<\/p>\n\n\n\n
![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/paakuva5-1024x762.jpg\")
Subjektiivinen mielipide<\/h2>\n\n\n\n
Silloin kun puhutaan yksitt\u00e4isten ihmisten mielipiteist\u00e4, puhutaan aina subjektiivisesta n\u00e4kemyksest\u00e4, joka heijastaa lausujansa mielenmaisemaa ja henkil\u00f6historiaa. Siihen vaikuttaa henkil\u00f6n koko el\u00e4m\u00e4n mittainen kokemuskertym\u00e4: miss\u00e4 h\u00e4n on viett\u00e4nyt lapsuutensa, mink\u00e4laisessa kodissa on kasvanut, mink\u00e4lainen on ollut vanhempien aatemaailma, mink\u00e4lainen lapsuusymp\u00e4rist\u00f6 on fyysisesti ollut \u2013 onko esimerkiksi asunut kaupungissa vai maaseudulla, miss\u00e4 h\u00e4n on k\u00e4ynyt koulunsa, mit\u00e4 alaa h\u00e4n on opiskellut, mit\u00e4 h\u00e4n tekee t\u00f6ikseen, millainen on ollut h\u00e4nen yst\u00e4v\u00e4piirins\u00e4 tai ty\u00f6yhteis\u00f6ns\u00e4 vaikutus, miss\u00e4 h\u00e4n on matkustellut ja millaisiin kulttuureihin h\u00e4n on tutustunut, millaisia kokemuksia ja el\u00e4myksi\u00e4 h\u00e4n on el\u00e4m\u00e4ns\u00e4 aikana kohdannut, miten avara tai sulkeutunut maailmankatsomus henkil\u00f6lle on kokemustensa my\u00f6t\u00e4 muodostunut jne.<\/p>\n\n\n\n
Kaikki el\u00e4m\u00e4n aikana kertynyt tieto ja kokemukset taltioituvat ihmisen muistiin, osa lyhyeksi ja osa pitemm\u00e4ksi aikaa. Kaikki n\u00e4m\u00e4 tekij\u00e4t vaikuttavat kyseisen henkil\u00f6n aivojen \u201dreferenssipankkiin\u201d, mihin jokainen kyseisen henkil\u00f6n uusi kokemus vertautuu. Ilman el\u00e4m\u00e4n aikana kertynytt\u00e4 tietoa emme voisi \u2013 vertailutiedon puuttuessa \u2013 arvioida uusia kokemuksia lainkaan. Joutuisimme aina l\u00e4htem\u00e4\u00e4n puhtaalta p\u00f6yd\u00e4lt\u00e4, kuten vastasyntynyt vauva.<\/p>\n\n\n\n
Aivot ovat plastinen ja muokkautuva elin. Ihminen omaksuu jatkuvasti uutta tietoa ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ja uusi tieto korvaa my\u00f6s alati vanhaa. Vanhat muistot aivojen \u201dkovalevyn\u201d reunamilla haalistuvat, kun uusi tieto syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 niit\u00e4. N\u00e4in ihmisen mielenmaisema ja ymp\u00e4rist\u00f6n kokemiseen liittyv\u00e4t tekij\u00e4t muuttuvat my\u00f6s ajan my\u00f6t\u00e4. Sama henkil\u00f6 voi siis suhtautua ymp\u00e4rist\u00f6n aisti\u00e4rsykkeisiin eri tavalla eri vaiheissa el\u00e4m\u00e4npolkuaan.1<\/sup><\/p>\n\n\n\n Suuri osa aivojemme kovalevylle tallentuvasta tiedosta imeytyy mieleemme alitajuisten prosessien kautta, emmek\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 pysty t\u00e4t\u00e4 tietoa sanallistamaan. Juuri t\u00e4st\u00e4 henkil\u00f6kohtaisesta suhtautumisesta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n maailmaan juontaa juurensa my\u00f6s sanonta \u201dkauneus on katsojan silm\u00e4ss\u00e4\u201d, jolla viitataan yksil\u00f6lliseen mielipiteeseen kauneuden tulkinnassa. \u201dHavainto ei vastoin yleist\u00e4 k\u00e4sityst\u00e4 ole aistien autonominen ja mekaaninen seuraamus: sit\u00e4 m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t ne merkitykset, joita tiedostamattomasti heijastamme havaittuun ilmi\u00f6\u00f6n, ja havainto sulautuu yhteen n\u00e4iden kuviteltujen mielikuvien kanssa.\u201d<\/mark><\/em><\/strong><\/p>\nJuhani Pallasmaa, 2012<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n liittyv\u00e4t aineelliset arvot ja muuttujat, kuten rakennuskustannukset, kerrosneli\u00f6t, huoneistoala, parkkipaikkojen m\u00e4\u00e4r\u00e4, liikenteelliset vaikutukset, meluarvot, korttelitehokkuus, viherpinta-ala, ym. voidaan usein esitt\u00e4\u00e4 selkein\u00e4 matemaattisina laskelmina ja taulukoina miss\u00e4 isompi (tai pienempi) luku on parempi. Ne j\u00e4tt\u00e4v\u00e4t yleens\u00e4 melko v\u00e4h\u00e4n tulkinnanvaraa arvotukseen.<\/p>\n\n\n\n Aineettomiin arvoihin, kuten ymp\u00e4rist\u00f6n viihtyisyyteen, tunnelmaan tai kauneuteen liittyvi\u00e4 tekij\u00f6it\u00e4 on paljon haastavampi arvottaa. Niiden ymp\u00e4rill\u00e4 k\u00e4yt\u00e4v\u00e4\u00e4n keskusteluun liittyy huomattava m\u00e4\u00e4r\u00e4 ristiriitaisia tulkintoja ja mielipiteit\u00e4. Osaltaan t\u00e4m\u00e4 johtuu siit\u00e4, ett\u00e4 asioiden syy\u2013seuraus suhteet ovat monimutkaisia ja vaikeasti hahmotettavia. We shape our buildings; thereafter they shape us<\/mark><\/strong><\/p>\nWinston Churchill, 1943<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Aistimme ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4mme p\u00e4\u00e4osin alitajuisesti, jolloin emme v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kykene tietoisesti pukemaan tuntemuksiamme sanoiksi. \u201dSe vain tuntuu silt\u00e4\u201d on aika yleinen perustelu, kun kysyt\u00e4\u00e4n, miksi jokin rakennus vaikuttaa ihmiseen jollain tapaa. Arkkitehdit ja maallikot (rakennusalan ulkopuoliset ihmiset) suhtautuvat toisinaan eri tavalla rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n tulkintaan. Arkkitehdeille on usein t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 tuntemukset kyet\u00e4\u00e4n pukemaan sanoiksi ja taustoittamaan mielipide riitt\u00e4v\u00e4n asiantuntevasti. Keskusteluissa on ollut havaittavissa, ett\u00e4 maallikoiden n\u00e4kemyksi\u00e4 ei ammattipiireiss\u00e4 v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 arvosteta, koska maallikot eiv\u00e4t kykene perustelemaan mielipiteit\u00e4\u00e4n tieteellisesti tai taiteellisesti riitt\u00e4v\u00e4n analyyttisesti. Ammattilaisten taholta kuulee n\u00e4rk\u00e4styneit\u00e4 kannanottoja ja toteamuksia siit\u00e4, ett\u00e4 keskustelu on liian pinnallista, v\u00e4h\u00e4arvoista tai populistista ja vaaditaan parempia perusteluita ja syv\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 analyysi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n T\u00e4m\u00e4 voi kuitenkin olla kohtuuton vaatimus.