{"id":2627,"date":"2025-03-28T07:37:32","date_gmt":"2025-03-28T07:37:32","guid":{"rendered":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/?p=2627"},"modified":"2025-03-28T09:31:48","modified_gmt":"2025-03-28T09:31:48","slug":"kaupunkikuva-politiikassa","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/kaupunkikuva-politiikassa\/","title":{"rendered":"Kaupunkikuva politiikassa"},"content":{"rendered":"\n

Kaupunkikuvan merkitys kaavoituksessa ja poliittisessa p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa<\/h1>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Muuttuvat kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6t<\/h1>\n\n\n\n

Vuosisatojen ajan hitaasti kasvaneet ja kehittyneet asutusalueet sek\u00e4 niiden keskukset, kaupungit, ovat imeneet kasvuunsa vaikutteita paikallisesta ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 ja kulttuurista \u2013 ja muodostuneet siten omaleimaisiksi paikan henke\u00e4 korostaviksi kokonaisuuksiksi. Kaupunkeja on muovattu tarvepohjaisesti ja rakentaminen on heijastellut paikallisia materiaaleja ja k\u00e4sity\u00f6taitoa. Hitaasti muuttuva rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 on antanut alueen asukkaille mahdollisuuden juurtua paikkaan ja tuntea sen omakseen. Kotikorttelin jokainen rakennus, puu ja oikopolku on tunnettu l\u00e4pikotaisin.<\/p>\n\n\n\n

K\u00e4sity\u00f6valtainen ja olemassa olevaan ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sopeutuva kehitys on kuitenkin monin paikoin j\u00e4\u00e4nyt teollisen tuotannon jalkoihin kaupunkien kasvunopeuden kiihtyess\u00e4 ja tehokkuusvaatimusten lis\u00e4\u00e4ntyess\u00e4. Liikennej\u00e4rjestelmien muutos on muokannut kaupunkirakenteen mittakaavaa ihmisl\u00e4heisest\u00e4 aivan erityyppist\u00e4 tilaa vaativia kulkuv\u00e4lineit\u00e4 palvelevaksi (kuva 2). Nykyaika on mahdollistanut paitsi tiedon v\u00e4litt\u00f6m\u00e4n levi\u00e4misen maailman ymp\u00e4ri my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6suunnitteluun ja kaupunkikehitykseen liittyvien ajatusten ja ideoiden siirtymisen l\u00e4hes valonnopeudella paikasta toiseen. Yhdess\u00e4 paikassa hyv\u00e4ksi havaittu idea kopioidaan hetkess\u00e4 toisaalle, ja pian eri paikat alkavat ulkoisesti muistuttaa toisiaan. Yhdenmukaistava kehitys liittyy erityisesti kasvaviin kaupunkikeskittymiin, joissa yksil\u00f6lliset alueelliset kulttuuripiirteet liudentuvat ja samantyyliset ketjumallit tarjoavat nopean ja tehokkaan tavan rakentaa uutta palvelutarjonnan ja suuren asuntokysynn\u00e4n tarpeisiin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Kuva 2. Liikennej\u00e4rjestelmien muutosten vaikutuksen kaupunkiranteen mittakaavaan<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kiihke\u00e4sti laajenevaa kaupunkirakennetta suunnitellaan pala tai alue kerrallaan, jolloin kokonaisuus j\u00e4\u00e4 joskus vaille riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 painoarvoa. Yksitt\u00e4isi\u00e4 rakennuksia tai rakennusrypp\u00e4it\u00e4 tarkastellaan ilman riitt\u00e4v\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6kontekstia. Suunnittelussa korostuu v\u00e4limallin mittakaava, jolloin kokonaisvaikutelma ja toisaalta ihmisen mittakaava j\u00e4\u00e4v\u00e4t v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Muodostuu ep\u00e4johdonmukaista kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, miss\u00e4 alueet eiv\u00e4t linkity toisiinsa eiv\u00e4tk\u00e4 toiminnot eri alueilla tue toisiaan. Alueellinen identiteetti heikentyy ja syntyy sekavaa kaupunkitilaa, jota kukaan ei oikein voi kutsua omakseen.<\/p>\n\n\n\n

Rakennusten n\u00e4enn\u00e4inen tehokkuus vaikuttaa suunnitelmia perusteltaessa usein olevan paljon t\u00e4rke\u00e4mp\u00e4\u00e4 kuin rakennusten muu vaikutus kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n. Julkisivujen el\u00e4vyyteen sek\u00e4 rakennuksen ja katutilan vuorovaikutukseen ei kiinnitet\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti huomioita, ja muutenkin rakennuksen suhde ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4 ja vaikutus kaupunkikuvaan j\u00e4tt\u00e4\u00e4 monesti toivomisen varaa.<\/p>\n\n\n\n


Kaupunkikuva ja kaavoitus<\/h1>\n\n\n\n

Kaupunkikuva on monesta osatekij\u00e4st\u00e4 muodostuva kokonaisuus. Lyhyesti sanottuna kaupunkikuva tarkoittaa sit\u00e4, milt\u00e4 kaupunki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja miten se koetaan. Kaupunkikuva on jatkuvasti muuttuva kokonaisuus, joka v\u00e4littyy ihmiselle l\u00e4hinn\u00e4 n\u00e4k\u00f6aistin kautta, mutta siihen vaikuttavat fyysisen ymp\u00e4rist\u00f6n lis\u00e4ksi my\u00f6s ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n kiinnittyv\u00e4t alitajuiset assosiaatiot ja mielleyhtym\u00e4t. Jos ajattelua hieman laajennetaan, my\u00f6s muiden aistien kautta koetut el\u00e4mykset, kuten maut, tuoksut ja \u00e4\u00e4net vaikuttavat mielikuvaan kaupungista. Ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin kaupunkikuvaa muokkaava tekij\u00e4 on erityyppisten alueiden jakauma sek\u00e4 niiden v\u00e4linen hierarkia ja hahmottuminen (rakennetut alueet, viheralueet, liikennev\u00e4yl\u00e4t, vesialueet, julkiset ja yksityiset tilat jne.). Erityisesti rakennuksilla ja niiden arkkitehtuurilla on suuri vaikutus kaupunkikuvan muodostumiseen, mutta kaupunkikuvaa muovaavat my\u00f6s pienemm\u00e4t visuaaliset rakenteet, kuten pinnoitteet, valaisimet ja kyltit sek\u00e4 tietysti ihmiset.<\/p>\n\n\n\n

