{"id":2199,"date":"2022-12-05T08:11:51","date_gmt":"2022-12-05T08:11:51","guid":{"rendered":"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/?p=2199"},"modified":"2022-12-06T08:16:19","modified_gmt":"2022-12-06T08:16:19","slug":"barokkia-pellolle","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/barokkia-pellolle\/","title":{"rendered":"Barokkia pellolle"},"content":{"rendered":"\n

Kaarinassa on vireill\u00e4 mielenkiintoinen projekti jossa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n arkkitehtuuria ja kaavoitusta t\u00e4ysin uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta – vai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa perinteisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Asian tekee merkitt\u00e4v\u00e4ksi se, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on ensimm\u00e4inen irtiotto viime vuosikymmenten tyypillisest\u00e4 nykysuomalaisesta monotonista kaupunkikuvaa synnytt\u00e4neest\u00e4 kaavoitus- ja arkkitehtuuritraditiosta. Haluaisitko sin\u00e4 asua uudessa barokkitalossa, miss\u00e4 on doorilaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisia yksityiskohtia ja koristeellisia finiaaleja?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 1. Yleiskuva suunnittelualueesta ilmaperspektiivist\u00e4. Suunnittelualue on entist\u00e4 Rauhalinnan kartanoaluetta. Vanha, 1850 rakennettu Rauhalinnan kartano sijoittuu kuvan oikeassa alalaidassa n\u00e4kyv\u00e4n metsik\u00f6n oikealle puolelle. Kartanon ymp\u00e4rist\u00f6 on luontoarvoiltaan ja kulttuurihistoriallisesti merkitt\u00e4v\u00e4 kokonaisuus. Suunnittelualueelta on noin 500m merenlahteen, joka j\u00e4\u00e4 kuvan etel\u00e4puolelle (alaoikealle). <\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Tyylin ehdoilla<\/h2>\n\n\n\n

Kaarinan kaupunkikehityslautakunnassa on vastik\u00e4\u00e4n hyv\u00e4ksytty asemakaavaluonnos, miss\u00e4 rakennuksilta edellytet\u00e4\u00e4n perinteisiin arkkitehtuurikieliin perustuvaa rakentamista. Tarkemmin sanoen rakennusten on edustettava jugend-, barokki- tai renessanssivaikutteista kartanoarkkitehtuuria. Kohdealue sijaitsee alle kilometrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4 Kaarinan (36 000 as.) keskustasta kahden maantien reunustamalla peltoaukealla.<\/p>\n\n\n\n

Voidaan tietysti kyseenalaistaa kuinka vanhoista keskieurooppalaista kaupungeista tutut perinteiset arkkitehtuurityylit kuten jugend, barokki tai renesanssi sopivat suomalaiselle pellolle, mutta toisaalta voidaan my\u00f6s ajatella ettei t\u00e4ss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 haeta vain tiettyj\u00e4 arkkitehtuurityylej\u00e4, vaan tavoitteena on luoda viihtyis\u00e4\u00e4 kaupunkitilaa, jollaiseen perinteiset arkkitehtuurityylit antavat tyypillist\u00e4 nykyarkkitehtuuria paremmat l\u00e4ht\u00f6kohdat.<\/p>\n\n\n\n

Monessa nykykaavassa pyrit\u00e4\u00e4n toki my\u00f6s luomaan laadukasta kaupunkitilaa ja kaavaselostuksien selostusteksteihin sis\u00e4llytet\u00e4\u00e4n tavoitteiksi esimerkiksi viihtyis\u00e4 asuinymp\u00e4rist\u00f6, hyv\u00e4 kaupunkikuva, selke\u00e4 identiteetti, laadukas asuminen jne. Silti tuloksena tahtoo aina olla nykyarkkitehtuurin tyylikeinoin toteutettu versio aiheesta, mik\u00e4 ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 huomioi ihmisen neurofysiologista ymp\u00e4rist\u00f6n havaitsemis- ja kokemistapaa. T\u00e4st\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 ett\u00e4 halutaan m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 projektille reunaehdot tiettyjen tyylisuuntien kautta, joiden oletetaan antavan paremmat l\u00e4ht\u00f6kohdat kokonaisvaltaiselle aistikokemukselle. Siin\u00e4 mieless\u00e4 Kaarinassa vireill\u00e4 oleva suunnitelma kuulostaa kokeilemisen arvoiselta.<\/p>\n\n\n\n


