{"id":2656,"date":"2024-10-30T06:28:11","date_gmt":"2024-10-30T06:28:11","guid":{"rendered":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/?p=2656"},"modified":"2024-10-30T09:38:26","modified_gmt":"2024-10-30T09:38:26","slug":"lahiluonto-ahtaalla","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/lahiluonto-ahtaalla\/","title":{"rendered":"L\u00e4hiluonto ahtaalla"},"content":{"rendered":"\n

Porvoon kaupunki kasvaa ja kehittyy, mutta samalla sen viheralueet ja l\u00e4hiluonto j\u00e4\u00e4v\u00e4t yh\u00e4 ahtaammalle. Kaupunkistrategia puhuu kauniisti luonnon monimuotoisuuden ja l\u00e4hiluonnon s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4, mutta kaupungin uudet rakennushankkeet kertovat toista tarinaa. Tiivist\u00e4misvaatimusten kasvaessa viheralueet kutistuvat, ja maiseman vihreys vaihtuu asfalttiin ja betonipintoihin.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Piharatamo sinnittelee asfaltin, graniittisten reunakivien ja betonikivien peitt\u00e4m\u00e4ll\u00e4 alueella Raatimiehenkadulla. Kuva. M. Varpio, 2024<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


Rakennushankkeiden vaikutusta l\u00e4hiluontoon aliarvioidaan helposti, mik\u00e4 voi johtaa ik\u00e4viin yll\u00e4tyksiin. Porvoon kaupunkistrategian kirjaus \u201dVaalimme luonnon monimuotoisuutta ja l\u00e4hiluonnon s\u00e4ilytt\u00e4mist\u00e4 my\u00f6s osana rakennettua ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4<\/em>\u201d kuulostaa hienolta. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 rakennustehokkuuden tavoittelu kuitenkin johtaa usein siihen, ett\u00e4 juuri l\u00e4hiluonto j\u00e4\u00e4 kehityksen jalkoihin.<\/p>\n\n\n\n

L\u00e4hiluonnon merkityst\u00e4 sek\u00e4 meille kaupunkilaisille ett\u00e4 luonnon prosesseille ei aina tiedosteta riitt\u00e4v\u00e4n hyvin. Kaupunkirakenteen tiivist\u00e4minen on tutkitusti tuonut mukanaan monia haasteita \u2013 ei pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n asuinymp\u00e4rist\u00f6n viihtyisyyden ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta, vaan my\u00f6s luonnon monimuotoisuuden, hulevesien hallinnan ja mikroilmaston n\u00e4k\u00f6kulmasta.<\/p>\n\n\n\n

Porvoon viimeaikaiset kaava- ja rakennushankkeet sis\u00e4lt\u00e4v\u00e4t lukuisia esimerkkej\u00e4 kaupungin viheralueiden hupenemisesta. Tarkastelin kolmea viime vuosina valmistunutta kohdetta l\u00e4hivihre\u00e4n n\u00e4k\u00f6kulmasta. Keskityin erityisesti maanvaraisten viheralueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4n sek\u00e4 kasvillisuuden muutoksiin, sill\u00e4 n\u00e4ill\u00e4 on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli luonnon monimuotoisuuden sek\u00e4 vedenk\u00e4sittelyn kannalta.<\/p>\n\n\n\n

Uusilla alueilla viherrakenteet ovat paitsi pienempi\u00e4 my\u00f6s pirstaloituneempia. Monesti uudet viheralueet rakennetaan erilaisten keinotekoisten rakennekerrosten p\u00e4\u00e4lle, joka heikent\u00e4\u00e4 luonnollista vedenk\u00e4sittely\u00e4. Rakennuksen vierelle sijoitettujen viherkaistojen alla on usein salaojitus ja pahimmillaan niiden vedet ohjautuvat lopulta rakennettuun hulevesiverkostoon sen sijaan, ett\u00e4 vesi haihtuisi tai imeytyisi maaper\u00e4\u00e4n luonnollisella tavalla.<\/p>\n\n\n\n


   Case 1 \u2013 Raatimiehenkadun ja L\u00e4ntisen Mannerheiminv\u00e4yl\u00e4n v\u00e4linen tontti   <\/mark><\/h2>\n\n\n\n