<\/p>\n\n\n\n Olisi aika erikoista, jos l\u00e4\u00e4k\u00e4ri edellytt\u00e4isi potilaalta oikeaoppisen l\u00e4\u00e4ketieteellisen termist\u00f6n k\u00e4ytt\u00f6\u00e4, ennen kuin voi vakavissaan keskustella potilaan kanssa h\u00e4nt\u00e4 vaivaavasta asiasta tai ravintolassa ei voisi k\u00e4yd\u00e4 keitti\u00f6henkil\u00f6kunnan kanssa vuoropuhelua ruuasta, ennen kuin gastronomisen sanaston nyanssit ovat hallussa.<\/p>\n\n\n\n Toisekseen on hyv\u00e4 huomioida maallikon rooli asiakkaana. P\u00e4\u00e4osa rakennuksista rakennetaan kuitenkin tavallisille ihmisille. Tuntuisi aika omituiselta, jos pieni suunnitteleva ja toteuttava porras m\u00e4\u00e4rittelisi rakentamisen suunnan ilman, ett\u00e4 se k\u00e4visi vuoropuhelua ja kuuntelisi mit\u00e4 sanottavaa t\u00e4ll\u00e4 valtavalla asiakaskunnalla on.[17]<\/sup><\/p>\n\n\n\n Toisin kuin esimerkiksi maalaustaide, arkkitehtuuri on olennainen osa meid\u00e4n kaikkien jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. Taidemuseosta voi aina k\u00e4vell\u00e4 ulos, jos tarjonta ei miellyt\u00e4, mutta meit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4n kaupunkitilan arkkitehtuuria ei p\u00e4\u00e4se pakoon.<\/p>\n\n\n\n Vaikka kaikki eiv\u00e4t kykene sanoittamaan ja k\u00e4\u00e4nt\u00e4m\u00e4\u00e4n tuntemuksiaan ammattikielelle, ei se tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 heihin tulisi suhtautua alentuvasti tai ett\u00e4 heid\u00e4t voisi ignoroida <\/a>keskustelussa. Kaikilla rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n k\u00e4ytt\u00e4jill\u00e4 on oikeus osallistua yhteiseen kaupunkitilan muutoksiin liittyv\u00e4\u00e4n keskusteluun omilla ehdoillaan.<\/p>\n\n\n\n Silloin kun kyseess\u00e4 on omakotitalon rakentaminen, asuinhuoneiston ostaminen tai vuokraaminen, oman kodin sisustaminen, auton, vaatteiden tai muiden kulutustavaroiden hankinta, perustuu hankintaan liittyv\u00e4 p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko useimmiten asianomaisen henkil\u00f6n omaan mielipiteeseen ja ratkaisuihin. Onhan kyseinen henkil\u00f6 kuitenkin valitsemansa tai hankkimansa tilan, tavaran tai tuotteen p\u00e4\u00e4asiallinen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4, jolloin kukaan muu ei voi m\u00e4\u00e4ritell\u00e4 kyseiselle henkil\u00f6lle parasta mahdollista ratkaisua (vaikka mainostajat t\u00e4t\u00e4 pyrkiv\u00e4tkin tekem\u00e4\u00e4n). Tilan, esineen tai asian k\u00e4yt\u00f6n rajautuessa yhden henkil\u00f6n, perheen tai pienen yhteis\u00f6n piiriin, subjektiivisen mielipiteen painoarvo korostuu. Yksil\u00f6 on t\u00e4ss\u00e4 tapauksessa se, joka siin\u00e4 talossa asuu, valitsemallaan autolla ajaa, ostamiaan vaatteita k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tai hankkimaansa ruokaa sy\u00f6. Aika tuloksetonta siin\u00e4 on yleens\u00e4 kenenk\u00e4\u00e4n muun menn\u00e4 sanomaan miten h\u00e4nen pit\u00e4isi el\u00e4m\u00e4\u00e4ns\u00e4 el\u00e4\u00e4 ja mist\u00e4 pit\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Tilanne kuitenkin muuttuu merkitt\u00e4v\u00e4sti, kun alamme arvottaa yhteist\u00e4 kaupunkitilaa, mink\u00e4 k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4n\u00e4 on iso joukko ihmisi\u00e4. Rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n tiiviys ja aluejako, rakennusten massoittelu, rakentamistapa ja -tyyli, julkisivut, varjostusvaikutus, sulkeutuvat tai syntyv\u00e4t l\u00e4hi- ja kaukon\u00e4kym\u00e4t, tilaa sulkevat elementit, muutokset alueen viherrakenteessa, \u00e4\u00e4niolosuhteissa tai tuoksuissa jne. ovat tekij\u00f6it\u00e4, jotka muokkaavat ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 laaja-alaisesti ja vaikuttavat huomattavan suureen joukkoon ihmisi\u00e4. T\u00e4ll\u00f6in yksitt\u00e4isiin mielipiteisiin tukeutumisen sijaan pit\u00e4isi l\u00f6yt\u00e4\u00e4 objektiivisempi tapa tulkita ja arvottaa ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. My\u00f6s alan ammattilaisilla on toisistaan poikkeavia mielipiteit\u00e4 \u2013 johtuen aiemmin mainitusta henkil\u00f6historiasta, jolloin emme voi tyyty\u00e4 muutaman ihmisen tai eturyhm\u00e4n mielipiteisiin ja linjauksiin. Mit\u00e4 julkisemmasta ja suurempaan ihmisjoukkoon vaikuttavasta asiasta on kysymys, sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 on riitt\u00e4v\u00e4n laaja-alaisen ja kattavan mielipiteen muodostaminen. Olisi siis pyritt\u00e4v\u00e4 mahdollisimman objektiiviseen tulkintaan. Koska meid\u00e4n kaupunkitilan kokemiseen liittyv\u00e4t mielipiteemme voivat olla hyvinkin erilaisia johtuen edell\u00e4 kuvatuista seikoista (ks. Subjektiivinen mielipide<\/a>), meid\u00e4n on turha l\u00e4hte\u00e4 yksil\u00f6tasolla v\u00e4ittelem\u00e4\u00e4n siit\u00e4 mik\u00e4 on kenenkin mielest\u00e4 kaunista tai rumaa, viihtyis\u00e4\u00e4 tai ankeaa, turvallista tai pelottavaa. Siit\u00e4 tulee usein juupas\u2013eip\u00e4s v\u00e4ittely\u00e4, jos osapuolet eiv\u00e4t kykene l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n vastapuolen argumentoinnista yhtym\u00e4kohtia omaan mieleen iskostuneista n\u00e4kemyksist\u00e4. Olisi kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 