{"id":3366,"date":"2026-01-26T08:29:40","date_gmt":"2026-01-26T08:29:40","guid":{"rendered":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/?p=3366"},"modified":"2026-01-26T08:29:42","modified_gmt":"2026-01-26T08:29:42","slug":"onko-moderni-rakentaminen-enaa-modernia","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/onko-moderni-rakentaminen-enaa-modernia\/","title":{"rendered":"Onko \u201dmoderni\u201d rakentaminen en\u00e4\u00e4 modernia?"},"content":{"rendered":"\n<p>Kun kaupunkikehityksest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 keskusteluissa puhutaan <em>modernista rakentamisesta<\/em>, mielikuva on usein my\u00f6nteinen. Moderni yhdistyy uuteen, edistykselliseen ja tulevaisuuteen suuntautuvaan: uusiin materiaaleihin, kehittyneeseen talotekniikkaan, parempaan energiatehokkuuteen ja aiempaa turvallisempiin rakennuksiin. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 rakentaminen onkin kehittynyt huomattavasti.<\/p>\n\n\n\n<p>Samalla on kuitenkin vaikea v\u00e4ltty\u00e4 tunteelta, ett\u00e4 jokin ei t\u00e4sm\u00e4\u00e4. Kaupunkikuvan, mittakaavan, esteettisen rikkauden ja rakennusten pitk\u00e4ik\u00e4isyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta kehitys ei n\u00e4yt\u00e4 yht\u00e4 vakuuttavalta. Erityisesti julkisivuissa ja kaupunkitilan kokemuksessa muutos viimeisten vuosikymmenten aikana on ollut yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4inen. Paradoksaalisesti se, mit\u00e4 usein kutsumme moderniksi, n\u00e4ytt\u00e4ytyy ajattelultaan paikoin vanhentuneena.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 ristiriita on syyt\u00e4 purkaa huolellisesti. Kritiikki ei kohdistu modernismiin historiallisena arkkitehtuuriajatteluna eik\u00e4 nykyarkkitehtien osaamiseen sin\u00e4ns\u00e4. Pikemminkin kyse on siit\u00e4, miten modernius on kaventunut sanaksi, jolla perustellaan toistuvia ratkaisuja \u2013 ja miten sit\u00e4 k\u00e4ytet\u00e4\u00e4n erityisesti kaavoituksessa esteettisen\u00e4 oletuksena ilman selke\u00e4\u00e4 sis\u00e4lt\u00f6\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><br>Modernismi, nykyrakentaminen ja j\u00e4rjestelm\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Nykyinen asuntorakentaminen nojaa monilta osin periaatteisiin, jotka vakiintuivat jo 1950\u201370-luvuilla: tehokkaaseen elementtirakentamiseen, suorakulmaisiin runkoihin, standardoituihin julkisivuratkaisuihin ja tuotannon optimointiin. Samat talotyypit ja mittakaavat toistuvat korttelista ja kaupungista toiseen, ja paikallinen vaihtelu j\u00e4\u00e4 usein v\u00e4h\u00e4iseksi.<\/p>\n\n\n\n<p>On kuitenkin t\u00e4rke\u00e4\u00e4 todeta, ettei t\u00e4m\u00e4 ole yksin modernistisen arkkitehtuuriajattelun seurausta. Yht\u00e4 lailla taustalla vaikuttavat rakennuttamisen taloudelliset reunaehdot, normiohjaus, kaavamitoitus, pys\u00e4k\u00f6intivaatimukset, urakkamallit ja riskienhallinta. Lopputulos on monen tekij\u00e4n summa.