{"id":2123,"date":"2022-11-10T06:08:18","date_gmt":"2022-11-10T06:08:18","guid":{"rendered":"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/?p=2123"},"modified":"2022-11-10T06:37:29","modified_gmt":"2022-11-10T06:37:29","slug":"kohti-kauniimpaa-kaupunkia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/kohti-kauniimpaa-kaupunkia\/","title":{"rendered":"Kohti kauniimpaa kaupunkia"},"content":{"rendered":"\n

Olen jo parin vuosikymmenen ajan seurannut huolestuneena kuinka kotikaupunkini Porvoon kulttuurihistoriallinen kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6 on pikku hiljaa j\u00e4\u00e4nyt monotonisen arkkitehtuurin, elementtitornien ja massatuotannon jalkoihin. Nykyrakentamista ohjaavat kaupalliset eturyhm\u00e4t vetoavat talouteen, tehokkuuteen ja uusimpaan muotiin, mutta hienolta kuulostavien myyntipuheiden seuraukset ovat kaupunkilaiselle karut. Upeat, ilmeikk\u00e4\u00e4t ja inhimillisen oloiset vanhat rakennukset ovat j\u00e4\u00e4neet tasapaksujen ja korkeiden betonielementtitalojen varjoon. Samalla ihmisten elinymp\u00e4rist\u00f6 on muuttunut kylm\u00e4ksi ja tunteettomaksi. Uudet rakennukset eiv\u00e4t juuri heijasta paikan henke\u00e4 vaan ovat pitk\u00e4lti kopioita naapurikaupunkien uudisrakennuksista. Samanlainen kehityskulku on ollut havaittavissa monessa muussakin suomalaisessa kaupungissa. <\/p>\n\n\n\n

T\u00e4st\u00e4 kehityskulusta huolestuneena olen halunnut selvitt\u00e4\u00e4 mist\u00e4 nykyisess\u00e4 kaupunkirakentamisessa on kysymys, miksi nykyrakentaminen tuntuu h\u00e4ivytt\u00e4v\u00e4n kaupungeista niiden monimuotoisuuden, historian ja inhimillisen ilmeen ja miksi nyky\u00e4\u00e4n ei en\u00e4\u00e4 rakenneta kaunista? <\/p>\n\n\n\n


Kirjaprojekti<\/h2>\n\n\n\n

Nopeasti huomasin, etten ollut ajatuksineni yksin. Moni muukin oli pohtinut samoja asioita ja ollut huolissaan kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6jen muuttumisesta ja muutoksen vaikutuksesta el\u00e4m\u00e4nlaatuumme. Osallistuin useissa medioissa aiheesta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun. Seuraus oli, ett\u00e4 minua pyydettiin mukaan kirjaprojektiin, jossa joukko eri alojen ammattilaisia pohtii nykyisen kaupunkikehityksen suuntaa. Innostuin oitis aiheesta ja p\u00e4\u00e4dyin mukaan kirjan toimituskuntaan.

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Kohti kauniimpaa kaupunkia kirja tekstej\u00e4 kokoamassa syksyll\u00e4 2022.<\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Kirjan toimituskunnan j\u00e4senen\u00e4 opin prosessin aikana my\u00f6s melkoisen m\u00e4\u00e4r\u00e4n kirjan toimittamiseen liittyvist\u00e4 haasteista, kuten erilaisten tekstien kokoamisesta, oikolukemisesta, k\u00e4\u00e4nt\u00e4misest\u00e4, kustantamisesta, kuvituksesta, taittamisesta, painamisesta, markkinoinnista, rahoittamisesta, myymisest\u00e4 ja postittamisesta. Seuraavan kirjan toimittaminen on n\u00e4ill\u00e4 opeilla jo varmasti paljon helpompaa \ud83d\ude05.<\/p>\n\n\n\n


Yhteinen teema<\/h2>\n\n\n\n

Kirjan tekemiseen osallistui toistakymment\u00e4 kirjoittajaa, joista kukin l\u00e4hestyi yhteist\u00e4 teemaa hieman eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Joidenkin l\u00e4hestymiskulma oli vahvan teoreettinen, joidenkin taas yleisemp\u00e4\u00e4 pohdintaa. Varsin erilaisista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja taustoista kummunnut aiheen k\u00e4sittely tuntui v\u00e4lill\u00e4 haastavalta, mutta tuotti toisaalta antoisaa vuorovaikutusta ja synnytti rakentavaa keskustelua. N\u00e4iden keskustelujen ja pohdintojen lopputuloksena syntyi kirja, miss\u00e4 aiheeseen tartutaan monipuolisesti ja laaja-alaisesti.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n