kyet\u00e4 l\u00f6yt\u00e4m\u00e4\u00e4n ja tunnistamaan ne tekij\u00e4t, jotka palvelisivat mahdollisimman montaa kaupunkilaista. Jotta kykenisimme muodostamaan er\u00e4\u00e4nlaisen synteesin kaupunkitilan arvoista, meid\u00e4n on hyv\u00e4 l\u00e4hesty\u00e4 aihetta tieteellisest\u00e4 n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n Ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 ei vain n\u00e4hd\u00e4, vaan se koetaan kokonaisvaltaisesti kaikkien aistien kautta. Aivomme luovat ymp\u00e4rill\u00e4 olevasta maailmasta mielikuvan k\u00e4ytettyjen materiaalien, tilallisten suhteiden, mittakaavan, muotojen, rytmin, \u00e4\u00e4nien, tuoksujen ja valaistuksen luomien \u00e4rsykkeiden pohjalta, puhumattakaan paikan mukavuuteen, l\u00e4sn\u00e4olevuuteen, l\u00e4mp\u00f6\u00f6n ja kauneuteen liittyvist\u00e4 tunteista.<\/p>\n\n\n\n Evoluutiobiologiaan ja neurotieteisiin liittyv\u00e4t tutkimukset avaavat vakuuttavasti ihmisaivojen toimintaa my\u00f6s kaupunkitilan kokemisen kannalta. Tieteellinen l\u00e4hestymistapa on my\u00f6s siin\u00e4 mieless\u00e4 oivallinen, ett\u00e4 saamme sen avulla tietoa asioista, joita tietoinen min\u00e4mme ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kykene tunnistamaan.<\/p>\n\n\n\n Evoluutiobiologiaan liittyv\u00e4t tutkimukset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t ymm\u00e4rt\u00e4myst\u00e4mme ihmislajin historiaan kytkeytyvist\u00e4 kehitysprosesseista. Miten esimerkiksi tuhansia tai kymmeni\u00e4tuhansia vuosia sitten muotoutuneet toimintamallit edelleen vaikuttavat meid\u00e4n paikanvalintakriteereihimme ja jokap\u00e4iv\u00e4iseen toimintaamme. Perusvietteihimme kuuluu eloonj\u00e4\u00e4minen ja toisaalta nautinnon tai mielihyv\u00e4n tavoittelu. Vaikka ulkoinen toimintaymp\u00e4rist\u00f6mme on muuttunut radikaalisti luonnon armoilla olemisesta betonirakenteiden ymp\u00e4r\u00f6imiin yhdyskuntiin, eiv\u00e4t syv\u00e4lle lajiimme koodatut toimintamallit ole minnek\u00e4\u00e4n h\u00e4vinneet. ”Yhteys luontoon on universaali, kulttuurista tai yksil\u00f6n persoonasta riippumaton perustarve, joka on syntynyt kehityshistoriamme saatossa” <\/strong><\/mark><\/em><\/p>\nEdward Wilson<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Nykyinen kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6 ja valtaosa nykyrakentamisesta on kuitenkin hyvin kaukana siit\u00e4 viitekehyksest\u00e4, mihin ihminen lajina on tottunut \u2013 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 jonka ihminen kokee luontaisesti omakseen ja miss\u00e4 h\u00e4n tuntee itsens\u00e4 onnelliseksi.<\/p>\n\n\n\n Ep\u00e4tasapainossa olevan rakennusosan alta kulkeminen saa mielemme levottomaksi, vaikka tietoisesti k\u00e4sit\u00e4mme, ett\u00e4 se on rakenteellisesti turvallinen. Alitajunnan tasolla rakennus saattaa kuitenkin aiheuttaa pelkoa, koska se vaikuttaa luonnottomalta ja lajimme alkuaikoina vastaavan rakenteen alta kulkeminen olisi saattanut merkit\u00e4 murskautumista putoavan kivenj\u00e4rk\u00e4leen alle.<\/p>\n\n\n\n Toisaalta luonnon muotoja ja materiaaleja heijastavat rakennelmat ja asumukset tuntuvat meist\u00e4 helposti l\u00e4hestytt\u00e4vilt\u00e4 ja kotoisilta. Ne puhuttelevat alkukantaisia vaistojamme ja n\u00e4ytt\u00e4ytyv\u00e4t meille turvallisina ja luonnollisina suojina. Mittakaavaltaan inhimilliset kohteet vertautuvat oman ruumiimme mittasuhteisiin ja ne on helpompi k\u00e4sitt\u00e4\u00e4 arkij\u00e4rjell\u00e4<\/a>.<\/p>\n\n\n\n Monotoniset ja vailla yksityiskohtia olevat julkisivut koetaan usein kasvottomina, tunteettomina ja kylmin\u00e4 paikkoina. Alitajuntamme saattaa pit\u00e4\u00e4 niit\u00e4 my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4, jotka eiv\u00e4t tarjoa suotuisia mahdollisuuksia ravinnon hankkimiseen. Tulkitsemme tasaiset, levym\u00e4iset ja ter\u00e4v\u00e4s\u00e4rm\u00e4iset julkisivut luonnottomina ymp\u00e4rist\u00f6in\u00e4, ja ne vaikuttavat koko meid\u00e4n fyysiseen olemukseemme negatiivisesti. Liian yksipuolinen ymp\u00e4rist\u00f6 passivoittaa meid\u00e4t. Se ei her\u00e4t\u00e4 mielenkiintoamme eik\u00e4 motivoi k\u00e4velem\u00e4\u00e4n tai tutustumaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n.5<\/sup><\/p>\n\n\n\n Rikkaampaa visuaalista ilmett\u00e4 tarjoavat rakennukset kiinnostavat meit\u00e4 luontaisesti. Ne ovat mittakaavaltaan moniulotteisia ja niist\u00e4 avautuu aina uusia piirteit\u00e4 niit\u00e4 l\u00e4hestytt\u00e4ess\u00e4. Muotokielen moninaisuus ja luontoa imitoivat elementit her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t huomiomme positiivisessa mieless\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Rakennuksen ensimm\u00e4isen kerroksen eli katutason julkisivujen merkityst\u00e4 ei voi korostaa liikaa. Mit\u00e4\u00e4n sanomattomat, umpinaiset ja tylyt rakennusten katutason julkisivut koetaan luotaanty\u00f6nt\u00e4vin\u00e4, tylsin\u00e4 ja tunteettomina, ja ihmiset kiiruhtavat usein n\u00e4iden ohitse tai v\u00e4lttelev\u00e4t koko paikkaa.4,14<\/sup><\/p>\n\n\n\n Rakennuksen alimmalla kolmella metrill\u00e4 on dramaattinen vaikutus kaupunkitilan kokemiseen ja k\u00e4ytt\u00e4miseen. Ihmiset eiv\u00e4t ainoastaan k\u00e4vele mieluummin alueilla, miss\u00e4 rakennuksilla on katutasossa avoimet ja el\u00e4v\u00e4iset julkisivut, vaan my\u00f6s paikassa teht\u00e4v\u00e4t asiat muuttuvat. Ihmiset pys\u00e4htyv\u00e4t, katsovat ymp\u00e4rilleen, ja imev\u00e4t ymp\u00e4rist\u00f6n tunnelmaa itseens\u00e4 ja tuntevat itsens\u00e4 onnellisemmiksi. Mielenkiintoisella ja virikkeellisell\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6ll\u00e4 on positiivinen vaikutus my\u00f6s ihmisen hermoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n Ihmiset eiv\u00e4t mielell\u00e4\u00e4n kulje paikkoihin, mist\u00e4 ei l\u00f6ydy potentiaalisia pakov\u00e4yli\u00e4. Kartamme varjoisia ja syrj\u00e4isi\u00e4 paikkoja, miss\u00e4 voi olla vaara, ett\u00e4 joku uhkaa henke\u00e4mme. Emme my\u00f6sk\u00e4\u00e4n halua kulkea kohti paikkoja, miss\u00e4 on vaikea havainnoida kulman takaa tulevaa uhkaa tai paikkoihin miss\u00e4 ei ole muita ihmisi\u00e4.