<\/p>\n\n\n\n<p>Silti vaikutus kaupunkikuvaan on ilmeinen. Kun samankaltaiset ratkaisut toistuvat systemaattisesti, syntyy ymp\u00e4rist\u00f6\u00e4, jota kutsutaan moderniksi, vaikka se ilment\u00e4\u00e4 ennemmin totuttujen mallien jatkamista kuin todellista uudistumiskyky\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><br>Kun modernius kapenee ulkon\u00e4\u00f6ksi<\/h2>\n\n\n\n<p>Usein vastav\u00e4itteeksi esitet\u00e4\u00e4n, ettei modernius ole ensisijaisesti esteettinen kysymys, vaan ett\u00e4 se ilmenee rakenteissa, energiaratkaisuissa, turvallisuudessa ja elinkaaritehokkuudessa \u2013 asioissa, jotka eiv\u00e4t v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 n\u00e4y p\u00e4\u00e4llep\u00e4in. T\u00e4m\u00e4 on perusteltu huomio. T\u00e4ss\u00e4 yhteydess\u00e4 tarkastelu rajautuu kuitenkin tietoisesti kaupunkikuvaan ja koettuun ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n: siihen, milt\u00e4 rakennukset n\u00e4ytt\u00e4v\u00e4t, miten ne asettuvat katutilaan ja millaista ajallista muutosta ne viestiv\u00e4t.<\/p>\n\n\n\n<figure data-wp-context=\"{&quot;imageId&quot;:&quot;69f0ecdc5008a&quot;}\" data-wp-interactive=\"core\/image\" data-wp-key=\"69f0ecdc5008a\" class=\"wp-block-image size-large wp-lightbox-container\"><img loading=\"lazy\" decoding=\"async\" width=\"1024\" height=\"687\" data-wp-class--hide=\"state.isContentHidden\" data-wp-class--show=\"state.isContentVisible\" data-wp-init=\"callbacks.setButtonStyles\" data-wp-on--click=\"actions.showLightbox\" data-wp-on--load=\"callbacks.setButtonStyles\" data-wp-on-window--resize=\"callbacks.setButtonStyles\" src=\"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Vuosikymmenten-rakennukset-1024x687.jpg\" alt=\"\" class=\"wp-image-3369\" srcset=\"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Vuosikymmenten-rakennukset-1024x687.jpg 1024w, https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Vuosikymmenten-rakennukset-300x201.jpg 300w, https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Vuosikymmenten-rakennukset-768x515.jpg 768w, https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Vuosikymmenten-rakennukset-1536x1030.jpg 1536w, https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-content\/uploads\/2026\/01\/Vuosikymmenten-rakennukset-2048x1374.jpg 2048w\" sizes=\"auto, (max-width: 1024px) 100vw, 1024px\" \/><button\n\t\t\tclass=\"lightbox-trigger\"\n\t\t\ttype=\"button\"\n\t\t\taria-haspopup=\"dialog\"\n\t\t\taria-label=\"Suurenna\"\n\t\t\tdata-wp-init=\"callbacks.initTriggerButton\"\n\t\t\tdata-wp-on--click=\"actions.showLightbox\"\n\t\t\tdata-wp-style--right=\"state.imageButtonRight\"\n\t\t\tdata-wp-style--top=\"state.imageButtonTop\"\n\t\t>\n\t\t\t<svg xmlns=\"http:\/\/www.w3.org\/2000\/svg\" width=\"12\" height=\"12\" fill=\"none\" viewBox=\"0 0 12 12\">\n\t\t\t\t<path fill=\"#fff\" d=\"M2 0a2 2 0 0 0-2 2v2h1.5V2a.5.5 0 0 1 .5-.5h2V0H2Zm2 10.5H2a.5.5 0 0 1-.5-.5V8H0v2a2 2 0 0 0 2 2h2v-1.5ZM8 12v-1.5h2a.5.5 0 0 0 .5-.5V8H12v2a2 2 0 0 1-2 2H8Zm2-12a2 2 0 0 1 2 2v2h-1.5V2a.5.5 0 0 0-.5-.5H8V0h2Z\" \/>\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><figcaption class=\"wp-element-caption\"><em>Kuvakooste esitt\u00e4\u00e4 porvoolaisia rakennuksia eri vuosikymmenilt\u00e4. Viimeisimpien, 2020-luvulla valmistuneiden rakennusten osalta kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksiss\u00e4 edellytettiin, ett\u00e4 niiden tuli \u201cheijastella toteutusaikaansa\u201d. Kuvat: M. Varpio ja Google Street View.