\n

Kaupunkikuva = milt\u00e4 kaupunki n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 ja miten se koetaan<\/font><\/mark><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Kaupunkikuva ja kaupungin imago, eli kaupungista syntyv\u00e4 mielikuva, ovat vahvasti toisiinsa limittyvi\u00e4 k\u00e4sitteit\u00e4. Kaupunkikuva vaikuttaa asukkaiden arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n sek\u00e4 suorina havaintoina ett\u00e4 mielikuvien kautta. Kaupungin visuaalinen hahmo vaikuttaa imagon muodostumiseen, mutta siihen vaikuttavat my\u00f6s toiminnalliset, sosiaaliset ja kulttuuriset tekij\u00e4t. Kaupunkikuvalla on huomattava vaikutus ihmisten kokemaan elinymp\u00e4rist\u00f6ns\u00e4 viihtyisyyden sek\u00e4 paikkaan kuulumisen tunteeseen. Harmonisten maisema- ja tilakokonaisuuksien suhde visuaalisesti ep\u00e4miellytt\u00e4viin kaupunkialueisiin on kaupunkikokemuksen kannalta olennainen tekij\u00e4, mutta niin on my\u00f6s kaupungin tai kaupunginosan imagon vaikutus asukkaidensa arkiel\u00e4m\u00e4\u00e4n.

<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Kuva 3. N\u00e4k\u00f6aistin merkitys kaupunkikuvan kokemisessa<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Koska kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n her\u00e4tt\u00e4mill\u00e4 tunteilla on todistetusti1,2<\/sup> suuri vaikutus ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin, voidaan perustellusti kysy\u00e4, kiinnitet\u00e4\u00e4nk\u00f6 kaupunkikuvaan riitt\u00e4v\u00e4sti huomiota kaavoituksessa ja rakentamisessa? Jos kaavaselostuksia on uskominen, niin kaupunkikuva koetaan eritt\u00e4in t\u00e4rke\u00e4ksi my\u00f6s kaavoituksen puolella. Siihen ainakin viitataan kaavaselostuksissa lukemattomia kertoja: termi kaupunkikuva voi esiinty\u00e4 asemakaavojen selostuksissa kymmeni\u00e4 kertoja, keskeisten kaavojen selostuksissa jopa 50\u201370 kertaa. Kaavaselostuksissa esimerkiksi luodaan laadukasta kaupunkikuvaa, s\u00e4ilytet\u00e4\u00e4n kaupunkikuvalliset arvot, eheytet\u00e4\u00e4n kaupunkikuvaa, varmistetaan kaupunkikuvallinen laatutaso tai rakennetaan kaupunkikuvan ehdoilla<\/em>.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkikuvalla on siis suuri k\u00e4sitteellinen merkitys ainakin kaavaselostuksissa, ja hyv\u00e4 kaupunkikuva asetetaan tavoitteeksi l\u00e4hes jokaisessa kaavassa, mutta toteutuuko se ja kuka lopulta tekee p\u00e4\u00e4t\u00f6kset rakentamisen suhteen?<\/p>\n\n\n\n


Kaupunkikehityksen suuntaviivojen m\u00e4\u00e4rittely<\/h1>\n\n\n\n

Yksitt\u00e4inen rakennuttaja, suunnittelija tai toimisto voi omalta osaltaan vaikuttaa kuhunkin toimeksiantoon omalla n\u00e4kemyksell\u00e4\u00e4n tai mielipiteill\u00e4\u00e4n, mutta laajojen suuntaviivojen ja yleisen mielipiteen muokkaaminen voi olla haastavampaa. Pit\u00e4isi kyet\u00e4 vastaamaan esimerkiksi kysymyksiin: mihin suuntaan kaupunkirakennetta laajennetaan, kehitet\u00e4\u00e4nk\u00f6 viheralueita vai annetaanko enemm\u00e4n tilaa kaupallisille toiminnoille, tehd\u00e4\u00e4nk\u00f6 keskustasta k\u00e4velypainotteinen vai parannetaanko autoilumahdollisuuksia, suojellaanko vanhaa rakennuskantaa vai modernisoidaanko sit\u00e4, panostetaanko korkealaatuiseen arkkitehtuuriin vai edullisempaan massatuotantoon, t\u00e4hd\u00e4t\u00e4\u00e4nk\u00f6 m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n vai laatuun? N\u00e4m\u00e4 kauaskantoiset ja laajavaikutteiset linjaukset ovat usein strategisen tason ratkaisuja, joihin vaikuttavat yleens\u00e4 eniten jonkin poliittisen toimielimen p\u00e4\u00e4t\u00f6kset. Poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko onkin keskeisess\u00e4 asemassa kaupunkien ja yhteis\u00f6jen kehitysstrategioita laadittaessa. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ratkaisevat mihin suuntaan asioita kehitet\u00e4\u00e4n \u2013 mihin panostetaan ja mik\u00e4 j\u00e4tet\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle. Kun pohditaan rakentamisen ja rakennuksien elinkaarta, voivat p\u00e4\u00e4t\u00f6sten vaikutukset ulottua monen sukupolven p\u00e4\u00e4h\u00e4n. Suhteellisen lyhyeksi kaudeksi valituilla p\u00e4\u00e4tt\u00e4jill\u00e4 voi kuitenkin joskus olla vaikea asettaa tavoitteet tarpeeksi et\u00e4\u00e4lle ja katsoa riitt\u00e4v\u00e4n pitk\u00e4lle tulevaisuuteen.<\/p>\n\n\n\n

\n

Poliittinen p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko on keskeisess\u00e4 asemassa kaupunkien kehitysstrategioita laadittaessa<\/font><\/mark><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

