u00f6ihin.<\/p>\n\n\n\n


Kaupunkisuunnittelu keskittyy murto-osiin<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Aikaisemmin asemakaavoja laadittiin kokonaisten kaupunkien mittakaavassa. Niiss\u00e4 huomioitiin kaupungin alueellinen rakenne, pitk\u00e4t n\u00e4kym\u00e4akselit, aukioiden ja merkkirakennusten sijainti jne. Yhten\u00e4 hyv\u00e4n\u00e4 esimerkkin\u00e4 t\u00e4llaisesta on Bertel Jungin laatima Porvoon asemakaava vuodelta 1928.  Siin\u00e4 on k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 visioitu kaupungin kokonaisrakenne ja huomioitu merkitt\u00e4v\u00e4t p\u00e4\u00e4v\u00e4yl\u00e4t ja merkkirakennukset n\u00e4iden n\u00e4kym\u00e4v\u00e4ylien p\u00e4\u00e4tepisteiss\u00e4. Viheralueet ja puistot on sommiteltu kokonaisuuden kannalta tasapainoisesti ja selke\u00e4 korttelirakenne j\u00e4sentelee kaupunkitilaa.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3.<\/strong> Porvoon asemakaavakartta 1928. L\u00e4hde: http:\/\/timomeriluoto.kapsi.fi\/KARTAT\/Kaupunkikartat\/Porvoo%20asemakaava%201931.jpg<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Nyky\u00e4\u00e4n laajempiin kokonaisuuksiin otetaan kantaa maakunta- ja yleiskaavoissa, mutta asemakaavatasolla suunnitteleminen on yh\u00e4 enemm\u00e4n pienten paikkojen sovittamista suurempaan kokonaisuuteen. Voidaan puhua my\u00f6s \u201dpostimerkkikaavoituksesta\u201d. T\u00e4m\u00e4 on osin pakon sanelemaa, koska nyky\u00e4\u00e4n voidaan harvemmin en\u00e4\u00e4 l\u00e4hte\u00e4 puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4. Silti v\u00e4lill\u00e4 tuntuu, ettei kokonaishahmosta ole tietoakaan, kun paikkakohtaisia ratkaisuita tehd\u00e4\u00e4n. L\u00e4hes jokaisesta uudesta rakennuksesta halutaan maamerkki ja usein paikkaan mihin sellainen ei isossa kuvassa sovi alkuunkaan.<\/p>\n\n\n\n


Mit\u00e4 kerrotaan kaupunkilaisille?<\/strong> <\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Jos el\u00e4t el\u00e4m\u00e4si yhteisess\u00e4 urbaanissa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 (kaupungissa) sinulla pit\u00e4isi olla luontainen oikeus osallistua sen tulevaisuuden muovaamiseen. Nykyrakentamisen ongelmana on kuitenkin usein se, ettei rakentaminen ole asukasl\u00e4ht\u00f6ist\u00e4, vaan ulkopuoliset toimijat m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t tavoitteet ja reunaehdot. Rakennuttaja voi hakea varausta hankkeelle ja kaupunki voi alkaa toimijan kanssa yhteisty\u00f6ss\u00e4 muokkaamaan kaavaa (t\u00e4t\u00e4 kutsutaan my\u00f6s usein kumppanuuskaavoitukseksi). Monesta hankkeesta tihkuu hyvin v\u00e4h\u00e4n tietoa julkisuuteen, ennen kuin melkein kaikki on jo sovittu. Ensimm\u00e4isess\u00e4 yleis\u00f6tilaisuudessa kerrosneli\u00f6t on jo lukittu paikalleen ja rakennuksen koko, muoto sek\u00e4 tyyliseikat p\u00e4\u00e4tetty. Kaupunkilaisten mielipiteill\u00e4 on siin\u00e4 vaiheessa en\u00e4\u00e4 hyvin v\u00e4h\u00e4n vaikutusta hankkeeseen.<\/p>\n\n\n\n


Pitk\u00e4lle vaikuttavia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4<\/strong><\/h3>\n\n\n\n

Rakentamisessa on hyv\u00e4 muistaa, ett\u00e4 nyt tekem\u00e4mme p\u00e4\u00e4t\u00f6kset vaikuttavat kaupunkikuvaan sukupolvien ajan. Rakennuksen mahdollisimman pitk\u00e4 elinkaari on toivottavaa sek\u00e4 ekologisesti, kustannusteknisesti ett\u00e4 kaupunkikuvallisen pysyvyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta. T\u00e4m\u00e4n vuoksi rakentamisessa ei kannata tehd\u00e4 h\u00e4tik\u00f6ityj\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4. Esimerkiksi Porvoon kauppatorin laidalle 1847 pystytetty Seurahuone kaunisti torin laitaa 125 vuotta, ennen kuin se purettiin nykyisen Seurahovin rakennuksen tielt\u00e4 1970-luvulla. <\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 4. <\/strong>Historiallinen Seurahuone sai v\u00e4isty\u00e4 1970-luvulla modernin rakentamisen tielt\u00e4.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Toinen esimerkki on torin luoteiskulmalle 1874 perustettu tiilinen ja holvikaarinen Porvoon panimo, joka toimi torin kulmalla yli 100 vuotta. Se korvautui nykyisell\u00e4 Nimbuksen korttelilla 1970-luvun puolessa v\u00e4liss\u00e4. Nyt t\u00e4m\u00e4n korttelin uusimista pohditaan j\u00e4lleen, alle 50 vuotta edellisen kortteliuudistuksen j\u00e4lkeen. Joutuu v\u00e4kisinkin pohtimaan, onko korttelin seuraava elinkaari 25 vuoden mittainen? <\/p>\n\n\n\n