Raatimiehenkadun pohjoispuolella oli noin 30 metrin levyinen ja 250 metrin pituinen viherkaista, jolla kasvoi isoja puita, pensaita sek\u00e4 niitty- ja nurmikasvillisuutta. Kaista toimi n\u00e4k\u00f6suojana L\u00e4ntisen Mannerheimintien suuntaan suodattaen \u00e4\u00e4nt\u00e4, puhdistaen ilmaa ja luoden vehre\u00e4n n\u00e4kym\u00e4n Raatimiehenkadulla asuvien iloksi.<\/p>\n\n\n\n

Vuosina 2021-2022 l\u00e4hes kaikki viherkaistalla kasvaneet puut kaadettiin ja vehre\u00e4n viheralueen tilalle nousi kolme kuusikerroksista kerrostaloa laajoine asfaltoituine parkkialueineen. Samalla menetettiin noin 25 puuta ja maavaraisten viheralueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 supistui yli 80%. L\u00e4ntisen Mannerheiminkadun puoleiselle sivulle rakennettiin n\u00e4k\u00f6esteeksi ja \u00e4\u00e4nivalliksi korkea kivikoriaita. Rakennusten kainalossa oleva pieni leikkipaikka p\u00e4\u00e4llystettiin keinonurmella.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvakooste 1: Raatimiehenkadun ja L\u00e4ntisen Mannerheiminv\u00e4yl\u00e4 v\u00e4linen tontti<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


   Case 2 \u2013 Aleksanterinkadun ja Sibeliuksenbulevardin kulmauksessa oleva tontti   <\/mark><\/h2>\n\n\n\n

Toinen esimerkkitontti sijoittuu Aleksanterinkadun p\u00e4\u00e4h\u00e4n, Aleksanterinkadun ja Sibeliuksenbulevardin kulmaukseen. Tontilla oli aikaisemmin kaksi heikkoon kuntoon p\u00e4\u00e4ssytt\u00e4 puista pienkerrostaloa ja vehre\u00e4 pihapiiri suurine puineen ja pensaineen. Tontilla kasvoi mm. yksi Porvoon komeimmista lehtikuusista, joka toimi hienona n\u00e4kym\u00e4akselin p\u00e4\u00e4tepisteen\u00e4 Wittenberginkatua etel\u00e4\u00e4n p\u00e4in ajettaessa. Vanhat puutalot purettiin tontilta vuonna 2017, jonka j\u00e4lkeen puistomainen tontti j\u00e4i tyhjilleen.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2021 k\u00e4ynnistyi rakennushanke, jonka my\u00f6t\u00e4 tontille nousi kaksi kuusikerroksista kerrostaloa autopaikkoineen. Tontille ei j\u00e4\u00e4nyt k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 lainkaan alkuper\u00e4ist\u00e4 kasvillisuutta, vaan se korvattiin uusilla pienill\u00e4 viheralueilla, jotka l\u00f6ytyv\u00e4t muutamina pienin\u00e4 sirpaleina rakennusten ymp\u00e4rilt\u00e4. Autokatosten viherkatoilta vesi ohjautuu maanalaisiin putkiin ja niiden kautta todenn\u00e4k\u00f6isesti edelleen kaupungin hulevesij\u00e4rjestelm\u00e4\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvakooste 2: Aleksanterinkadun ja Sibeliusbulevardin kulmauksessa oleva tontti<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n


   Case 3 \u2013 Aleksanterinkaaren sis\u00e4keh\u00e4   <\/mark><\/h2>\n\n\n\n

Kolmas tontti sijoittuu Aleksanterinkaaren sis\u00e4keh\u00e4lle. Alue oli vuoteen 2015 asti joutomaata, jolla kasvoi monilajinen ja monimuotoinen niitty- ja kosteikkolajisto. Alueen poikki kulki sorapintainen k\u00e4velypolku.<\/p>\n\n\n\n

Vuonna 2017 valmistunut kortteli-\/rakennuskokonaisuus peitti alleen koko laajan viheralueen. Rakentamisen j\u00e4lkeen uudet viherrakenteet sirpaloituivat rakennusten v\u00e4lisiin tiloihin ja niiden m\u00e4\u00e4r\u00e4 putosi noin kymmenesosaan alkuper\u00e4isest\u00e4. Aiemmin paikalla ollut niittyalue painanteineen suodatti ja imeytti hulevesi\u00e4 tehokkaasti, mutta rakentamisen j\u00e4lkeen hulevesien k\u00e4sittelyss\u00e4 on jouduttu turvautumaan keinotekoisiin ratkaisuihin. Sen seurauksena alueella k\u00e4rsit\u00e4\u00e4n nyt kaupunkitulvista, joiden k\u00e4sittelyss\u00e4 rakennetut hulevesij\u00e4rjestelm\u00e4t ovat olleet kovilla.<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kuvakooste 3: Aleksanterinkaaren sis\u00e4keh\u00e4<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kutistuvat viheralueet<\/h2>\n\n\n\n