P\u00e4\u00e4tt\u00e4jin\u00e4 on ihmisi\u00e4 kaikista yhteiskuntaluokista ja kaikilta aloilta, mink\u00e4 vuoksi toimielimet voivat olla koostumukseltaan varsin heterogeenisi\u00e4. Kaavoitukseen ja kaupunkisuunnitteluun liittyvi\u00e4 asioita k\u00e4sitell\u00e4\u00e4n yleens\u00e4 kaupunkikehityslautakunnassa (toimielimen nimi saattaa vaihdella eri kunnissa, se voi olla esimerkiksi yhdyskuntalautakunta tai kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6lautakunta). My\u00f6s kaupunkikehityslautakunnasta voi l\u00f6yty\u00e4 monen eri alan edustajia. Lautakunnassa, jonka j\u00e4senen\u00e4 olin itse edellisell\u00e4 kaudella (2017\u20132021), oli j\u00e4senen\u00e4 p\u00e4iv\u00e4kotity\u00f6ntekij\u00e4, pankkineuvoja, lakimies, koulunk\u00e4ynninohjaaja, liikenn\u00f6itsij\u00e4, ravintola-alan yritt\u00e4j\u00e4, lossinhoitaja, insin\u00f6\u00f6ri\/hallintotieteilij\u00e4, lastentarhanopettaja ja maisema-arkkitehti. Voitte kuvitella, ett\u00e4 yhteisen s\u00e4velen l\u00f6yt\u00e4minen voi t\u00e4llaisella kokoonpanolla olla joskus vaikeaa. Jokainen tarkastelee asioita omasta n\u00e4k\u00f6kulmastaan, jolloin riitt\u00e4v\u00e4n laaja-alaisen ja poikkitieteellisen n\u00e4kemyksen saavuttaminen vaatii paljon keskustelua ja asioiden avaamista.<\/p>\n\n\n\n


Kaupunkirakenteen arvottaminen<\/h1>\n\n\n\n

Taloudellisia seikkoja on helppo perustella taulukoilla ja tuloksella, samoin liikennem\u00e4\u00e4ri\u00e4, ty\u00f6paikkoja tai palvelurakennetta. Ymp\u00e4rist\u00f6tekij\u00f6it\u00e4 ja luontoarvoja voidaan my\u00f6s mallintaa ja tuoda ne p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien tietoon. Kaikkein hankalimmin perusteltavia ovat immateriaaliset asiat, kuten ymp\u00e4rist\u00f6n kauneus, tasapainoisuus ja viihtyisyys (kuva 4). Ne her\u00e4tt\u00e4v\u00e4t eniten ristiriitaisia mielipiteit\u00e4 ja niiden perusteleminen voi olla varsin ty\u00f6l\u00e4st\u00e4. Aineettomilla seikoilla ja el\u00e4myksellisyydell\u00e4 on kuitenkin yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n iso merkitys ihmisten henkiseen hyvinvointiin, ja ne vaikuttavat suoraan paikan kokemiseen, joten niihin tulisi kiinnitt\u00e4\u00e4 entist\u00e4 suurempaa huomiota.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Kuva 4. Aineellisten ja aineettomien arvojen merkitys<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Rakentamista perustellaan usein tietyn ryhm\u00e4n \u2013 esimerkiksi opiskelijoiden tai seniorien \u2013 uusien asuntojen tarpeella, mutta siin\u00e4kin keskustelussa huomiota kiinnitet\u00e4\u00e4n laadun sijaan liiaksi m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n. Opiskelijat tai seniorit eiv\u00e4t kuitenkaan halua pelkki\u00e4 s\u00e4ilytyspaikkoja, vaan kaikille kansalaisille olisi tarjottava virikkeellinen ja henkist\u00e4 hyvinvointia ruokkiva toimintaymp\u00e4rist\u00f6. T\u00e4m\u00e4 edellytt\u00e4\u00e4 asuntojen lukum\u00e4\u00e4r\u00e4n lis\u00e4ksi panostamista ymp\u00e4rist\u00f6n laatuun, mik\u00e4 valitettavan usein unohtuu pelkki\u00e4 kerrosneli\u00f6it\u00e4 ja asuntojen kokonaism\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 tuijotettaessa.<\/p>\n\n\n\n

Rakennettavien asuntojen koko ei my\u00f6sk\u00e4\u00e4n aina vastaa ihmisten yleisi\u00e4 toiveita.3<\/sup> Pienet asunnot (yksi\u00f6t) ovat yliedustettuina asuntomarkkinoilla, ja valtaosa niist\u00e4 menee asuntosijoittajille, joiden vaatimukset poikkeavat asunnontarvitsijoiden toiveista.4,5<\/sup> Sijoittajille t\u00e4rkeint\u00e4 on tuotto, ei ymp\u00e4rist\u00f6n viihtyisyys ja rauhallisuus, l\u00e4hiluonto tai julkisen liikenteen yhteydet. Kun asunnoista on tullut asunnonv\u00e4litt\u00e4jien ja sijoittajien markkinatavaraa, sill\u00e4 on negatiivisia heijastusvaikutuksia rakentamiseen sek\u00e4 laadullisesti ett\u00e4 hinnallisesti.6,7<\/sup><\/p>\n\n\n\n

Kaupunki muodostaa orgaanisen kokonaisuuden, jonka tulee tarjota ihmisille hyv\u00e4 el\u00e4misen perusta. Kun kaupunkia kehitet\u00e4\u00e4n, tulisi suunnitelmien kummuta kaupunkilaisten omista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja toiveista. M\u00e4\u00e4r\u00e4llisten ominaisuuksien sijaan rakentamisessa tulisi painottaa laadullisia ominaisuuksia, kuten rakennusten ja elinymp\u00e4rist\u00f6n kauneutta, sopusuhtaisuutta, harmoniaa, terveellisyytt\u00e4 ja maisemaan soveltuvuutta. Inhimillinen kokemus kaupungista pit\u00e4isi nostaa keski\u00f6\u00f6n.<\/p>\n\n\n\n