Kirjan substanssi<\/h2>\n\n\n\n

Kirjassa tarkastellaan viihtyis\u00e4n kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n osatekij\u00f6it\u00e4 ja kaupungissa aistittavan kauneuden olemusta monesta eri n\u00e4k\u00f6kulmasta. Kirjan l\u00e4hestymiskulma aiheeseen on poikkitieteellinen ja \u00e4\u00e4neen p\u00e4\u00e4sev\u00e4t arkkitehtien ohella my\u00f6s historioitsijat, l\u00e4\u00e4k\u00e4rit, sosiologit ja monen muun alan ammattilaiset. Olemme kaikki rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4ji\u00e4, mutta kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n kehityksest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 keskustelussa ns. maallikoiden mielipide j\u00e4\u00e4 usein toisarvoiseksi. T\u00e4ss\u00e4 kirjassa n\u00e4kemyksi\u00e4 pyrit\u00e4\u00e4n nostamaan esiin moniulotteisemmin ja avaamaan rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n merkityst\u00e4 ja vaikuttavuutta monialaisemmin.

<\/p>\n\n\n

\n
\"\"<\/figure>\n<\/div>\n\n\n


Aihetta l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n historiallisesta perspektiivist\u00e4 ja pohditaan k\u00e4ynniss\u00e4 olevan muutoksen syit\u00e4 ja seurauksia. Aikansa n\u00e4k\u00f6inen arkkitehtuurieetos kyseenalaistetaan ja pohditaan vaihtoehtoisia l\u00e4hestymistapoja aiheeseen. Kaupunkirakenteessa ilmenev\u00e4n kauneuden olemusta tarkastellaan syv\u00e4luotaavasti sek\u00e4 tunnepohjalta ett\u00e4 neurofysiologisten faktojen ja tutkimusten pohjalta. Kirjassa analysoidaan my\u00f6s osallistamista, demokratiaa ja poliittista p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoa, jotka vaikuttavat kehityksen suuntaan. K\u00e4sittelem\u00e4tt\u00e4 ei j\u00e4\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n kauneuden hinta eli myytti kauniin rakentamisen kalleudesta.<\/p>\n\n\n\n


Unohdettu neuroarkkitehtuuri<\/h2>\n\n\n\n

Nykyrakentamisessa ei aina huomioida riitt\u00e4v\u00e4sti sit\u00e4 millaisen henkisen kuorman rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 muodostaa ihmiselle. Monotoniset kerrostalot ovat edelleen valtavirtaa vaikka niiden negatiivisista heijastusvaikutuksista on tiedetty jo yli 50 vuoden ajan. Miksi t\u00e4rke\u00e4t neuroarkkitehtuuriin liittyv\u00e4t tutkimustulokset sivuutetaan tai niist\u00e4 ei v\u00e4litet\u00e4?<\/p>\n\n\n\n

Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 luonto ja luonnosta johtuvat toimintamallit ohjaavat edelleen vahvasti toimintaamme ja vaikuttavat onnellisuuden ja turvallisuuden tunteeseemme my\u00f6s urbaanissa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4. Arkkitehtuurin esteettiset ominaisuudet vaikuttavat mielialaamme, kognitiiviseen toimintaamme, k\u00e4yt\u00f6kseemme ja jopa henkiseen terveyteemme.<\/p>\n\n\n

\n
\"\"
Aivot havainnoivat ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4 kaupunkitilaa.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n<\/div>\n\n\n

Korkeat yksitoikkoiset kerrostalot aiheuttavat ihmisille stressi\u00e4, altistavat k\u00e4yt\u00f6sh\u00e4iri\u00f6ille ja luovat negatiivisia aisti\u00e4rsykkeit\u00e4. Mittakaavaltaan inhimilliset, monimuotoiset ja detaljirikkaat rakennukset koetaan sen sijaan miellytt\u00e4viksi ja viihtyisiksi ymp\u00e4rist\u00f6iksi asua ja el\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Mist\u00e4 sitten johtuu, ett\u00e4 nykyrakentamisessa seurataan edelleen pikemminkin Gropiusstadin kuin Rothenburg ob der Tauberin mallia? Aisti\u00e4rsykkeiden ja henkisen hyvinvoinnin n\u00e4k\u00f6kulmasta se ei ole oikea suunta.<\/p>\n\n\n\n