L\u00e4hes jokainen uusi, kaupunkirakenteen tiivist\u00e4miseen t\u00e4ht\u00e4\u00e4v\u00e4 rakennushanke syrj\u00e4ytt\u00e4\u00e4 kaupungista valtavan m\u00e4\u00e4r\u00e4n l\u00e4hiluontoa. Vaikka muutokset yksitt\u00e4isell\u00e4 tontilla saattavat vaikuttaa pienilt\u00e4, niiden yhteisvaikutus kaupungin mittakaavassa on merkitt\u00e4v\u00e4. Edell\u00e4 on tarkasteltu vain muutamaa tonttia, mutta jos pohditaan miten monen tontin kohdalla Porvoossa on samansuuntaiset vaikutukset, kaupunkivihre\u00e4n kohtalo alkaa varmasti hahmottua. <\/p>\n\n\n\n

\n

Kunnollisista pihoista, l\u00e4hiluonnosta ja katupuiden m\u00e4\u00e4r\u00e4st\u00e4 tingit\u00e4\u00e4n tiivist\u00e4misen hy\u00f6tyihin vedoten.<\/p>\nHannu Hautaj\u00e4rvi, Verde 1.11.2023<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

On periaatteessa hyv\u00e4, ett\u00e4 kaupunkirakenteen laajeneminen neitseellisille luontoalueille, kuten urban sprawl<\/a> -ilmi\u00f6ss\u00e4, pyrit\u00e4\u00e4n est\u00e4m\u00e4\u00e4n. Kuitenkin, kaupunkirakenteen tiivist\u00e4minen on tutkitusti tuonut mukanaan monia muita haasteita, ei vain viihtyisyyden ja asukkaiden hyvinvoinnin, vaan my\u00f6s luonnon monimuotoisuuden, hulevesien hallinnan ja mikroilmaston osalta. L\u00e4hiluontoa ei voida ”siirt\u00e4\u00e4” kaupungin reunoille ilman, ett\u00e4 samalla vaarannetaan luonnon kiertokulku ja viihtyis\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n\n\n\n

On tekopyh\u00e4\u00e4 todeta, ett\u00e4 tiivist\u00e4m\u00e4ll\u00e4 kaupunkirakennetta s\u00e4\u00e4stet\u00e4\u00e4n luontoa kaupungin reunoilla, jos sit\u00e4 samalla tuhotaan kaupungin sis\u00e4ll\u00e4. <\/p>\n\n\n\n


Terveysvaikutukset<\/h2>\n\n\n\n

Tuoreen tutkimustiedon valossa1<\/sup> l\u00e4hiluonnolla on merkitt\u00e4v\u00e4 vaikutus ihmisten terveyteen ja sit\u00e4 kautta my\u00f6s kansantalouteen. L\u00e4hiluonnon v\u00e4heneminen nostaa sote-kustannuksia ja heikent\u00e4\u00e4 el\u00e4m\u00e4nlaatua lis\u00e4\u00e4m\u00e4ll\u00e4 masennusta ja kakkostyypin diabetesta. Selvityksen mukaan kaupunkien viheralueiden m\u00e4\u00e4r\u00e4n v\u00e4hentyess\u00e4 10 prosentilla masennuksen vuosittaiset kokonaiskustannukset nousisivat jopa 71\u2013150 miljoonaa euroa, ja kakkostyypin diabeteksen kustannukset 67\u2013139 miljoonaa euroa.<\/p>\n\n\n\n

\n

Jatkossa tarvitaan luontoymp\u00e4rist\u00f6\u00e4 paremmin s\u00e4\u00e4st\u00e4v\u00e4\u00e4 kaavoitusta ja rakentamista.<\/p>\nLiisa Tyrv\u00e4inen, Luke 29.10.2024<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Luontoymp\u00e4rist\u00f6t tuovat parhaan terveyshy\u00f6dyn, kun ne ovat laadukkaita ja helposti ihmisten saavutettavissa. Parhaat hy\u00f6dyt l\u00f6ytyv\u00e4t useimmiten kotien ja ty\u00f6paikkojen l\u00e4hiluonnosta. Rakentamisen tiivist\u00e4minen kohdistuu kuitenkin usein juuri n\u00e4ihin t\u00e4rkeisiin viheralueisiin.<\/p>\n\n\n\n