Asemakaava<\/h2>\n\n\n\n

Asemakaavaa tarkasteltaessa huomaa heti, ett\u00e4 kokonaisilmeess\u00e4 on haettu symmetriaa, kerroskorkeudet ovat inhimillisi\u00e4 (1,5-5 krs.) ja alueiden sek\u00e4 kulkuv\u00e4ylien sijoittelussa on huomioitu inhimillinen kokemus: aukiot, k\u00e4velysillat, puistikot ja n\u00e4kym\u00e4akselien p\u00e4\u00e4tepisteiden aiheet luovat mielenkiintoisen el\u00e4mysymp\u00e4rist\u00f6n. On my\u00f6s mukava huomata miten rakennetun alueen it\u00e4puolelle j\u00e4\u00e4 laaja yhten\u00e4inen viheralue ja vesiuoma, joka on otettu osaksi suunnitelmaa. Korttelien sis\u00e4osiin ja niit\u00e4 reunustaville viheralueille vaikuttaisi syntyv\u00e4n miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 k\u00e4vely-ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Historiallisesta tyylikontekstista poiketen alueelle on osoitettu melkoinen m\u00e4\u00e4r\u00e4 maanp\u00e4\u00e4llisi\u00e4 autopaikkoja, jotka vaikuttavat tilallisesti hieman ristiriitaisilta perinteiseen kaupunkin\u00e4kym\u00e4\u00e4n verrattuna. Toisaalta kaarevat muodot ja paikoitusalueiden pilkkominen pienempiin yksik\u00f6ihin pehment\u00e4v\u00e4t vaikutelmaa. Asemakaavan merkinn\u00f6ist\u00e4 p\u00e4\u00e4tellen osa parkkipaikoista on my\u00f6s suunniteltu sijoitettavaksi maanalaisiin tiloihin?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 2. Asemakaavaluonnos<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Havainnekuvat<\/h2>\n\n\n\n

Asamakaavaluonnokseen liitetyt havainnekuvat ovat paljon lupaavia. Yleisn\u00e4kym\u00e4ss\u00e4 esitetty aluekokonaisuus sijoittuu nykyiselle pellolle, Saaristotien ja Voivalantien kulmaukseen. Ymp\u00e4r\u00f6ivien alueiden rakennuskanta on melko tyypillist\u00e4 nykyrakentamista, mist\u00e4 esitetty aluekokonaisuus poikkeaa muotokielelt\u00e4\u00e4n merkitt\u00e4v\u00e4sti (ks. kuva 1).<\/p>\n\n\n\n

Korttelikohtaiset lintuperspektiivist\u00e4 laaditut havainnekuvat antavat hyv\u00e4n k\u00e4sityksen korttelien symmetriasta, viheralueiden ja kovien pintojen rytmityksest\u00e4, paikoitusratkaisuista sek\u00e4 rakennusten tyyleist\u00e4 (ks. kuvat 3 ja 4).<\/p>\n\n\n\n

Luonnollisin vaikutelma syntyy ehk\u00e4 kuitenkin katutasolta, ihmisen silm\u00e4n korkeudelta laadituista havainnekuvista, miss\u00e4 rakennusten muodot, kaariholvit, ikkunoiden sommittelu, parvekkeet ja muut yksityiskohdat avautuvat parhaiten. T\u00e4m\u00e4 on se taso mist\u00e4 me yleens\u00e4 koemme rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n, joten siihen onkin syyt\u00e4 kiinnitt\u00e4\u00e4 huomiota (ks. kuvat 5 ja 6).<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 3. Kortteli 6176, ”Alleelipiha”, AK-2 alue kaakon suunnalta. Etualalla Ladjapuron ylitt\u00e4v\u00e4 kevyen liikenteen silta. Taustalla kortteli 6172.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kuva 4. Kortteli 6176, ”Alleelipiha”, AK-2 alue lounaan suunnalta. Taustalla kaarevat korttelit 6173-6175. Oikealla viheralue ja Ladjapuro.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kuva 5. Kortteli 6172<\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\"\"
Kuva 6. Korttelin 6172 porttiholvi.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset<\/h2>\n\n\n\n

Kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4ykset ovat t\u00e4ynn\u00e4 – melko tarkkojakin – tyylivaatimuksia, joilla ohjataan rakentamista. T\u00e4ss\u00e4 muutama esimerkki:<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

”Asuinpienkerrostalojen korttelialue. Rakennusten on muodostettava tyylillisesti yhten\u00e4inen kokonaisuus. Rakennusten on edustettava jugend-, barokki- tai renessanssivaikutteista kartanoarkkitehtuuria. Rakennuksissa on oltava mansardikatot; alempien lappeiden kaltevuuden tulee olla 70 astetta, ylempien lappeiden 40 astetta; alempien lappeiden korkeuden tulee olla 1,5 m – 2 m; poikkiharjan on noustava 1,5-2,5 m pitkitt\u00e4isharjan yl\u00e4puolelle. P\u00e4\u00e4tyjen, mukaanlukien poikkip\u00e4\u00e4dyt, tulee olla r\u00e4yst\u00e4\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 ja niiden huippukohdassa on oltava katonharjaa korkeampi tyylin mukainen koristeellinen finiaali.<\/em>”<\/p>\n\n\n\n