<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n<p>Oheinen kuvasarja havainnollistaa t\u00e4t\u00e4 ristiriitaa. Eri vuosikymmenin\u00e4 rakennetuissa porvoolaisissa kerrostaloissa on toki eroja materiaaleissa, mittasuhteissa ja detaljeissa, mutta kokonaiskuvassa muotokieli ja perusratkaisut ovat yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n samankaltaisia. 2020-luvulla valmistunut rakennus ei kaupunkikuvan tasolla n\u00e4ytt\u00e4ydy olennaisesti \u201cmodernimpana\u201d kuin 1950- tai 1960-lukujen vastineensa \u2013 vaikka niiden tekninen suorituskyky, energiatehokkuus ja talotekniikka ovat t\u00e4ysin eri aikakaudelta.<\/p>\n\n\n\n<p>Kun modernius m\u00e4\u00e4ritell\u00e4\u00e4n ensisijaisesti teknisin mittarein, esteettinen ja kulttuurinen ulottuvuus j\u00e4\u00e4 helposti sivurooliin \u2013 vaikka juuri se vaikuttaa ratkaisevasti siihen, koetaanko ymp\u00e4rist\u00f6 viihtyis\u00e4ksi, omaksi ja s\u00e4ilytt\u00e4misen arvoiseksi.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><br>Uutuuden estetiikka ja sen vastareaktio<\/h2>\n\n\n\n<p>Pitk\u00e4\u00e4n on ajateltu, ett\u00e4 uuden rakennuksen pit\u00e4\u00e4 ennen kaikkea n\u00e4ytt\u00e4\u00e4 uudelta. Sen on pit\u00e4nyt erottua ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4\u00e4n ja viesti\u00e4 selv\u00e4sti, ett\u00e4 se kuuluu omaan aikaansa. T\u00e4m\u00e4 ajatus on ollut vahva erityisesti modernissa kaupunkisuunnittelussa.<\/p>\n\n\n\n<p>Viime vuosina t\u00e4t\u00e4 l\u00e4ht\u00f6kohtaa on alettu kyseenalaistaa. Yh\u00e4 useampi arkkitehti ja kaupunkisuunnittelija pohtii, onko jatkuva erottumisen tarve todella paras tapa rakentaa hyv\u00e4\u00e4 kaupunkia. T\u00e4st\u00e4 keskustelusta on noussut esiin niin sanottu <em>uushistoristinen <\/em>ajattelutapa.<\/p>\n\n\n\n<p>Uushistorismi ei tarkoita vanhan j\u00e4ljittely\u00e4 tai sit\u00e4, ett\u00e4 uusia taloja teht\u00e4isiin n\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n vanhoilta. Kyse on pikemminkin siit\u00e4, ett\u00e4 uudet rakennukset suunnitellaan osaksi olemassa olevaa kaupunkia. Ne ottavat vaikutteita ymp\u00e4rist\u00f6n mittakaavasta, rytmist\u00e4 ja materiaaleista, jotta ne tuntuisivat luontevalta osalta kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4llaiset rakennukset voivat olla t\u00e4ysin uusia, mutta niiden ei tarvitse korostaa uutuuttaan. Ne eiv\u00e4t \u201chuuda\u201d olevansa eri aikakaudelta, vaan asettuvat osaksi kaupunkia rauhallisesti ja huomaamattomasti.<\/p>\n\n\n\n<p>Taustalla on my\u00f6s laajempi ajatus: arkkitehtuurin arvo ei synny pelk\u00e4st\u00e4\u00e4n siit\u00e4, ett\u00e4 se erottuu muista. Kaupunki voi kehitty\u00e4 my\u00f6s kerroksittain ja jatkuvasti, ilman jyrkk\u00e4\u00e4 vastakkainasettelua vanhan ja uuden v\u00e4lill\u00e4. T\u00e4llainen l\u00e4hestymistapa voi tehd\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6st\u00e4 yhten\u00e4isemm\u00e4n, rauhallisemman ja pitk\u00e4ik\u00e4isemm\u00e4n.