Kehittyv\u00e4t kaupungit<\/h2>\n\n\n\n

Kaupunkien kehitys ja jatkuva rakentaminen ovat v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00f6mi\u00e4 prosesseja, jotka heijastavat yhteiskunnan tarpeita vastata v\u00e4est\u00f6nkasvun tuomiin haasteisiin. Rakentaminen tuo kaupunkialueille uutta infrastruktuuria, asuntoja ja palveluita, mink\u00e4 tavoitteena on parantaa alueen toimivuutta ja houkuttelevuutta. Tiiviimpi rakentaminen ja hyvin suunniteltu infrastruktuuri voivat v\u00e4hent\u00e4\u00e4 liikenteen p\u00e4\u00e4st\u00f6j\u00e4, tehostaa energiank\u00e4ytt\u00f6\u00e4 ja mahdollistaa resurssien paremman hy\u00f6dynt\u00e4misen.<\/p>\n\n\n\n

Uudisrakentamisella on kuitenkin merkitt\u00e4vi\u00e4 ja usein kielteisi\u00e4 vaikutuksia kaupungin l\u00e4hiluontoon, joka joutuu v\u00e4istym\u00e4\u00e4n rakennusten, teiden ja muiden infrastruktuurihankkeiden tielt\u00e4. T\u00e4m\u00e4 l\u00e4hiluonnon katoaminen v\u00e4hent\u00e4\u00e4 luonnon monimuotoisuutta ja kaventaa elintilaa monilta el\u00e4in- ja kasvilajeilta, joille kaupunkien viheralueet ovat t\u00e4rkeit\u00e4 elinymp\u00e4rist\u00f6j\u00e4. Lis\u00e4ksi viheralueet ovat kaupunkilaisille t\u00e4rkeit\u00e4 hyvinvoinnin, virkist\u00e4ytymisen ja sosiaalisen el\u00e4m\u00e4n kannalta \u2013 ne tarjoavat tilaa ulkoiluun, yhteis\u00f6llisiin tapahtumiin ja arjesta irtautumiseen.<\/p>\n\n\n\n

\n

Liian tiivis kaupunki ei ole kest\u00e4v\u00e4 kaupunki<\/p>\nRanja Hautam\u00e4ki, Co-carbon 20.2.2023<\/cite><\/blockquote>\n\n\n\n

Uudisrakentamisen my\u00f6t\u00e4 kaupungit joutuvat pohtimaan, kuinka tasapainottaa kasvun ja kehityksen tarpeet luonnon monimuotoisuuden ja ymp\u00e4rist\u00f6n hyvinvoinnin kanssa. Kest\u00e4v\u00e4 kaupunkisuunnittelu, joka s\u00e4ilytt\u00e4\u00e4 viheralueita ja turvaa ekologisia k\u00e4yt\u00e4vi\u00e4, on elint\u00e4rke\u00e4\u00e4. N\u00e4in voidaan v\u00e4hent\u00e4\u00e4 rakentamisen aiheuttamaa painetta l\u00e4hiluonnolle ja luoda ymp\u00e4rist\u00f6, jossa sek\u00e4 ihmiset ett\u00e4 luonto voivat kukoistaa.<\/p>\n\n\n\n

Laadin lokakuussa 2024 valtuustoaloitteen, jossa esit\u00e4n, ett\u00e4 tiivistyv\u00e4\u00e4 kaupunkirakennetta tulisi tasapainottaa viherrakenteen tilan jatkuvalla tarkastelulla.<\/p>\n\n\n\n


VALTUUSTOALOITE 30.10.2024<\/mark><\/h2>\n\n\n\n

Vihermittarit tiivist\u00e4misen vastinpariksi<\/strong><\/h2>\n\n\n\n

Kaupunkirakenteen tiivist\u00e4minen on keskeinen Porvoon kaupunkistrategialle asetettu tavoite. Tiivist\u00e4misen yhteydess\u00e4 on kuitenkin v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4t\u00f6nt\u00e4 varmistaa, ett\u00e4 kaupungin viheralueet ja luontoarvot s\u00e4ilyv\u00e4t, ja jopa paranevat, jotta kaupunkilaisten el\u00e4m\u00e4nlaatu ja ymp\u00e4rist\u00f6n ekologinen tasapaino turvataan.<\/p>\n\n\n\n