\"\"<\/figure>\n\n\n\n

”Alueen osa, jolle on rakennettava tontille rakennettavan rakennuksen tyylin mukainen torni. Tornissa tulee olla taitetun pyramidin muotoinen katto, jonka alempien lappeiden kaltevuuden tulee olla 80 astetta, ylempien lappeiden 55 astetta; alemman lappeen tulee olla v\u00e4hint\u00e4\u00e4n yht\u00e4 korkea kuin ylemm\u00e4n; tornin huipun noustava 2-6 m rakennuksen katonharjan yl\u00e4puolelle.<\/em>”<\/p>\n\n\n\n


Ennenn\u00e4kem\u00e4t\u00f6nt\u00e4<\/h2>\n\n\n\n

Suomesta ei taida l\u00f6yty\u00e4 mit\u00e4\u00e4n vastaavaa aluekokonaisuutta, miss\u00e4 oltaisiin menty asemakaavan suhteen n\u00e4in vahvasti tyyli edell\u00e4. Kaarinassa on tehty kadehdittavan rohkea kokeilu, joka voi onnistuessaan toimia esimerkkin\u00e4 my\u00f6s muualla. Olisihan t\u00e4m\u00e4 melkoinen suunnanmuutos nykyiseen rakennuskulttuuriin. Toivottavasti t\u00e4h\u00e4n mielenkiintoiseen avaukseen l\u00f6ydet\u00e4\u00e4n asiasta innostunut yhteisty\u00f6kumppani ja haasteeseen tarttuva rakennusalan toimija, jonka avulla projekti etenee toteutukseen asti. J\u00e4\u00e4n mielenkiinnolla seuraamaan projektin edistymist\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuva 7: Olisihan se toista asua t\u00e4m\u00e4n tyyppisess\u00e4 rakennuksessa, kuin nykytyylin mukaisessa betonilaatikossa, vai mit\u00e4?<\/em>
Kuval\u00e4hde https:\/\/pixabay.com\/photos\/castle-park-estate-building-villa-7311413\/<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n\n\n\n

Linkit ja l\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Rauhalinnan l\u00e4nsiosan asemakaava A6163 kaavaluonnos (teksti)
https:\/\/tweb.kaarina.fi\/ktwebscr\/fileshow?doctype=3&docid=249401<\/a><\/p>\n\n\n\n

Rauhalinnan l\u00e4nsiosan asemakaava A6163 kaavaluonnos
https:\/\/tweb.kaarina.fi\/ktwebscr\/fileshow?doctype=3&docid=248013&version=1<\/a><\/p>\n\n\n\n

Rauhalinnan l\u00e4nsiosan asemakaava A6163; havainnekuvia ja m\u00e4\u00e4r\u00e4ysehdotuksia
https:\/\/tweb.kaarina.fi\/ktwebscr\/fileshow?doctype=3&docid=248015&version=1<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tietoa Rauhalan kartanosta
https:\/\/kaarina.fi\/fi\/kulttuuri-ja-vapaa-aika\/kulttuuri\/kartanot<\/a><\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Kaarinassa on vireill\u00e4 mielenkiintoinen projekti jossa l\u00e4hestyt\u00e4\u00e4n arkkitehtuuria ja kaavoitusta t\u00e4ysin uudesta n\u00e4k\u00f6kulmasta – vai pit\u00e4isik\u00f6 sanoa perinteisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta. Asian tekee merkitt\u00e4v\u00e4ksi se, ett\u00e4 kyseess\u00e4 on ensimm\u00e4inen irtiotto viime vuosikymmenten tyypillisest\u00e4 nykysuomalaisesta monotonista kaupunkikuvaa synnytt\u00e4neest\u00e4 kaavoitus- ja arkkitehtuuritraditiosta. Haluaisitko sin\u00e4 asua uudessa barokkitalossa, miss\u00e4 on doorilaisen j\u00e4rjestelm\u00e4n mukaisia yksityiskohtia ja koristeellisia finiaaleja? Tyylin ehdoilla Kaarinan […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2204,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"0","ocean_second_sidebar":"0","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"0","ocean_custom_header_template":"0","ocean_custom_logo":2204,"ocean_custom_retina_logo":2204,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"0","ocean_menu_typo_font_family":"0","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"PORVOON MAISEMISSA","ocean_post_subheading":"Kaupunkikehitykseen liittyvi\u00e4 ajankohtaisia n\u00e4k\u00f6kulmia","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"0","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"off","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[138,207,64,65,63],"tags":[198,216,52,6,215,59,32,164,33,193,144,70,142,217,218,7],"class_list":["post-2199","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","category-kaavoitus","category-kaupunkikehitys","category-kulttuuri","category-rakennukset","tag-asemakaava","tag-barokki","tag-historia","tag-identiteetti","tag-jugend","tag-kaavoitus","tag-kaupunkikuva","tag-kaupunkisuunnittelu","tag-kaupunkiymparisto","tag-mielikuva","tag-mittakaava","tag-rakennus","tag-rakennustyyli","tag-renesanssi","tag-symmetria","tag-viihtyisyys","entry","has-media"],"modified_by":"Mika Varpio","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2199","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2199"}],"version-history":[{"count":21,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2199\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2235,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2199\/revisions\/2235"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2204"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2199"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2199"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2199"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}