\n

Suunnitelmien tulisi kummuta kaupunkilaisten omista l\u00e4ht\u00f6kohdista ja toiveista<\/font><\/mark><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Kaavoituksessa p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n suurista linjoista, jotka vaikuttavat merkitt\u00e4v\u00e4sti alueiden viihtyisyyteen ja el\u00e4myksellisyyteen. Rakennusmassojen sijoittelu ja korkeus, aukioiden koko ja mittakaava, viher- ja vesialueet, katulinjaukset ja alueiden toiminnallinen m\u00e4\u00e4rittely ovat suuren mittakaavan asioita, joilla vaikutetaan kaupunkikuvaan. Lis\u00e4ksi yksitt\u00e4isten rakennusten tyyli ja rakennuksen istuminen olemassa olevaan kaupunkitilaan ovat ratkaisevassa asemassa paikan hengen luomisessa (tai yll\u00e4pit\u00e4misess\u00e4). Ellei tunnelmaa, viihtyisyytt\u00e4, kauneutta ja muita aineettomia tekij\u00f6it\u00e4 huomioida kaavoitusvaiheessa, on niit\u00e4 haastavaa lis\u00e4t\u00e4 j\u00e4lkik\u00e4teen alueen ominaisuuksiin.<\/p>\n\n\n\n


Mielikuvia ja lobbareita<\/h1>\n\n\n\n

Rivikansalaisten, poliittisten p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien ja virkamiesten n\u00e4kemykset ja mielikuvat hyv\u00e4st\u00e4 kaupunkirakenteesta ja miellytt\u00e4v\u00e4st\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 poikkeavat usein toisistaan. Osaltaan t\u00e4m\u00e4 johtuu tiedon eriasteisesta tai erityyppisest\u00e4 luonteesta. Virkamiehill\u00e4 on usein paras faktapohjainen tieto k\u00e4ytett\u00e4viss\u00e4\u00e4n, mutta toisaalta paikalliset asukkaat voivat tuntea paremmin oman alueensa historian, tarinat ja tunnepohjaan liittyv\u00e4t ominaisuudet. Poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t sijoittuvat tiet\u00e4misen v\u00e4limaastoon: he saavat (halutessaan) virkamiehilt\u00e4 taustatietoja k\u00e4sitelt\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevasta asiasta ja he voivat my\u00f6s olla yhteydess\u00e4 alueen asukkaisiin tai alueen asukkaat heihin erilaisten n\u00e4k\u00f6kulmien hahmottamiseksi. Aktiiviset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t my\u00f6s pyrkiv\u00e4t ottamaan selv\u00e4\u00e4 asioiden taustoista, mutta k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n syist\u00e48<\/sup> aiheeseen syventyminen j\u00e4\u00e4 usein pinnalliseksi, jolloin p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t j\u00e4\u00e4v\u00e4t alttiiksi ulkoisille vaikutteille, painostukselle ja lobbaukselle.<\/p>\n\n\n\n

Suomessa suurilla rakennusyhti\u00f6ill\u00e4, kiinteist\u00f6sijoittajilla ja isoilla kauppaketjuilla on huomattavan suuri valta kuntakaavoituksessa9,10<\/sup>. Isoilla toimijoilla on merkitt\u00e4vi\u00e4 p\u00e4\u00e4omia, joiden avulla ne voivat lobata omia tavoitteitaan sek\u00e4 viranomaisten ett\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien suuntaan. Kun valtakunnallisen tai ylikansallisen tason kaupalliset toimijat l\u00e4htev\u00e4t ensisijaisesti taloudellisista p\u00e4\u00e4m\u00e4\u00e4rist\u00e4, j\u00e4\u00e4v\u00e4t paikallisten yhteis\u00f6jen n\u00e4k\u00f6kulmat ja toiveet prosessissa usein sivurooliin. Mahdollisimman viihtyis\u00e4n ja maisemaan sopivan ymp\u00e4rist\u00f6n tuottaminen ei ole suurten rakennusfirmojen arvoasteikossa useinkaan ylimp\u00e4n\u00e4 listalla, vaan n\u00e4kemyksi\u00e4 ohjaa sen sijaan rahallisen voiton tavoittelu. T\u00e4m\u00e4 johtaa edullisiin rakenneratkaisuihin (elementit, massatuotanto, muualta kopioidut mallit), eik\u00e4 paikan henke\u00e4 tai kytkeytymist\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n huomioida riitt\u00e4v\u00e4sti. Rakennusteollisuuden voitontavoittelun ei pit\u00e4isi ohjata kaupunkikehityst\u00e4, eik\u00e4 kaupunki muutenkaan saisi rakentua mink\u00e4\u00e4n yksitt\u00e4isen eturyhm\u00e4n ehdoilla.<\/p>\n\n\n\n

\n

Rakennusfirmojen n\u00e4kemyksi\u00e4 ohjaa rahallisen voiton tavoittelu<\/font><\/mark><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Perinteisesti kunta on laatinut kaavat, joiden mukaan rakentajat toteuttavat rakentamisen. Prosessia on kuitenkin v\u00e4lill\u00e4 pidetty hitaana ja kankeana. Kaavoituksen ja rakentamisen kytkemiseksi tiukemmin yhteen on otettu k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n niin sanottu kumppanuuskaavoitus, mink\u00e4 tavoitteena on helpottaa ja nopeuttaa toteutusta. Mallissa korostuu yhteisty\u00f6 suunnitteluprosessin alusta l\u00e4htien. Rakennusliikkeet tai rakennuttajat laativat alueelle omat suunnitelmansa, ja kunnan kaavoittajat suunnittelevat lopullisen asemakaavan n\u00e4iden ehdotusten pohjalta. Roolit eiv\u00e4t kuitenkaan saisi k\u00e4\u00e4nty\u00e4 p\u00e4\u00e4laelleen, niin ett\u00e4 rakennusyhti\u00f6t suunnittelevat yksipuolisesti uutta kaupunkitilaa kaupunkilaisten joutuessa tyytym\u00e4\u00e4n lopputulokseen. Prosessissa olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 olla aikaisesta vaiheesta l\u00e4htien mukana my\u00f6s kaupunkilaisia kertomassa niist\u00e4 arvoista, joiden pohjalta he toivovat rakentamista suunniteltavan. Vaikka tilaajana olisi kunta tai kaupunki, suunnitelmien lopullinen asiakas on kuitenkin jokainen kaupunkilainen. Vasta kun kunnan omat tavoitteet kaavan suhteen ovat kirkastuneet, ollaan yhteydess\u00e4 rakennuttajiin ja j\u00e4rjestet\u00e4\u00e4n tarvittaessa esimerkiksi suunnittelu- ja tontinluovutuskilpailu.<\/p>\n\n\n\n