Vaikka kykenemme nyky\u00e4\u00e4n rakentamaan nopeammin ja tehokkaammin, tuntuu kuin rakennusten elinkaari olisi silti lyhentynyt merkitt\u00e4v\u00e4sti. Rakennuksen elinkaareen vaikuttaa teknisten seikkojen lis\u00e4ksi my\u00f6s rakennuksen k\u00e4ytett\u00e4vyys, muunnettavuus ja arkkitehtuurin ajallinen kest\u00e4vyys. Etenkin viimeksi mainitun kanssa kannattaa olla tarkkana.<\/p>\n\n\n\n

Meid\u00e4n ei kannata uudistaa kaupunkia vain uudistamisen ilosta tai siit\u00e4 syyst\u00e4, ett\u00e4 joku rakennusyhti\u00f6 on keksinyt itselleen helpon rahasammon. Jokaisen uuden rakennuksen kohdalla tulisi pohtia sen vaikutusta kokonaisuuteen ja kaupungin imagoon. Muuten kaupungin tunne ja ilme pikkuhiljaa n\u00e4ivettyv\u00e4t uusien rakennusten vallatessa kaikki mahdolliset ja mahdottomat rakennuspaikat. Kauhistelemme nyky\u00e4\u00e4n monia 1970-luvulla tehtyj\u00e4 uudistuksia, mutta olemmeko sokeita t\u00e4m\u00e4n p\u00e4iv\u00e4n kehitykselle? Emmek\u00f6 nytkin ole ”uudistamassa” kaupunkeja yht\u00e4 suurella innolla kuin 70-luvulla. Tulevatko seuraavat sukupolvet ihmettelem\u00e4\u00e4n ja harmittelemaan nyt teht\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4? Pala palalta, kortteli korttelilta, uudet rakennukset j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t vanhat rakennukset varjoonsa ja muuttavat kaupunkikuvaa peruuttamattomasti. H\u00e4vi\u00e4\u00e4k\u00f6 kaupungin hahmo mit\u00e4\u00e4nsanomattomien ja persoonattomien betonikolossien taakse.<\/p>\n\n\n\n

Vaikka rakennusten elinkaari on valitettavasti lyhentynyt, niin voidaan olettaa, ett\u00e4 nyt tekem\u00e4mme p\u00e4\u00e4t\u00f6kset ja muutokset tulevat n\u00e4kym\u00e4\u00e4n kaupunkikuvassa viel\u00e4 usean sukupolven ajan. Kest\u00e4v\u00e4tk\u00f6 nykyiset liukuhihnarakennukset paremmin aikaa, vai tulevatko seuraavat sukupolvet ihmettelem\u00e4\u00e4n tekemi\u00e4mme ratkaisuja?<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkikehityksess\u00e4 tulisi k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 syv\u00e4llist\u00e4 harkintaa ja antaa arvoa olemassa olevalle. Paikkal\u00e4ht\u00f6isyys on erityisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4 Porvoon tyyppisess\u00e4 historiallisessa kaupungissa, miss\u00e4 omaleimaisuus on yksi kaupungin t\u00e4rkeimmist\u00e4 vetovoimatekij\u00f6ist\u00e4.<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Ajelin er\u00e4\u00e4n pienen paikkakunnan l\u00e4pi ja silmiini pisti kovin tutun n\u00e4k\u00f6inen rakennus. Se oli t\u00e4sm\u00e4lleen samanlainen, mink\u00e4 olin vastik\u00e4\u00e4n n\u00e4hnyt omassa kotikaupungissani. Rakennuksilla oli samat muodot, rakenne ja materiaalit aina hajasijoitettuja ikkunoita ja v\u00e4rityst\u00e4 my\u00f6ten. Rakennukset n\u00e4yttiv\u00e4t silt\u00e4 kuin ne olisi valmistettu samoilla piirustuksilla samassa tehtaassa, mutta ne sijoittuivat t\u00e4ysin toisistaan poikkeaviin ymp\u00e4rist\u00f6ihin. Rakennuksen sopivuutta […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":1538,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"0","ocean_second_sidebar":"0","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"0","ocean_custom_header_template":"0","ocean_custom_logo":0,"ocean_custom_retina_logo":0,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"0","ocean_menu_typo_font_family":"0","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"PORVOON MAISEMISSA","ocean_post_subheading":"Kaupunkikehitykseen liittyvi\u00e4 ajankohtaisia n\u00e4k\u00f6kulmia","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"0","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"off","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[138,64,63],"tags":[42,162,139,165,32,164,33,137,60,70,108,91],"class_list":["post-1493","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","category-kaupunkikehitys","category-rakennukset","tag-arkkitehtuuri","tag-elementtirakentaminen","tag-genius-loci","tag-havainnekuva","tag-kaupunkikuva","tag-kaupunkisuunnittelu","tag-kaupunkiymparisto","tag-laatikkorakentaminen","tag-osallistaminen","tag-rakennus","tag-rakentaminen","tag-taydennysrakentaminen","entry","has-media"],"modified_by":"Mika Varpio","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1493","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=1493"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1493\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":1539,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/1493\/revisions\/1539"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/1538"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=1493"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=1493"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=1493"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}