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><br>\u201dModerni\u201d kaavoituksen vaatimuksena<\/h2>\n\n\n\n<p>Samaan aikaan kaavoituksessa ja rakentamistapaohjeissa toistuu yh\u00e4 vaatimus <em>modernista<\/em> tai <em>nykyaikaisesta<\/em> ilmeest\u00e4. Kaavaselostuksissa ja kilpailudokumenteissa asia muotoillaan esimerkiksi n\u00e4in:<\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><em>Rakennuksen tulee olla muotokielelt\u00e4\u00e4n kevyt ja moderni<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Rakentamisen tavoitteena on moderni ja yhten\u00e4inen asuinalue<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Rakennusten muotokielen tulee edustaa nykyaikaa<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Rakennuksen tulee julkisivuillaan kuvastaa rakentamisajankohtaansa<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Rakentaminen tulee toteuttaa arkkitehtuuriltaan ajanmukaisena<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Talojen tulee muodostaa kokonaisuus, joka heijastelee niiden toteutusaikaa<\/em><\/li>\n\n\n\n<li><em>Rakennusten tulee muodostaa moderni kokonaisuus<\/em><\/li>\n<\/ul>\n\n\n\n<p>N\u00e4iden vaatimusten taustalla on usein ymm\u00e4rrett\u00e4v\u00e4 tavoite: est\u00e4\u00e4 heikkolaatuinen historisointi, n\u00e4enn\u00e4inen vanhan j\u00e4ljittely ja visuaalisesti sekava kokonaisuus. Ongelma ei ole tavoite, vaan keino. Ep\u00e4m\u00e4\u00e4r\u00e4inen vaatimus modernista ilmeest\u00e4 ei itsess\u00e4\u00e4n takaa laatua, mutta se voi sulkea pois ratkaisuja, jotka olisivat kaupunkikuvallisesti ja kulttuurisesti perusteltuja.<\/p>\n\n\n\n<p>Erityisen ongelmallista t\u00e4m\u00e4 on historiallisesti arvokkaissa ymp\u00e4rist\u00f6iss\u00e4, joissa modernius tulkitaan helposti velvollisuudeksi erottua. Lopputuloksena voi olla tarpeeton vastakkainasettelu vanhan ja uuden v\u00e4lill\u00e4 \u2013 visuaalisesti levoton ymp\u00e4rist\u00f6, joka ei tue kaupunkitilan jatkuvuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>T\u00e4m\u00e4 on my\u00f6s ristiriidassa <a href=\"https:\/\/www.kuntaliitto.fi\/julkaisut\/rakennusjarjestyksen-laatimiseen\/6-opas-ja-mallimaarayksia\/62-rakentamistapaohjeet-hyva\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">Kuntaliiton ohjeistuksen<\/a> kanssa, jonka mukaan rakentamistapaohjeiden keskeinen tavoite on edist\u00e4\u00e4 alueen ominaispiirteisiin ja paikallisiin erityisolosuhteisiin sopivaa ja kest\u00e4v\u00e4\u00e4 rakentamista. L\u00e4ht\u00f6kohdan tulisi siis olla paikan luonne ja kaupunkikuvan kokonaisuus \u2013 ei abstrakti tai nopeasti vanheneva k\u00e4sitys siit\u00e4, milt\u00e4 <em>nykyaikaisen<\/em> rakentamisen tulisi n\u00e4ytt\u00e4\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><br>Ent\u00e4 ilmasto, talous ja kest\u00e4vyys?<\/h2>\n\n\n\n<p>Usein oletetaan, ett\u00e4 ihmisl\u00e4heinen, kerroksellinen ja yksityiskohtainen kaupunki on v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kallis tai ekologisesti ongelmallinen. Todellisuus on monisyisempi. Yksityiskohtaisuus ei automaattisesti tarkoita tehottomuutta, eik\u00e4 pelkistetty muotokieli takaa kest\u00e4vyytt\u00e4 tai edullisuutta.