\n

Suunnitelmien lopullinen asiakas on jokainen kaupunkilainen<\/font><\/mark><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n


Arvokeskustelun yleistajuistaminen<\/h1>\n\n\n\n

Kaupunkia rakennettaessa projektien kokoluokka on yleens\u00e4 suuri ja osallisia iso joukko: alueella asuvat ja ty\u00f6skentelev\u00e4t ihmiset, suunnittelijat, rakennuttajat, rakennusliikkeet, kaupungin virkamiehet, alueen infrastruktuuria tuottavat laitokset, ulkopuoliset alueen k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t ja niin edelleen. Lakis\u00e4\u00e4teisesti viranomaisten on laadittava isoista hankkeista osallistumis- ja arviointisuunnitelmat (MRL \u00a763), joissa hanketta k\u00e4yd\u00e4\u00e4n l\u00e4pi ja lausuntoja pyydet\u00e4\u00e4n virallisilta tahoilta, kuten energiantuottajilta, vesilaitokselta, pelastuslaitokselta ja liudalta erilaisia lautakuntia. My\u00f6s isommat yritykset, joille alue n\u00e4ytt\u00e4ytyy mahdollisena liiketoiminta-alueena, ottavat usein kantaa kaavoitukseen k\u00e4ytt\u00e4en apunaan ammattilaisia, jotka tutkivat kaavan vaikutuksia yrityksen kannalta.<\/p>\n\n\n\n

Viralliset osallistumis- ja arviointisuunnitelmat voivat kuitenkin olla vaikeaselkoisia ja sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 paljon rivikansalaiselle ep\u00e4olennaista tietoa, jota kaupunkilaiset eiv\u00e4t jaksa lukea tai se ei avaudu heille. Erityisesti ne, joihin kaava eniten vaikuttaa \u2013 eli kaupungin asukkaat ja alueella toimivat pienyritt\u00e4j\u00e4t \u2013 eiv\u00e4t aina koe, ett\u00e4 kaavoitukseen liittyvist\u00e4 asioista tiedotettaisiin ajoissa, riitt\u00e4v\u00e4sti tai edes ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti. Ymm\u00e4rrys asiantuntijoiden, poliitikkojen ja muiden kuntalaisten v\u00e4lill\u00e4 takkuaa, jos havainnointi ja puhe kulkevat eri tasoilla. Monella kaupunkilaisella voi olla vaikeuksia lukea karttaa, tulkita mittakaavoja ja maank\u00e4ytt\u00f6suunnitelmaa tai sis\u00e4ist\u00e4\u00e4 hankalia prosessikaavioita. Tarvittaisiin havainnollistavampaa materiaalia, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkej\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n

Tarvittaisiin havainnollistavampaa materiaalia, ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4mp\u00e4\u00e4 kielt\u00e4 ja k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n esimerkkej\u00e4.<\/font><\/mark><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Kaavaselostuksen tekstit voivat my\u00f6s olla tavoitehakuisesti kirjoitettuja eli ne on laadittu tukemaan jotain ennalta toivottua lopputulemaa. Yleens\u00e4 t\u00e4m\u00e4 on kaavan meneminen l\u00e4pi. Se ei tarkoita sit\u00e4, ett\u00e4 selostuksissa olisi virheellist\u00e4 tietoa, vaan sit\u00e4, ett\u00e4 tekstiss\u00e4 korostetaan esitetty\u00e4 ratkaisua tukevia seikkoja ja j\u00e4tet\u00e4\u00e4n v\u00e4hemm\u00e4lle huomiolle sellaiset seikat, jotka voisivat asettaa kaavan kyseenalaiseen valoon. Teksti ei siis v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 aina ole riitt\u00e4v\u00e4n objektiivista ja vaihtoehtoja esille tuovaa.<\/p>\n\n\n\n