Viheralueilla on merkitt\u00e4v\u00e4 rooli kaupunkien hiilinieluina, viihtyisyyden edist\u00e4jin\u00e4 sek\u00e4 ilmastonmuutokseen liittyvien haittojen lievitt\u00e4jin\u00e4. Puiden ja viherkasvillisuuden tarjoamat ekosysteemipalvelut, kuten ilman puhdistaminen, varjostus, melun vaimennus sek\u00e4 hulevesien hallinta ovat kriittisi\u00e4 kaupunkiymp\u00e4rist\u00f6n kest\u00e4vyyden ja elinkelpoisuuden kannalta. P\u00e4\u00e4t\u00f6ksentekij\u00f6ill\u00e4 on usein rajalliset keinot arvioida vihre\u00e4n infrastruktuurin taloudellisia hy\u00f6tyj\u00e4, mik\u00e4 johtaa sen v\u00e4h\u00e4iseen rooliin budjettikeskusteluissa. Siksi on t\u00e4rke\u00e4\u00e4, ett\u00e4 kaupunkisuunnittelussa on k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 tehokkaita mittareita viheralueiden s\u00e4ilymisen ja kehitt\u00e4misen seuraamiseksi.<\/p>\n\n\n\n

Ehdotan, ett\u00e4 Porvoon kaupunki ottaa k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n vuosittain laskettavat vihermittarit, jotka auttavat seuraamaan kaupunkiluonnon ja viheralueiden tilaa sek\u00e4 kehityst\u00e4 erityisesti keskeisill\u00e4 alueilla. Kaupungin viherrakenteen tilaa olisi mahdollista tarkastella ja analysoida esimerkiksi seuraavien tekij\u00f6iden avulla:<\/p>\n\n\n\n

    \n
  1. Latvuspeitteisyys <\/strong>\u2013 Ilmakuvien avulla voidaan seurata kaupunkipuiden latvuston m\u00e4\u00e4r\u00e4\u00e4 ja kehityst\u00e4. Latvuspeitteisyys vaikuttaa merkitt\u00e4v\u00e4sti kaupungin varjostukseen, ilmanlaatuun ja hiilensidontaan.

    <\/li>\n\n\n\n
  2. Pintamateriaalit <\/strong>\u2013 Kaupungin maa-alueet voidaan jakaa vihermassaan (puut, pensaat, mets\u00e4t ja puistot), l\u00e4p\u00e4iseviin materiaaleihin (esim. hiekkapolut ja soratiet) ja koviin pintoihin (kuten asfaltti ja betoni sek\u00e4 rakennusten katot). T\u00e4m\u00e4 mittari auttaa arvioimaan viheralueiden suhteellista osuutta tiiviisti rakennetuissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4.<\/li>\n<\/ol>\n\n\n\n

    N\u00e4iden mittareiden avulla voitaisiin arvioida kaupungin viherpeitteisyyden muutoksia tiivistymisen edetess\u00e4 ja tehd\u00e4 ennakoivia p\u00e4\u00e4t\u00f6ksi\u00e4 viheralueiden s\u00e4ilytt\u00e4misest\u00e4 ja kehitt\u00e4misest\u00e4. Vihermittarit tukisivat my\u00f6s Porvoon kaupungin tavoitetta saavuttaa hiilineutraalius vuoteen 2030 menness\u00e4, sill\u00e4 kasvillisuuden lis\u00e4\u00e4minen on avainasemassa kaupunkien hiilinieluina.<\/p>\n\n\n\n

    Mittarien k\u00e4ytt\u00f6\u00f6notto edist\u00e4isi sek\u00e4 ekologisesti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 ett\u00e4 viihtyis\u00e4\u00e4 kaupunkisuunnittelua ja parantaisi mahdollisuuksia arvioida viheralueiden ja -infrastruktuurin taloudellisia hy\u00f6tyj\u00e4 kaupunkilaisille ja p\u00e4\u00e4tt\u00e4jille.<\/p>\n\n\n\n

    N\u00e4in varmistamme, ett\u00e4 kaupunki kasvaa kest\u00e4v\u00e4sti ja ymp\u00e4rist\u00f6n kannalta vastuullisesti tulevaisuudessakin.

    <\/p>\n\n\n\n

    <\/p>\n\n\n\n

    \"\"
    Teko\u00e4lyn n\u00e4kemys tiivistyv\u00e4n kaupunkirakenteen sis\u00e4\u00e4n j\u00e4\u00e4vist\u00e4 viheralueista. Kuva AI \/ DALL\u00b7E .<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

    <\/p>\n\n\n\n

    \n\n\n\n

    Lis\u00e4tietoja ja linkkej\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n