<\/p>\n\n\n\n Kaipaamme monimuotoista ja luonnollisia elementtej\u00e4 sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, joka ruokkii hermoj\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4mme. Luonnolliset materiaalit, muodot, v\u00e4rit, \u00e4\u00e4net ja tuoksut hyv\u00e4ilev\u00e4t meid\u00e4n sisimp\u00e4\u00e4mme. My\u00f6s tiloihin sijoitettu kasvillisuus, veden solina ja muut luonnosta inspiraationsa saaneet asiat saavat meid\u00e4t viihtym\u00e4\u00e4n paikassa paremmin.<\/p>\n\n\n\n <\/p>\n\n\n\n Tiiviiden kaupunkien keinotekoiset ymp\u00e4rist\u00f6t ja aisti\u00e4rsykkeiden tulva vilkkailla kaupunkialueilla saa aivomme toimimaan jatkuvasti ylikierroksilla. Vilkkuvat mainosvalot, liikenteen \u00e4\u00e4net ja alitajuiset vaaran tunteet saavat mielemme jatkuvaan pelkotilaan, joka nostaa stressitasoamme, kasvattaa syd\u00e4men syketiheytt\u00e4 ja johtaa ep\u00e4mukavuuden tunteisiin, kuten p\u00e4\u00e4ns\u00e4rkyyn ja muihin fyysisiin oireisiin.5<\/sup><\/p>\n\n\n\n Ihmiset tuntevat olonsa usein hyv\u00e4ksi pienimuotoisissa, luonnonl\u00e4heisiss\u00e4 ja el\u00e4v\u00e4isiss\u00e4 k\u00e4vely-ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, jotka tarjoavat ihmisille sopivasti silm\u00e4nruokaa, pys\u00e4htymisen paikkoja ja riitt\u00e4v\u00e4sti turvallisuudentunnetta. Positiiviset tuntemukset lis\u00e4\u00e4v\u00e4t mielihyv\u00e4hormonien m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 elimist\u00f6ss\u00e4, jotka vuorostaan v\u00e4hent\u00e4v\u00e4t stressi\u00e4, laskevat verenpainetta ja saavat ihmisen suhtautumaan my\u00f6t\u00e4mielisemmin kanssaihmisiin.<\/p>\n\n\n\n Kaupunkitilan kokemisen kannalta toinen mielenkiintoinen tutkimuskentt\u00e4 on kognitiivinen neurologia ja siihen liittyv\u00e4t tutkimushaarat. Miten ulkoiset aisti\u00e4rsykkeet vaikuttavat aivoihimme? Miten ne rekister\u00f6id\u00e4\u00e4n ja prosessoidaan aivoissa ja miten kehomme reagoivat niihin? Miten aisti\u00e4rsykkeet vaikuttavat mielialaamme ja k\u00e4yt\u00f6kseemme? Miten ne saavat meit\u00e4 tuntemaan onnellisuuden, turvallisuuden, pelon tai hyv\u00e4nolon tuntemuksia? Neuroarkkitehtuuri<\/a> on tieteenala, joka tutkii kuinka ymp\u00e4rist\u00f6 muokkaa aivojemme kemiaa, tunteita, ajatuksia ja k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Neuroarkkitehtuurin tutkimusten avulla pyrit\u00e4\u00e4n ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n miten aivomme tulkitsevat ja analysoivat ymp\u00e4rist\u00f6n tilaa, mink\u00e4 johdosta se antaa meille arvokasta tietoa kaupunkisuunnittelun tueksi.1<\/sup><\/p>\n\n\n\n Yksi neuroarkkitehtuuriin liittyvist\u00e4 tutkimusmenetelmist\u00e4 on katseenseuranta, miss\u00e4 tarkastellaan ihmisen silmien liikkeit\u00e4, kun h\u00e4n n\u00e4kee erilaisia kohteita. Tutkimuksessa voidaan mitata silm\u00e4n kohdistumista ja katseen viipym\u00e4\u00e4, kun testattavalle esitet\u00e4\u00e4n erilaisia maisemia, rakennuksia tai muita kohteita. Testej\u00e4 voidaan tehd\u00e4 tietokoneen ruudulla, mutta my\u00f6s kaupunkien reaalimaailmassa, miss\u00e4 laite rekister\u00f6i my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6n, miss\u00e4 liikutaan.14<\/sup><\/p>\n\n\n\n Silm\u00e4nseurantalaitteet voidaan varustaa my\u00f6s ihmisen fysiologiaa seuraavilla tekniikoilla, kuten galvaanisella ihovasteella (GSR) ja sykemittareilla, jotta voitaisiin ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4, kuinka keho reagoi (visuaalisiin) \u00e4rsykkeisiin 13<\/sup>. Testeiss\u00e4 on havaittu, ett\u00e4 katse hakeutuu intuitiivisesti mielenkiintoisiin yksityiskohtiin, kuten erilaisiin kontrasteihin, kaariin, ulokkeisiin, kasvillisuuteen, kuvioihin, muraaleihin, kuisteihin, koristeisiin tai ihmiskasvoja muistuttaviin asioihin. Sen sijaan laajat, monotoniset, itse\u00e4\u00e4n samassa mittakaavassa toistavat, lasi- tai betonipinnat, tyhj\u00e4t alueet tai levym\u00e4iset pinnat eiv\u00e4t tarjoa katseelle kiinnekohtia, eiv\u00e4tk\u00e4 ved\u00e4 katsetta puoleensa. Enemm\u00e4n silm\u00e4nruokaa tarjoavat kohteet osoittautuivat koehenkil\u00f6iden mielest\u00e4 my\u00f6s viihtyis\u00e4mmiksi ja tunnelmallisemmiksi paikoiksi.