<\/p>\n\n\n\n<p>Rakennusten pitk\u00e4ik\u00e4isyys, muunneltavuus ja korjattavuus sek\u00e4 asukkaiden kiinnittyminen ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n ovat tekij\u00f6it\u00e4, joita tekniset mittarit eiv\u00e4t aina tavoita, mutta joilla on ratkaiseva merkitys rakennusten koko elinkaaren kannalta. Ymp\u00e4rist\u00f6, josta pidet\u00e4\u00e4n huolta ja johon koetaan kuuluvuutta, s\u00e4ilyy usein k\u00e4yt\u00f6ss\u00e4 pidemp\u00e4\u00e4n ja kest\u00e4\u00e4 siksi my\u00f6s ekologisesti paremmin.<\/p>\n\n\n\n<p>Kulttuurinen kest\u00e4vyys ei ole energiatehokkuuden vastakohta, vaan sen edellytys: vain arvostettu ja toimivaksi koettu rakennettu ymp\u00e4rist\u00f6 todella kest\u00e4\u00e4 aikaa.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><br>Porvoo \u2013 kerroksellisuus modernina hyveen\u00e4<\/h2>\n\n\n\n<p>Porvoo on hyv\u00e4 esimerkki kaupungista, jossa modernius ei ole koskaan tarkoittanut yhden aikakauden ylivaltaa. Kaupunki on rakentunut kerroksittain: Vanha Porvoo, empirekaupunki, 1900-luvun lis\u00e4ykset ja uudemmat alueet muodostavat ajallisen jatkumon.<\/p>\n\n\n\n<p>Porvoon vieh\u00e4tys perustuu vaihtelevuuteen, mittakaavaan, paikalliseen luonteeseen sek\u00e4 historian ja nykyhetken vuoropuheluun. T\u00e4m\u00e4 ei ole museaalisuutta, vaan el\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkia \u2013 ja juuri siksi se kest\u00e4\u00e4 aikaa.<\/p>\n\n\n\n<p>Uudet alueet voisivat jatkaa t\u00e4t\u00e4 tarinaa, jos modernius ymm\u00e4rrett\u00e4isiin oikein: ei uutuutena itsess\u00e4\u00e4n, vaan kykyn\u00e4 asettua osaksi kokonaisuutta.<\/p>\n\n\n\n<h2 class=\"wp-block-heading\"><br>Modernius ei ole ulkon\u00e4k\u00f6 \u2013 vaan kyky uudistua paikkaa kunnioittaen<\/h2>\n\n\n\n<p>Kysymys ei ole vanhan ja uuden vastakkainasettelusta. Ongelma on se, ett\u00e4 olemme j\u00e4\u00e4neet kiinni yli puolen vuosisadan takaiseen modernismiin samaan aikaan, kun maailmamme, tutkimustietomme ja ihmisten tarpeet ovat muuttuneet.<\/p>\n\n\n\n<p>Modernius on kyky\u00e4 uusiutua. Kyky\u00e4 oppia historiasta, hy\u00f6dynt\u00e4\u00e4 tutkimusta, ymm\u00e4rt\u00e4\u00e4 ihmismielt\u00e4 ja n\u00e4hd\u00e4 tunnelma ja viihtyisyys yht\u00e4 t\u00e4rkein\u00e4 kuin tehokkuus ja tekninen suorityskyky.<\/p>\n\n\n\n<p>Luopuminen kaavam\u00e4\u00e4r\u00e4yksiin kirjatuista automaattisista vaatimuksista \u201dmodernista\u201d tai \u201dnykyaikaisesta\u201d muotokielest\u00e4 ja painopisteen siirt\u00e4minen paikkaan sopivuuteen, pitk\u00e4ik\u00e4isyyteen ja ihmiselle hyv\u00e4n ymp\u00e4rist\u00f6n edellytyksiin olisi aidosti ajanmukainen askel kohti kest\u00e4v\u00e4\u00e4 kaupunkikehityst\u00e4.<\/p>\n\n\n\n<hr class=\"wp-block-separator has-alpha-channel-opacity\"\/>\n\n\n\n<p><strong>L\u00e4hteit\u00e4 ja linkkej\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n<ul class=\"wp-block-list\">\n<li><small>Design Council\/CABE \u2013 The value of good design (PDF):<br><a href=\"https:\/\/www.designcouncil.org.uk\/fileadmin\/uploads\/dc\/Documents\/the-value-of-good-design.pdf\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.designcouncil.org.uk\/fileadmin\/uploads\/dc\/Documents\/the-value-of-good-design.pdf<\/a><\/small><\/li>\n\n\n\n<li><small>UNESCO (2016): <em>Culture: Urban Future<\/em> \u2013 kulttuurinen kest\u00e4vyys on kaupunkien kest\u00e4vyyden nelj\u00e4s pilari.