{"id":3087,"date":"2025-10-16T03:10:56","date_gmt":"2025-10-16T03:10:56","guid":{"rendered":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/?p=3087"},"modified":"2025-10-16T07:27:47","modified_gmt":"2025-10-16T07:27:47","slug":"laatikon-anatomia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/laatikon-anatomia\/","title":{"rendered":"Laatikon anatomia"},"content":{"rendered":"\n

Modernin rakentamisen keskusteluissa esiintyy usein k\u00e4site ”laatikko”. Sill\u00e4 viitataan rakennuksiin, joita pidet\u00e4\u00e4n yksitoikkoisina ja esteettisesti k\u00f6yhin\u00e4 \u2013 tiloina, joista puuttuu inhimillinen mittakaava, rytmi ja vivahteikkuus. Mutta mik\u00e4 oikeastaan tekee rakennuksesta ”laatikon”? Ja miksi toiset rakennukset, vaikka olisivatkin suorakulmaisia, eiv\u00e4t kuitenkaan tunnu laatikkomaisilta?<\/p>\n\n\n\n

\"\"
Kankaisten kartano Maskussa. Ilman telttakattoa t\u00e4m\u00e4 rakennus olisi l\u00e4hes kuutio. Kuva: Soile Tiril\u00e4, Museovirasto, https:\/\/www.finna.fi\/Record\/museovirasto.91958361C6F27218E3A4AEBD5CB9E2D1<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Laatikkomaisuuden ydin ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muodossa, vaan siit\u00e4, miten rakennuksen eri osat toimivat yhdess\u00e4 \u2013 tai eiv\u00e4t toimi. Kun julkisivu j\u00e4\u00e4 tyhj\u00e4ksi, pinnat vaille rytmi\u00e4 ja syvyytt\u00e4, katoaa my\u00f6s se hienovarainen vaihtelu, joka tekee rakenteesta luettavan ja el\u00e4v\u00e4n. Silloin rakennus alkaa hahmottua yhten\u00e4iseksi massaksi, jonka mittasuhteet eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 resonoi ihmisen kokemusmaailman kanssa. T\u00e4m\u00e4 on monille tuttu tunne uusilta asuinalueilta, joilla talot n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t samasta muotista puristetuilta ja persoonattomilta.<\/p>\n\n\n\n

Aivan kuten valokuvassa komposition laatu erottaa merkityksellisen kuvan tusinakuvista, my\u00f6s arkkitehtuurissa kokonaisuus ratkaisee<\/strong>. Rakennus voi olla muodoltaan yksinkertainen, mutta jos sen julkisivut on rytmitetty, j\u00e4sennelty ja viimeistelty huolellisesti \u2013 esimerkiksi ikkunoiden, koristeiden, syvyyden vaihtelun ja materiaalien avulla \u2013 se voi silti tarjota miellytt\u00e4v\u00e4n ja el\u00e4v\u00e4n kokemuksen. Arkkitehtuurissa laatikon ja ei-laatikon ero ei siis ole muoto-opillinen, vaan esteettinen ja tilallinen.<\/p>\n\n\n\n

\n

Laatikon ja ei-laatikon ero ei ole muoto-opillinen, vaan esteettinen ja tilallinen.<\/mark><\/font><\/p>\n<\/blockquote>\n\n\n\n

Vertailu vanhan ja modernin rakentamisen v\u00e4lill\u00e4 paljastaa syv\u00e4n muutoksen ajattelutavassa. Perinteinen arkkitehtuuri \u2013 olipa kyse kansanrakentamista tai historiallisista tyylisuunnista \u2013 oli l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti kontekstuaalista, koristeellista ja harmonista. Se asettui osaksi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n, muodosti miellytt\u00e4vi\u00e4 katutiloja ja k\u00e4ytti rakennuksen eri osia \u2013 sokkeleita, karmeja, r\u00e4yst\u00e4it\u00e4, pieli\u00e4 ja pielilistoja \u2013 er\u00e4\u00e4nlaisina rakennuksen kielen sanoina ja lauseina, jotka tekiv\u00e4t siit\u00e4 luettavan ja inhimillisesti ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n

Moderni rakentaminen sen sijaan typist\u00e4\u00e4 rakennuksen usein yhdeksi massaksi, josta puuttuu moniaistinen kerroksellisuus. Samalla katoaa my\u00f6s inhimillinen mittakaava ja kokemuksellinen rikkaus. Vaikka laatikkomainen rakennus voi t\u00e4ytt\u00e4\u00e4 tehokkuuden ja rakennusteknisten normien vaatimukset, se harvoin koskettaa ihmist\u00e4 syvemmin \u2013 ei synnyt\u00e4 samaa tunnelmaa, juurevuutta tai esteettist\u00e4 mielihyv\u00e4\u00e4 kuin rakennus, jossa n\u00e4kyy k\u00e4sity\u00f6, suhteiden hienovireisyys ja kauneuden tavoittelu.<\/p>\n\n\n\n

On kuitenkin syyt\u00e4 todeta, ett\u00e4 laatikko ei ole kohtalo<\/strong>. Yksinkertainen rakennus voi olla arkkitehtonisesti korkeatasoinen, kunhan se on j\u00e4sennelty huolellisesti ja suunniteltu osaksi ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4\u00e4n. Aivan kuten hyv\u00e4 valokuva, my\u00f6s hyv\u00e4 rakennus vaatii kokonaisuuden hallintaa: mittakaavan, rytmin, materiaalin, yksityiskohdan ja kontekstin. Silloin pelkk\u00e4 laatikko voi muuttua kodiksi, katseenvangitsijaksi tai jopa kaupunkikuvalliseksi klassikoksi.<\/p>\n\n\n\n

Rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 vaikuttaa suoraan siihen, miten viihdymme, liikumme ja tunnemme. Siksi on syyt\u00e4 kysy\u00e4, millaisia tiloja ja rakennuksia haluamme synnytt\u00e4\u00e4. Rakennetaanko pelkistetty\u00e4 tehokkuutta vai paikkoja, jotka puhuttelevat meit\u00e4, j\u00e4\u00e4v\u00e4t mieleen ja tuntuvat merkityksellisilt\u00e4? T\u00e4m\u00e4 kysymys ohjaa pois pelkist\u00e4 laatikoista kohti rakentamisen syvemp\u00e4\u00e4 kulttuuria.<\/p>\n\n\n\n


Ollakko laatikko vai eik\u00f6 olla?<\/h2>\n\n\n\n

Seuraavien kuvien \u00e4\u00e4rell\u00e4 voi kukin pohtia, her\u00e4tt\u00e4v\u00e4tk\u00f6 rakennukset mielikuvan laatikkomaisuudesta \u2013 ja mitk\u00e4 tekij\u00e4t siihen mahdollisesti vaikuttavat. Onko kyse muodosta, julkisivun rytmist\u00e4, mittakaavasta vai yksityiskohtien puutteesta? Kohdetiedot ja kuval\u00e4hteet l\u00f6ytyv\u00e4t tekstin lopusta.<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Kaikki edell\u00e4 esitetyt rakennukset ovat l\u00e4ht\u00f6kohtaisesti suorakulmaisia ”laatikoita”. Kohteet kuitenkin poikkeavat ulkoiselta habitukseltaan ja luonteeltaan toisistaan merkitt\u00e4v\u00e4sti. Mik\u00e4 tekee kustakin kohteesta miellytt\u00e4v\u00e4n tai ep\u00e4miellytt\u00e4v\u00e4n katsella ja onko rakennusten vaikutus ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n kaupunkitilaan mielest\u00e4si positiivinen, neutraali vai negatiivinen?<\/p>\n\n\n\n

\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Kaikkien kuvissa esitettyjen rakennusten perusmuotona on suorakulmainen s\u00e4rmi\u00f6. <\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n
\n\n\n\n

Kuvat:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

1)<\/strong> Kankaisten kartano Maskussa
Kuva: Soile Tiril\u00e4, Museovirasto, https:\/\/www.finna.fi\/Record\/museovirasto.91958361C6F27218E3A4AEBD5CB9E2D1<\/a><\/p>\n\n\n\n

2)<\/strong> Sompasaaren rantamaisemaa suorakulmaisine rakennuksineen
Kuva: https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Apartment_buildings_in_Sompasaari,_Helsinki,_Finland,_2023_February.jpg<\/a><\/p>\n\n\n\n

3)<\/strong> Kes\u00e4asunto Kingburgissa Kanadassa
Kuva: Lars Plougmann, https:\/\/www.flickr.com\/photos\/criminalintent\/20506409618<\/a><\/p>\n\n\n\n

4)<\/strong> Tokion yliopiston taiteiden laitos
Kuva: https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Old_Brick_Building_I,_the_Tokyo_University_of_the_Arts.jpg<\/a><\/p>\n\n\n\n

5)<\/strong> Puinen liikerakennus (nykyinen ravintola V\u00c5R), Papinkatu 17, Porvoo
Kuva: M. Varpio 2020<\/p>\n\n\n\n

6)<\/strong> Asuinrakennus, Raatimiehenkatu 1, Porvoo
Kuva: Google StreetView 2023<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Modernin rakentamisen keskusteluissa esiintyy usein k\u00e4site ”laatikko”. Sill\u00e4 viitataan rakennuksiin, joita pidet\u00e4\u00e4n yksitoikkoisina ja esteettisesti k\u00f6yhin\u00e4 \u2013 tiloina, joista puuttuu inhimillinen mittakaava, rytmi ja vivahteikkuus. Mutta mik\u00e4 oikeastaan tekee rakennuksesta ”laatikon”? Ja miksi toiset rakennukset, vaikka olisivatkin suorakulmaisia, eiv\u00e4t kuitenkaan tunnu laatikkomaisilta? Laatikkomaisuuden ydin ei ole pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n muodossa, vaan siit\u00e4, miten rakennuksen eri osat toimivat […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3117,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":3277,"ocean_custom_retina_logo":3277,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"PORVOON MAISEMISSA","ocean_post_subheading":"Kaupunkikehitykseen liittyvi\u00e4 ajankohtaisia n\u00e4k\u00f6kulmia","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[64,65,63],"tags":[305,6,32,241,33,137,289,70,197,142,108],"class_list":["post-3087","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-kaupunkikehitys","category-kulttuuri","category-rakennukset","tag-habitus","tag-identiteetti","tag-kaupunkikuva","tag-kaupunkitila","tag-kaupunkiymparisto","tag-laatikkorakentaminen","tag-laatikkotalo","tag-rakennus","tag-rakennusperinto","tag-rakennustyyli","tag-rakentaminen","entry","has-media"],"modified_by":"Mika Varpio","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3087","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3087"}],"version-history":[{"count":25,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3087\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3269,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3087\/revisions\/3269"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3117"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3087"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3087"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3087"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}