<\/p>\n\n\n\n Nyky\u00e4\u00e4n kyet\u00e4\u00e4n luomaan todentuntuisia virtuaaliymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 suunnittelun tueksi ja esittelem\u00e4\u00e4n suunnitelmia ihmisille esimerkiksi virtuaalilasien avulla. T\u00e4m\u00e4 on luonut my\u00f6s mahdollisuuden testata erilaisten ymp\u00e4rist\u00f6jen vaikutusta ihmiseen aivan uudella tavalla. Testihenkil\u00f6 voidaan asettaa suunniteltuun virtuaaliymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja pyyt\u00e4\u00e4 h\u00e4nt\u00e4 tutustumaan tilaan. Samalla on mitattu henkil\u00f6n fysiologiaan liittyvi\u00e4 toimintoja, kuten aivos\u00e4hk\u00f6k\u00e4yr\u00e4\u00e4 (EEG), syd\u00e4nk\u00e4yr\u00e4\u00e4 (EKG), hikoilua, stressitasoja, ym. Virtuaaliymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 on kyetty seuraamaan henkil\u00f6n erilaisiin paikkoihin liittyvi\u00e4 tuntemuksia, orientaatiota ja my\u00f6s sellaisia stressiin, levollisuuteen tai muihin asioihin liittyvi\u00e4 toimintoja, joita ymp\u00e4rist\u00f6 aiheuttaa. T\u00e4t\u00e4 kautta on saatu konkreettista tietoa siit\u00e4, miten erilaiset ratkaisut ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4 vaikuttavat kokemiseen.1, 4, 5, 14, 16 <\/sup> \u201dErityinen todellisuuden tuntu vetoavassa arkkitehtuurissa tai kaupunkimaisemassa juontuu siit\u00e4 tavasta, jolla n\u00e4m\u00e4 kokemukselliset tilanteet osallistavat ja aktivoivat havaintomme ja psykologiamme mekanismeja\u201d <\/mark><\/em><\/strong><\/p>\nJuhani Pallasmaa, 2011<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Ihmisten k\u00e4ytt\u00e4ytymist\u00e4 erilaisissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4 on toki tutkittu ennenkin, eik\u00e4 kaikkeen aina tarvita viimeisint\u00e4 huutoa olevaa teknologiaa. Esittelen lyhyesti nelj\u00e4 erilaista perinteisemp\u00e4\u00e4 tutkimusmenetelm\u00e4\u00e4: Ihmislaskennan, kartoituksen, seurannan ja j\u00e4ljityksen.3<\/sup><\/p>\n\n\n\n Ihmislaskenta<\/strong> Kartoitus<\/strong> Seuranta<\/strong> J\u00e4ljitys<\/strong> \u201dSamalla kun asumme kaupungeissa, kaupunki asuu meiss\u00e4\u201d <\/mark><\/em><\/strong><\/p>\nJuhani Pallasmaa, 2012<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n Nyky\u00e4\u00e4n meill\u00e4 on \u2013 kiitos tieteellisten tutkimusten \u2013 huomattavasti parempi kuva siit\u00e4, miten rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttaa meihin ja millaisia urbaaneja ymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4 ihmiset yleisesti ottaen pit\u00e4v\u00e4t kauniina, viihtyisin\u00e4 ja stimuloivina. Tutkimuksen hyv\u00e4 puoli on siin\u00e4, ettei se ole subjektiivisesta mielipiteest\u00e4 riippuvainen, vaan k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n observoinnin kautta saatua objektiivista tietoa, mit\u00e4 voidaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaupunkisuunnittelun tukena. Meill\u00e4 on valtava datapankki k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4mme, jota voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 suunnittelussa ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n\n\n\n Kyse ei siis ole vain sinun tai minun mielipiteest\u00e4, vaan laajemmasta kokonaisuudesta, meille kaikille yhteisist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n kokemiseen liittyvist\u00e4 seikoista. Tutkimukset osoittavat, ett\u00e4 rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n kauneus ja viihtyisyys vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti ihmisten henkiseen ja fyysiseen terveyteen, eli asialla on my\u00f6s hyvinvointiin ja sit\u00e4 kautta talouteen liittyvi\u00e4 merkitt\u00e4vi\u00e4 seurannaisvaikutuksia.<\/p>\n\n\n\n Tietoa on tarjolla, jos sit\u00e4 vain halutaan k\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n L\u00c4HTEET<\/strong><\/p>\n\n\n\n [1] W. Eysenck, M. Brysbaert, M. 2018. Fundamentals of Cognition<\/em>, Third edition, ISBN 978-1-138-67045-7<\/sup> KUVAL\u00c4HTEET<\/strong><\/p>\n\n\n\n Kuva 1: Erilaiset n\u00e4kemykset kaupunkitilan arvoista leimaavat keskustelua. Kuva Mika Varpio, 2023, Kuvaidea: https:\/\/cdn.vox-cdn.com\/thumbor\/kAp-y-IiPiclth-Xt-PFizEgpxc=\/0x245:4090×3313\/920×613\/filters:focal(0x245:4090×3313):format(webp)\/cdn.vox-cdn.com\/uploads\/chorus_image\/image\/46524564\/shutterstock_187823216.0.0.jpg<\/a> <\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":" Kaupunkitilan laadusta k\u00e4yt\u00e4v\u00e4ss\u00e4 keskustelussa arvottamiseen liittyv\u00e4t mielipiteet poikkeavat usein toisistaan ja ovat v\u00e4lill\u00e4 jopa t\u00e4ysin vastakkaisia. Yhden mielest\u00e4 kaunis ja tyylik\u00e4s rakennus on toisen mielest\u00e4 ruma ja luotaanty\u00f6nt\u00e4v\u00e4. Yksil\u00f6llisten n\u00e4kemysten v\u00e4lill\u00e4 saattaa vallita sovittamaton ristiriita, mik\u00e4 k\u00e4rjistyy \u2013 etenkin sosiaalisessa mediassa \u2013 usein tuloksettomaksi v\u00e4ittelyksi. Mit\u00e4 julkisemmasta tilasta on kysymys, sit\u00e4 t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 olisi, ett\u00e4 arvottamista […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":2401,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"0","ocean_second_sidebar":"0","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"0","ocean_custom_header_template":"0","ocean_custom_logo":2431,"ocean_custom_retina_logo":2431,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"0","ocean_menu_typo_font_family":"0","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"PORVOON MAISEMISSA","ocean_post_subheading":"Kaupunkikehitykseen liittyvi\u00e4 ajankohtaisia