Havainnekuvien harha<\/h1>\n\n\n\n

Suunnitelmiin liittyv\u00e4t havainnekuvat ovat nyky\u00e4\u00e4n kuvateknisesti vaikuttavia ja hienoja. Kertovatko ne kuitenkaan totuutta tulevasta? Alkuvaiheen havainnekuvissa voidaan ja tuleekin j\u00e4tt\u00e4\u00e4 tilaa mielikuvitukselle, mutta mit\u00e4 pidemm\u00e4lle suunnittelussa edet\u00e4\u00e4n, sit\u00e4 todenmukaisempi kuva katsojalle tulisi v\u00e4litt\u00e4\u00e4. Se ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 tarkoita fotorealismia vaan mielikuvien synnytt\u00e4mist\u00e4. Ihannetilanteessa hankkeen vaikutuksesta kaupunkikuvaan tulisi muodostua katsojalle totuudenmukainen \u2013 v\u00e4\u00e4rist\u00e4m\u00e4t\u00f6n sek\u00e4 hyv\u00e4ss\u00e4 ett\u00e4 pahassa \u2013 n\u00e4kemys. Kopterikorkeudesta laadittujen paraatipuolen kuvien lis\u00e4ksi kuvia voisi olla siis tarjolla my\u00f6s takapihalta ja katutasosta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Kuva 5. Havainnekuvat antavat joskus turhan ruusuisen kuvan todellisuudesta.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Suunnitelmien havainnekuvissa kohde pyrit\u00e4\u00e4n kuitenkin esitt\u00e4m\u00e4\u00e4n aina parhaassa mahdollisessa valossa, ja kuvat laaditaan monesti sellaisista kuvakulmista, jotka synnytt\u00e4v\u00e4t kohteesta mahdollisimman positiivisen mielikuvan. Havainnekuvissa k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n usein lintuperspektiivi\u00e4, etenkin silloin, kun katutason n\u00e4kym\u00e4 antaisi kohteesta liian massiivisen vaikutelman. Joskus kuvissa esitet\u00e4\u00e4n kohderakennuksen ymp\u00e4rist\u00f6 hyvin viitteellisen\u00e4, jolloin on jo melko vaikea arvioida rakennuksen sopivuutta paikkaansa. On selv\u00e4\u00e4, ett\u00e4 arkkitehdit pyrkiv\u00e4t luomaan kuvistaan mahdollisimman vetoavia. Kuvien avulla hanke myyd\u00e4\u00e4n ensin rakennuttajalle tai kilpailun tuomaristolle ja sen j\u00e4lkeen loppuk\u00e4ytt\u00e4jille. Rakennusten v\u00e4rit n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t hehkuvilta ja ilmakin v\u00e4reilee eteerist\u00e4 usvaa ilta-auringon s\u00e4teilless\u00e4 uutuuttaan kiilt\u00e4vist\u00e4 pinnoista katsojan silmiin. Hymyilev\u00e4t ihmiset k\u00e4velev\u00e4t tai l\u00e4hes leijuvat kevein askelin hohtavan puhtaiden pintojen ylitse, ja trenditietoisten nuorten joukko on piknikill\u00e4 uuden tavaratalon edustalla, kauniiden kukkien reunustamalla siistill\u00e4 nurmikolla, jossa ei ole yht\u00e4\u00e4n rikkakasvia. Suuria puita ja muita kasveja on saatettu sijoittaa kuviin kevent\u00e4m\u00e4\u00e4n tunnelmaa, vaikka niiden sijoittelu esimerkiksi ohuiden kattorakenteiden p\u00e4\u00e4lle olisikin kyseenalaista k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n toteutuksen kannalta. Harvemmin kuvissa n\u00e4hd\u00e4\u00e4n liikenneruuhkia, roskia, laitapuolen kulkijoita, rumia graffiteja, ajan harmaannuttamia pintoja tai muita \u201dep\u00e4mieluisia\u201d asioita, joita kuitenkin kohtaamme reaalimaailmassa jatkuvasti. Kohteen parhaiden puolien korostaminen on tavallaan ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4, mutta se voi luoda virheellisi\u00e4 mielikuvia (kuva 5). Ellei katsoja t\u00e4t\u00e4 oivalla, voi todellisuus tulla yll\u00e4tyksen\u00e4.<\/p>\n\n\n\n


Osallistamisen haasteet ja mahdollisuudet<\/h1>\n\n\n\n

Liian monesti tuntuu kuin alueen asukkaat itse otettaisiin viimeisen\u00e4 mukaan suunnitteluun. Suurten kaupunkikehitykseen liittyvien aluekokonaisuuksien suunnittelu saatetaan ulkoistaa konsulteille ja prosessi tulee kaupunkilaisille n\u00e4kyv\u00e4ksi vasta kun viranhaltijoiden ohjaamien konsulttien tuotosta esitell\u00e4\u00e4n yleis\u00f6lle. Kaupunkilaisten mielipiteit\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n vasta silloin kun suunnittelu on jo edennyt pitk\u00e4lle. Joskus asukkaat her\u00e4\u00e4v\u00e4t vasta silloin kun huomaavat, ett\u00e4 seuraavalla viikolla hyv\u00e4ksyt\u00e4\u00e4n kaava, jossa oman omakotitalon viereen ollaan suunnittelemassa uutta kerrostaloa, jonka havainnekuvia esitell\u00e4\u00e4n lehdiss\u00e4. Joskus t\u00e4m\u00e4kin vaihe j\u00e4\u00e4 huomaamatta ja k\u00e4rkk\u00e4it\u00e4 kommentteja alkaa kuulua vasta silloin, kun maansiirtokoneet saapuvat paikalle. T\u00e4ll\u00f6in osallistaminen ja tiedottaminen ovat pahasti ep\u00e4onnistuneet. Toki asukkailta itselt\u00e4\u00e4n voidaan vaatia tietty\u00e4 valveutuneisuutta ja usein sana l\u00e4hiymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n vaikuttavista hankkeista kulkeekin parhaiten naapurustossa korvasta korvaan.<\/p>\n\n\n\n

\n

Kaupunkilaisten mielipiteit\u00e4 kysyt\u00e4\u00e4n vasta silloin kun suunnittelu on jo edennyt pitk\u00e4lle<\/font><\/mark><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

On t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kohdealueen asukkaat ja muut k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4t saadaan mukaan sellaiseen vuoropuheluun, joka on ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4\u00e4 nimenomaan asukkaiden n\u00e4k\u00f6kulmasta. Yht\u00e4 t\u00e4rke\u00e4\u00e4 on, ett\u00e4 poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t, jotka viime k\u00e4dess\u00e4 tekev\u00e4t p\u00e4\u00e4t\u00f6kset, saadaan ymm\u00e4rt\u00e4m\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4t\u00f6stens\u00e4 vaikutukset ja seuraukset paitsi l\u00e4hialueiden asukkaille my\u00f6s kaupunkikokonaisuuteen pitk\u00e4ll\u00e4 aikav\u00e4lill\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Kaupunkilaisille voidaan pit\u00e4\u00e4 jo hankkeen alussa asukastilaisuuksia, joissa hanketta esitell\u00e4\u00e4n niin, ett\u00e4 kaikki ymm\u00e4rt\u00e4v\u00e4t. Varhainen osallistaminen avaa v\u00e4yl\u00e4n rakentavalle vuorovaikutukselle my\u00f6s projektin my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa. On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 asukastilaisuuksissa annettu palaute n\u00e4kyy suunnittelussa. Ellei prosessista seuraa mit\u00e4\u00e4n, ihmiset turhautuvat. V\u00e4lill\u00e4 vaikuttaa silt\u00e4, ett\u00e4 vuorovaikutustilaisuuksien tavoitteena on vain t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 lain vaatimukset, jotta voidaan mahdollisessa tulevassa oikeusprosessissa perustella, ett\u00e4 ne on pidetty. T\u00e4ll\u00f6in on kyse muodollisesta osallistamisesta ilman ett\u00e4 sill\u00e4 on mit\u00e4\u00e4n vaikutusta lopputulokseen. Maali on silloin kadonnut. Jos aito halu rakentavaan vuorovaikutukseen puuttuu, asukasvuorovaikutus ei toimi.<\/p>\n\n\n\n