n\u00e4k\u00f6kulmia","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"0","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"off","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[207,64,65,13,63],"tags":[167,244,42,253,226,6,260,141,59,261,251,166,32,164,241,33,240,239,250,213,246,248,256,70,142,108,245,258,257,263,228,262,242,35,247,9,7,254,252,255,243],"class_list":["post-2400","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kaavoitus","category-kaupunkikehitys","category-kulttuuri","category-luonto","category-rakennukset","tag-aivot","tag-ammattilainen","tag-arkkitehtuuri","tag-evoluutiobiologia","tag-hyvinvointi","tag-identiteetti","tag-jaljitys","tag-julkisivu","tag-kaavoitus","tag-kartoitus","tag-katseenseuranta","tag-kauneus","tag-kaupunkikuva","tag-kaupunkisuunnittelu","tag-kaupunkitila","tag-kaupunkiymparisto","tag-laskenta","tag-maallikko","tag-mielipide","tag-neuroarkkitehtuuri","tag-neurologia","tag-neurotieteet","tag-objektiivinen","tag-rakennus","tag-rakennustyyli","tag-rakentaminen","tag-ristiriita","tag-rumuus","tag-seuranta","tag-subjektiivinen","tag-terveys","tag-tiede","tag-tunne","tag-tunnelma","tag-tyyli","tag-vetovoima","tag-viihtyisyys","tag-virtuaalilasit","tag-vls","tag-vr","tag-ymparisto","entry","has-media"],"modified_by":"Mika Varpio","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2400","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=2400"}],"version-history":[{"count":47,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2400\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":2474,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/2400\/revisions\/2474"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/2401"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=2400"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=2400"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=2400"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}
<\/p>\n\n\n\n\n
Aineelliset ja aineettomat arvot<\/h2>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/Aineelliset-ja-aineettomat-arvot-1024x414.jpg\")
V\u00e4itteet \u201dKaunis ymp\u00e4rist\u00f6 parantaa kuntataloutta\u201d, \u201dMonotoniset julkisivut aiheuttavat masennusta\u201d tai \u201dKorkea ja tiivis rakentaminen heikent\u00e4\u00e4 ihmisten terveytt\u00e4\u201d saattavat kuulostaa erikoisilta. Miten kauneus voidaan muuntaa euroiksi? Mit\u00e4 tekemist\u00e4 julkisivujen laadulla on masennuksen kanssa? Miten rakennusten korkeus tai kaupunkien tiiviys vaikuttavat ihmisten terveyteen? N\u00e4m\u00e4 eiv\u00e4t ole lainkaan niin selvi\u00e4 hahmotettavia, kuin kerrosneli\u00f6t tai korttelitehokkuus, jotka voidaan esitt\u00e4\u00e4 yksiselitteisin\u00e4 tilastoina ja numeroina. Uusi tutkimustieto valottaa kuitenkin my\u00f6s aineettomien tekij\u00f6iden merkityst\u00e4 ja niiden huomattavaa vaikutusta ihmisten hyvinvointiin.1-11,18<\/sup>
<\/p>\n\n\n\n\n
Maallikot vs. ammattilaiset<\/h2>\n\n\n\n
Kenen mielipidett\u00e4 pit\u00e4isi kuunnella?<\/h2>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/05\/KUVAKOOSTE_YJ-1024x537.jpg\")
Yhteisen kaupunkitilan arvottaminen<\/h2>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/public_private-2-1024x891.jpg\")
Tieteellinen l\u00e4hestymistapa<\/h2>\n\n\n\n
Evoluutiobiologia<\/h2>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n\n
Afrikan savanneilla el\u00e4neille esi-isillemme kehittyi mieltymys tiettyihin ymp\u00e4rist\u00f6n ominaisuuksiin, kuten ruokaa ja resursseja tarjoavaan monimuotoiseen kasvi- ja el\u00e4inlajistoon, suojaa tarjoavaan korkeaan kasvillisuuteen, sek\u00e4 vesist\u00f6ihin, jotka takasivat juomista ja antoivat mahdollisuuden peseytymiseen. Ei siis ole sattumaa, ett\u00e4 monet n\u00e4ist\u00e4 elementeist\u00e4, joita nyky\u00e4\u00e4n pid\u00e4mme esteettisesti kauniina, olivat elint\u00e4rkeit\u00e4 lajimme selviytymiselle. Turvallisuuden, pelon ja onnellisuuden tunteisiin vaikuttavat edelleen samat tekij\u00e4t, jotka vaikuttivat henkiinj\u00e4\u00e4miseemme tuhansia vuosia sitten.<\/p>\n\n\n\n
Keinotekoisuus vs. luonnollisuus<\/strong><\/em><\/h3>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/KUVAKOOSTE_1-1024x381.jpg\")
Monotonia vs. monimuotoisuus<\/strong><\/em><\/h3>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/KUVAKOOSTE_2-1024x381.jpg\")
Katutaso ja tunnelma<\/strong><\/em><\/h3>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/KUVAKOOSTE_3-1024x381.jpg\")
Pelko ja turvallisuus<\/strong><\/em><\/h3>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/KUVAKOOSTE_4-1024x381.jpg\")
Aisti\u00e4rsykkeet ja stressi<\/strong><\/em><\/h3>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/KUVAKOOSTE_5-1024x381.jpg\")
<\/em>Edell\u00e4 mainitut \u2013 alitajuiset \u2013 vaaran, tylsyyden tai ep\u00e4miellytt\u00e4vyyden tunteet aktivoivat ihmisen immuunij\u00e4rjestelm\u00e4n kehomme kokeman stressin kautta. Vaikutus on alkuun henkinen, mutta muuttuu pitemm\u00e4n altistuksen my\u00f6t\u00e4 fyysiseksi.15<\/sup> Evoluutiobiologian n\u00e4k\u00f6kulmasta kaipaamme edelleen luonnonymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4, jotka olisivat parantaneet henkiinj\u00e4\u00e4misemme edellytyksi\u00e4 tuhansia vuosia sitten.<\/p>\n\n\n\n
Neurotieteet<\/h2>\n\n\n\n
Katseenseurantatutkimukset<\/strong><\/em><\/h3>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/DevensHouse-1024x509.jpg\")
<\/em><\/p>\n\n\n\n
Virtuaaliymp\u00e4rist\u00f6t<\/strong><\/em><\/h3>\n\n\n\n
<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/03\/vr_yhdistetty-1024x381.jpg\")
<\/em>Evoluutiobiologiaan ja neurotieteisiin liittyv\u00e4t tutkimukset antavat meille arvokasta tietoa siit\u00e4, miten erilaiset rakenteet, paikat ja ymp\u00e4rist\u00f6t koetaan. Yleisesti ottaen voidaan sanoa, ett\u00e4 luonto on l\u00e4ht\u00f6kohta kaikelle kokemiselle ja luonnottomat aisti\u00e4rsykkeet, kuten ter\u00e4v\u00e4t kulmat, voimakkaat \u00e4\u00e4net, vilkkuvat valot lis\u00e4\u00e4v\u00e4t stressitasoamme merkitt\u00e4v\u00e4sti.
<\/p>\n\n\n\n\n
Perinteiset tutkimusmenetelm\u00e4t<\/h2>\n\n\n\n
<\/em>Olet varmasti joskus n\u00e4hnyt jonkun nuoren kes\u00e4ty\u00f6tekij\u00e4n jossain kadunkulmauksessa laskuri k\u00e4dess\u00e4\u00e4n. H\u00e4n on saattanut rekister\u00f6id\u00e4 liikennett\u00e4 ja klikata laskuria jokaisen ohi ajaneen auton kohdalla. Aivan vastaavalla tavalla voidaan tutkia my\u00f6s ihmisvirtoja. Voidaan esimerkiksi laskea kuinka monta ihmist\u00e4 kulkee mit\u00e4kin reitti\u00e4 pitkin tietyss\u00e4 ajassa.<\/p>\n\n\n\n
<\/em>Kartoituksessa kartoitusta tekev\u00e4 henkil\u00f6 kiert\u00e4\u00e4 jonkin ennalta m\u00e4\u00e4r\u00e4tyn alueen ja merkitsee karttapohjalle paikat miss\u00e4 on ihmisi\u00e4. Karttaan merkit\u00e4\u00e4n erikseen liikkuvat ihmiset, istuvat ihmiset, seisovat ihmiset jne. N\u00e4in kyet\u00e4\u00e4n luomaan hyv\u00e4 kuva \u201daktiivisista taskuista\u201d, eli paikoista, jotka vet\u00e4v\u00e4t ihmisi\u00e4 puoleensa.<\/p>\n\n\n\n
<\/em>Seurannassa tutkija voi el\u00e4yty\u00e4 salaiseksi agentiksi ja seurata jotain ihmist\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4kseen mit\u00e4 reittej\u00e4 kyseinen kulkija k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 siirty\u00e4kseen paikasta A paikkaan B. Reitti piirret\u00e4\u00e4n kartalle. Moderni versio t\u00e4st\u00e4 on gsm-puhelinten signaaliseuranta, jolla voidaan nopeasti seurata suurten ihmisjoukkojen liikkeit\u00e4. Tieto matkapuhelinten liikkeist\u00e4 on hankittavissa puhelinoperaattoreilta.<\/p>\n\n\n\n
<\/em>Mets\u00e4stykseen liittyv\u00e4 termi kuvaa ihmisen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 tekemien j\u00e4lkien seuraamista. Kes\u00e4ll\u00e4 n\u00e4hd\u00e4\u00e4n helposti puistojen nurmikentille syntyneet oikopolut ja talvella torille sataneen lumen l\u00e4pi kulkevat j\u00e4ljet. Voidaan my\u00f6s etsi\u00e4 muita suunnittelemattomaan toimintaan liittyvi\u00e4 j\u00e4lki\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4, kuten skeittauksen j\u00e4lki\u00e4 portaista tai kaiteista, oikopolkuja pensasaitojen l\u00e4pi tms. N\u00e4m\u00e4 kertovat ihmisten valinnoista, joita ei suunnittelussa ole v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kyetty huomioimaan.
<\/p>\n\n\n\n![\"\"](\"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2023\/04\/vanhat_menetelmat-1024x593.jpg\")
Edell\u00e4 mainittujen tutkimusten avulla saadaan selville vilkkaimmat reitit, oikopolut ja aktiiviset paikat, jotka vet\u00e4v\u00e4t ihmisi\u00e4 puoleensa. Kun tutkimukseen liitet\u00e4\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n muita ominaisuuksia, kuten rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n laatu ja luonne, materiaalit, n\u00e4kym\u00e4t, yms. saadaan koostettua melko hyv\u00e4 kuva siit\u00e4, mink\u00e4laisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ihmiset luontaisesti pit\u00e4v\u00e4t, miss\u00e4 he haluavat kulkea, mihin he haluavat kokoontua, jne. On huomionarvoista, ett\u00e4 edell\u00e4 mainituissa tutkimuksissa tutkimuksen kohteena olevat ihmiset eiv\u00e4t tied\u00e4 olevansa tutkittavana, jolloin ihmisten k\u00e4yt\u00f6s on luonnollisempaa, ja valintoja ohjaavat tietoisten ja tahdonalaisten p\u00e4\u00e4t\u00f6sten lis\u00e4ksi my\u00f6s erilaisten aisti\u00e4rsykkeiden generoimat alitajuiset signaalit.
<\/p>\n\n\n\n\n
Tiede mukaan suunnitteluun ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekoon<\/h2>\n\n\n\n
\n\n\n\n
[2] Pallasmaa, J. 2014. Kohtaamisia<\/em>, ntamo, BoD, ISBN 978-952-215-557-3<\/sup>
[3] Gehl, J. Svarre, B. 2013. How to study public life<\/em>, Island Press, ISBN 978-1-61091-423-9
[4] Ellard, C. 2015. Places of the heart \u2013 The psychogeography of everyday life<\/em>, ISBN 978-1-942658-00-9
[6] Montgomery, C. 2015, Happy City \u2013 Transforming our lives through urban design<\/em>, Penguin Books, ISBN 978-0-141-04754-6
[5] von Kramer, N. Uotila, M. Varpio, M. et al, 2022, Kohti kauniimpaa kaupunkia<\/em>, INTBAU Finland ry, ISBN 978-952-94-6855-3<\/sup>
[6] Bond, M. 6.6.2017. The hidden ways that architecture affects how you feel<\/em>, BBC Future article
https:\/\/www.bbc.com\/future\/article\/20170605-the-psychology-behind-your-citys-design<\/a>
[7] Mechelli, A. 18.12.2019. Cities increase your risk of depression, anxiety and psychosis \u2013 but bring mental health benefits too<\/em>, Kings College, London
https:\/\/www.kcl.ac.uk\/cities-increase-your-risk-of-depression-anxiety-and-psychosis-but-bring-mental-health-benefits-too<\/a>
[8] How The City Affects Mental Health<\/em>, The Center for urban design and mental health (UD\/MH)<\/sup>
https:\/\/www.urbandesignmentalhealth.com\/how-the-city-affects-mental-health.html<\/a>
[9] Barr, J. 31.1.2018. The High Life? On the Psychological Impacts of Highrise Living<\/em>. Building the skyline.