Poliittisille p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille voidaan my\u00f6s j\u00e4rjest\u00e4\u00e4 tapaamisia ja tapahtumia, miss\u00e4 heid\u00e4t kutsutaan ja vied\u00e4\u00e4n paikan p\u00e4\u00e4lle tutustumaan kohdealueisiin, kuuntelemaan paikallisia asukkaita ja asiantuntijoita sek\u00e4 n\u00e4kem\u00e4\u00e4n k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4, mist\u00e4 ollaan p\u00e4\u00e4tt\u00e4m\u00e4ss\u00e4 (kuva 6). Pelkk\u00e4 kokouspapereihin tutustuminen ja virkamiesten kuunteleminen kokoustilanteessa ei valitettavasti aina riit\u00e4 kokonaisvaltaisen kuvan saamiseksi. Asian taustoittaminen ja p\u00e4\u00e4t\u00f6kseen liittyvien seurausten selvitt\u00e4minen on ensiarvoisen t\u00e4rke\u00e4\u00e4. Omakohtainen paneutuminen asiaan avaa aina uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja luo paremmat edellytykset perustellulle keskustelulle ja erilaisten mielipiteiden ymm\u00e4rt\u00e4miselle.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Kuva 6. Porvoon autiotalot -k\u00e4velykierrokselle osallistui noin 130 kaupunkilaista. Keskustelu viranhaltijoiden ja kaupunkilaisten v\u00e4lill\u00e4 oli rakentavaa, ja siin\u00e4 nousi esiin monia uusia n\u00e4k\u00f6kulmia ja ajatuksia vierailtujen kohteiden tulevaisuudesta.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Kaupungin asukkailla on valtava tietovaranto, mit\u00e4 ei t\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 hy\u00f6dynnet\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4sti. Alueen asukkaiden ja muiden k\u00e4ytt\u00e4jien kokemuksellista paikkatietoa voidaan ker\u00e4t\u00e4 esimerkiksi \u00e4lyteknologian keinoin karttapohjille omina kerroksinaan. Edell\u00e4 kuvattu pehmoGIS-menetelm\u00e4 on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 jo monilla paikkakunnilla. Tieto voidaan siirt\u00e4\u00e4 hallinnon j\u00e4rjestelmiin, miss\u00e4 sit\u00e4 voidaan hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 sek\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n tutkimuksessa ett\u00e4 suunnittelussa, esiselvityksiss\u00e4 ja osallistavassa kansalaissuunnittelussa. Asukkaiden tietoja hy\u00f6dynt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 voidaan luoda ihmisyst\u00e4v\u00e4llisemp\u00e4\u00e4 kaupunkia ja se on my\u00f6s askel kohti k\u00e4ytt\u00e4j\u00e4l\u00e4ht\u00f6ist\u00e4 suunnitteluprosessia.<\/p>\n\n\n\n


Kauneus, laki ja p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteko<\/h1>\n\n\n\n

Maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslaki sis\u00e4lt\u00e4\u00e4 lukuisia rakennusten estetiikkaan, kauneuteen ja ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n sopivuuteen liittyvi\u00e4 vaatimuksia ja tavoitteita. Lain mukaan yhten\u00e4 alueiden k\u00e4yt\u00f6n suunnittelun tavoitteena on \u201dvuorovaikutteiseen suunnitteluun ja riitt\u00e4v\u00e4\u00e4n vaikutusten arviointiin perustuen edist\u00e4\u00e4 rakennetun ymp\u00e4rist\u00f6n kauneutta ja kulttuuriarvojen vaalimista\u201d (MRL 5.3\u00a7) ja rakentamisen ohjauksen tavoitteena \u201dedist\u00e4\u00e4 hyv\u00e4n ja k\u00e4ytt\u00e4jien tarpeita palvelevan, terveellisen, turvallisen ja viihtyis\u00e4n sek\u00e4 sosiaalisesti toimivan ja esteettisesti tasapainoisen elinymp\u00e4rist\u00f6n aikaansaamista\u201d (MRL 12.1\u00a7). Lis\u00e4ksi yksitt\u00e4isen \u201drakennuksen tulee soveltua rakennettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ja maisemaan sek\u00e4 t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kauneuden ja sopusuhtaisuuden vaatimukset\u201d (MRL 117.1\u00a7). Vaatimus kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n kauneudesta kuulostaa perustellulta, mutta on oikeudellisesti pulmallinen. Kuka m\u00e4\u00e4rittelee, milloin rakennus on liian ruma lain silmiss\u00e4? Ei liene yht\u00e4\u00e4n ennakkotapausta, jossa t\u00e4h\u00e4n pyk\u00e4l\u00e4\u00e4n olisi viitattu, vaikka luulisi, ett\u00e4 kohteita olisi kyll\u00e4 helppo l\u00f6yt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

\n

Kuka m\u00e4\u00e4rittelee, milloin rakennus on liian ruma lain silmiss\u00e4?<\/font><\/mark><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 hetkell\u00e4 k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 vain asemakaavassa (ja rakennustapaohjeessa, mik\u00e4li sellainen on liitetty asemakaavaan) esitetyt vaatimukset ovat tulkittavissa oikeusk\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n mukaan. Rakennuslupaprosessissa pit\u00e4isi olla mahdollisuus antaa kunnalle yksiselitteinen oikeus vaatia puoltavaa lausuntoa my\u00f6s poliittisesti valitulta kaupunkikuvaa arvioivalta toimielimelt\u00e4 (julkisivulautakunta, kaupunkikuvaty\u00f6ryhm\u00e4 tms.), joka valvoo rakennusten soveltuvuutta ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6ns\u00e4. Ellei rakennettavan kohteen kauneuteen ja ymp\u00e4rist\u00f6n sopivuuteen liittyviin arvoihin kyet\u00e4 rakennusprosessin miss\u00e4\u00e4n vaiheessa demokraattisesti ottamaan kantaa, j\u00e4\u00e4 maank\u00e4ytt\u00f6- ja rakennuslain pyk\u00e4l\u00e4 tyhj\u00e4ksi lainkirjaimeksi. Useasta suomalaisesta isosta ja keskisuuresta kaupungista l\u00f6ytyy jo kaupunkikuvallisiin asioihin erikoistunut poliittinen toimielin, mutta suurimmasta osasta kuntia sellainen viel\u00e4 puuttuu. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaupunkikuvalliset asiat j\u00e4\u00e4v\u00e4t monesti turhan v\u00e4h\u00e4lukuisen virkamieskunnan ratkaistaviksi ja vastuulle.<\/p>\n\n\n\n