https:\/\/buildingtheskyline.org\/highrise-living\/<\/a>
[10] Larcombe, D., van Etten, E. Logan, A. Prescott, S. Hoewitz, P. 20.6.2019. High-Rise Apartments and Urban Mental Health\u2014Historical and Contemporary Views<\/em>, MDPI
https:\/\/www.mdpi.com\/2078-1547\/10\/2\/34<\/a>
[11] 30.11.2018. On Shade and Shadow – A case study on the impacts of overshadowing by tall buildings on Toronto\u2019s greenspaces<\/em>
https:\/\/www.toronto.ca\/wp-content\/uploads\/2019\/05\/9122-shade-shadow-impact-of-tall-buildings-public-health-report-november-2018.pdf<\/a>
[12] Monotonous and unaesthetic architecture and design<\/em>, The Encyclopedia of World Problems & Human Potential
http:\/\/encyclopedia.uia.org\/en\/problem\/139848<\/a>
[13] Farnsworth, B. 17.7.2018. What is GSR (galvanic skin response) and how does it work?<\/em>, iMotions
https:\/\/imotions.com\/blog\/learning\/research-fundamentals\/gsr\/<\/a>
[14] Sussman. A. Ward, J. 27.11.2017. Game-Changing Eye-Tracking Studies Reveal How We Actually See Architecture<\/em>, Common Edge
https:\/\/commonedge.org\/game-changing-eye-tracking-studies-reveal-how-we-actually-see-architecture\/<\/a>
[15] Salingaros, N. Lavdas, A. 10\/2022. Architectural Beauty: Developing a Measurable and Objective Scale<\/em>, ResearchGate
https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/364970410_Architectural_Beauty_Developing_a_Measurable_and_Objective_Scale<\/a>
[16] Sussman, A. Salingaros, N. Lavdas, A. 4.7.2021. Visual Attention Software: A New Tool for Understanding the \u201cSubliminal\u201d Experience of the Built Environment, Research Gate
https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/353000124_Visual_Attention_Software_A_New_Tool_for_Understanding_the_Subliminal_Experience_of_the_Built_Environment<\/a>
[17] Suomen kaupungistumisaste on yli 70% eli l\u00e4hes 4 milj. ihmist\u00e4 asuu tiiviisti rakennetuissa v\u00e4est\u00f6keskittymiss\u00e4, miss\u00e4 rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n laatu ja merkitys korostuvat. Rakennusalan ammattilaiset – joita on kokonaisuudessaan 4-5% v\u00e4est\u00f6st\u00e4 – m\u00e4\u00e4rittelev\u00e4t usein suuntaviivat siit\u00e4 mit\u00e4 ja miten tulisi rakentaa sek\u00e4 sen, mik\u00e4 on hyv\u00e4\u00e4 ja huonoa rakentamista. Arkkitehtej\u00e4 rakennusalan ammattilaisista on v\u00e4h\u00e4n yli 3000 (0,05% v\u00e4est\u00f6st\u00e4).
[18] Tiivist\u00e4misen hy\u00f6dyt ja haitat, https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/tiivistamisen-hyodyt-ja-haitat\/<\/a>
[19] Kauneuden kokeminen rakennetussa ymp\u00e4rist\u00f6ss\u00e4, https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/kauneuden-kokeminen-rakennetussa-ymparistossa\/<\/a><\/sup><\/p>\n\n\n\n
Kuva 2. Mika Varpio, 2023
Kuva 3. Eye Film Institute, Amsterdam, Delugan Meissl Associated Achitects (DMAA), 2011
https:\/\/i.pinimg.com\/736x\/b4\/b0\/0c\/b4b00ccffbec0c87c7fc3d36aa40f507–futuristic-architecture-building-architecture.jpg<\/a>
Kuva 4. https:\/\/www.flickr.com\/photos\/jhecking\/14471330030<\/a>
Kuva 5. http:\/\/texturelib.com\/texture\/?path=\/Textures\/buildings\/buildings\/buildings_buildings_0051<\/a>
Kuva 6. https:\/\/pxhere.com\/en\/photo\/1033249<\/a>
Kuva 7. Steve Karg, Pixnio. https:\/\/pixnio.com\/architecture\/buildings\/brick-building-with-glass-windows<\/a>
Kuva 8. White Starbuck Coffee Building, Norwich, Kuvaaja: Suzy Hazelwood, 2019, Pexels
https:\/\/www.pexels.com\/photo\/white-starbucks-coffee-building-3352765\/<\/a>
Kuva 9. https:\/\/www.pexels.com\/photo\/grayscale-photo-of-garbage-bin-at-the-dead-end-between-brick-buildings-5990388\/<\/a>
Kuva 10. https:\/\/pixabay.com\/fi\/photos\/shopping-mall-neli%c3%b6-ostoskeskus-1126485\/<\/a>
Kuva 11. Toronto Eaton Centre, 2016 https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Toronto_Eaton_Centre_%28Dundas_Street_and_Yonge_Street%29_Centre_Eaton_de_Toronto_%28intersection_Dundas_et_Yonge%29_%2838473698034%29.jpg<\/a>
Kuva 12. https:\/\/pxhere.com\/en\/photo\/1414474<\/a>
Kuva 13. https:\/\/www.archdaily.com\/884945\/heres-what-you-can-learn-about-architecture-from-tracking-peoples-eye-movements\/5a26fc88b22e38ced100015d-heres-what-you-can-learn-about-architecture-from-tracking-peoples-eye-movements-photo<\/a>
Kuva 14. https:\/\/www.flickr.com\/photos\/arselectronica\/4345177603<\/a>
Kuva 15. https:\/\/www.parkin.ca\/blog\/can-virtual-response-testing-help-architects-improve-wayfinding-design-in-healthcare-facilities\/<\/a><\/sup>
Kuva 16. Mika Varpio, 2023<\/sup><\/p>\n\n\n\n