Kohti parempaa<\/h1>\n\n\n\n

Arkkitehtuurin ja rakentamisen vaikutusta kaupunkikuvaan ja sit\u00e4 kautta ihmisten henkiseen ja fyysiseen hyvinvointiin ei aina tunnisteta p\u00e4\u00e4tt\u00e4viss\u00e4 p\u00f6ydiss\u00e4. Olisi t\u00e4rke\u00e4\u00e4 nostaa laadulliset tekij\u00e4t suurempaan rooliin julkisessa keskustelussa ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s p\u00e4\u00e4t\u00f6ksenteossa.<\/p>\n\n\n\n

Poliittisissa toimielimiss\u00e4 p\u00e4\u00e4tet\u00e4\u00e4n taloudellisesti ja muultakin vaikuttavuudeltaan mittavista asioista, joilla voi olla merkityst\u00e4 sek\u00e4 asukkaiden henkil\u00f6kohtaisella ett\u00e4 koko kaupunkiyhteis\u00f6n tasolla. On syyt\u00e4 korostaa yhteisty\u00f6t\u00e4 p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4st\u00e4 virkamieheen, suunnittelijan ja rakentajan kautta loppuk\u00e4ytt\u00e4j\u00e4\u00e4n ulottuvassa ketjussa.<\/p>\n\n\n\n

Some-maailma synnytt\u00e4\u00e4 helposti kokemuksen, ett\u00e4 kaikki ovat riidoissa kesken\u00e4\u00e4n. Todellisuudessa ymm\u00e4rryst\u00e4 ja joustavuutta l\u00f6ytyy, kunhan asioista p\u00e4\u00e4st\u00e4\u00e4n keskustelemaan tasavertaisesti ja ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4sti. Oleellista on, ett\u00e4 suunnittelua tehd\u00e4\u00e4n oikeassa marssij\u00e4rjestyksess\u00e4, eli otetaan kaupunkilaiset mukaan alueiden kehitt\u00e4miseen alusta l\u00e4htien. Rakennusyhti\u00f6iden tulisi toimia kaupunkilaisten toiveiden toteuttajana, eik\u00e4 toisin p\u00e4in. My\u00f6s kokonaisprosessi nopeutuu, jos t\u00e4rkeimpin\u00e4 pidetyt n\u00e4k\u00f6kulmat ovat etuk\u00e4teen tiedossa eik\u00e4 tarvitse odottaa suuria ristiriitoja prosessin aikana eik\u00e4 varsinkaan pitki\u00e4 ja tuskaisia valitusprosesseja kaavoituksen p\u00e4\u00e4tteeksi.<\/p>\n\n\n\n

Poliittisena vaikuttajana toimiessaan vastuunsa ja asiansa tunteva p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4 voi puolustaa hyv\u00e4\u00e4 ja miellytt\u00e4v\u00e4\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4. H\u00e4n voi pyrki\u00e4 avaamaan suunnittelun vaikutuksia ja n\u00e4k\u00f6kulmia monipuolisesti kaikille osallisille ja auttaa siten paremman tulevaisuuden luomisessa.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

Viitteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1<\/sup> Mahmoud, 2018, The Impact of Built Environment on Human Behaviors
2<\/sup> Abbott, 2011, City living marks the brain
3<\/sup> Pellervon taloustutkimus, raportti 260, 2019
4<\/sup> Tilastokeskus, 2020
5<\/sup> Vaattovaara ym., 2021, s. 182
6<\/sup> Pellervon taloustutkimus, raportti 262, 2019
7<\/sup> Hautaj\u00e4rvi ym., 2021, s. 29
8<\/sup> P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t osallistuvat poliittiseen toimintaan usein oman ty\u00f6ns\u00e4 ohessa, jolloin ajank\u00e4yt\u00f6lliset ongelmat voivat rajata mahdollisuuksia syventy\u00e4 p\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevien asioiden taustoihin. P\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat my\u00f6s koulutukseltaan ja tietopohjaltaan hyvin erilaisista taustoista, jolloin itselle vieraiden asioiden sis\u00e4ist\u00e4minen ja ymm\u00e4rt\u00e4minen voi olla hankalaa. P\u00e4\u00e4tett\u00e4v\u00e4n\u00e4 olevat asiat tulevat my\u00f6s usein varsin my\u00f6h\u00e4\u00e4n p\u00e4\u00e4tt\u00e4jien tietoisuuteen. Voi olla, ett\u00e4 jokin iso kaavahanke tulee virallisesti lautakunnan j\u00e4senten tietoon vain viisi p\u00e4iv\u00e4\u00e4 ennen kuin sit\u00e4 on m\u00e4\u00e4r\u00e4 k\u00e4sitell\u00e4. T\u00e4m\u00e4 on t\u00e4ysin riitt\u00e4m\u00e4t\u00f6n aika perehty\u00e4 syv\u00e4llisesti ison kaavahankkeen vaikutuksiin, syihin ja seurauksiin. Lis\u00e4ksi esityslistat voivat olla pitki\u00e4, sis\u00e4lt\u00e4en liitteineen jopa 500 sivua teksti\u00e4, jolloin kaikkien asiakohtien perusteellinen l\u00e4pik\u00e4yminen lyhyess\u00e4 ajassa voi joskus olla mahdoton teht\u00e4v\u00e4.
9<\/sup> Hautaj\u00e4rvi ym., 2021, esim. s. 33, 98, 103
10<\/sup> Vaattovaara ym., 2021, esim. s. 136, 152<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hteet:<\/strong><\/p>\n\n\n\n