<br><a href=\"https:\/\/unesdoc.unesco.org\/ark:\/48223\/pf0000245999\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/unesdoc.unesco.org\/ark:\/48223\/pf0000245999<\/a><\/small><\/li>\n\n\n\n<li><small>Norman, MacLean &amp; Kennedy (2006):<br>Rakennuksen elinik\u00e4 on ratkaiseva tekij\u00e4 sen kokonaisp\u00e4\u00e4st\u00f6iss\u00e4 \u2013 pitk\u00e4ik\u00e4isyys kompensoi jopa heikomman energiatehokkuuden.<br><a href=\"https:\/\/ascelibrary.org\/doi\/10.1061\/%28ASCE%290733-9488%282006%29132%3A1%2810%29?utm_source=chatgpt.com\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/ascelibrary.org\/doi\/10.1061\/%28ASCE%290733-9488%282006%29132%3A1%2810%29<\/a><\/small><\/li>\n\n\n\n<li><small>Venetsian julistus, jonka mukaan <em>\u201dlis\u00e4rakentamisen on erotuttava arkkitehtonisesta kompositiosta ja sill\u00e4 on oltava nykyajan leima.\u201d<\/em><br><a href=\"https:\/\/www.icomos.org\/images\/DOCUMENTS\/Charters\/venice_e.pdf\">https:\/\/www.icomos.org\/images\/DOCUMENTS\/Charters\/venice_e.pdf<\/a><\/small><\/li>\n\n\n\n<li><small>Kuntaliiton ohjeistus: 6.2 Rakentamistapaohjeet, hyv\u00e4 rakentamistapa ja ymp\u00e4rist\u00f6n hoito<br><a href=\"https:\/\/www.kuntaliitto.fi\/julkaisut\/rakennusjarjestyksen-laatimiseen\/6-opas-ja-mallimaarayksia\/62-rakentamistapaohjeet-hyva\" target=\"_blank\" rel=\"noreferrer noopener\">https:\/\/www.kuntaliitto.fi\/julkaisut\/rakennusjarjestyksen-laatimiseen\/6-opas-ja-mallimaarayksia\/62-rakentamistapaohjeet-hyva<\/a><\/small><\/li>\n\n\n\n<li><small>Ilvesm\u00e4ki, Henrik: Uushistorisistisen ajattelun ja estetiikan taustoitusta<br><a href=\"https:\/\/www.ark.fi\/fi\/2025\/12\/uushistorisismi-ja-uutuuden-merkitys\/\">https:\/\/www.ark.fi\/fi\/2025\/12\/uushistorisismi-ja-uutuuden-merkitys\/<\/a><\/small><\/li>\n<\/ul>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"<p>Kun kaupunkikehityksest\u00e4 k\u00e4yt\u00e4viss\u00e4 keskusteluissa puhutaan modernista rakentamisesta, mielikuva on usein my\u00f6nteinen. Moderni yhdistyy uuteen, edistykselliseen ja tulevaisuuteen suuntautuvaan: uusiin materiaaleihin, kehittyneeseen talotekniikkaan, parempaan energiatehokkuuteen ja aiempaa turvallisempiin rakennuksiin. T\u00e4ss\u00e4 mieless\u00e4 rakentaminen onkin kehittynyt huomattavasti. Samalla on kuitenkin vaikea v\u00e4ltty\u00e4 tunteelta, ett\u00e4 jokin ei t\u00e4sm\u00e4\u00e4. Kaupunkikuvan, mittakaavan, esteettisen rikkauden ja rakennusten pitk\u00e4ik\u00e4isyyden n\u00e4k\u00f6kulmasta kehitys ei n\u00e4yt\u00e4 [&hellip;]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3369,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":3369,"ocean_custom_retina_logo":3369,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"PORVOON MAISEMISSA","ocean_post_subheading":"Kaupunkikehitykseen liittyvi\u00e4 ajankohtaisia n\u00e4k\u00f6kulmia","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[138,207,64,65,63],"tags":[322,178,6,141,32,164,33,293,160,174,320,70,142,7,321],"class_list":["post-3366","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","category-kaavoitus","category-kaupunkikehitys","category-kulttuuri","category-rakennukset","tag-ajanmukainen","tag-estetiikka","tag-identiteetti","tag-julkisivu","tag-kaupunkikuva","tag-kaupunkisuunnittelu","tag-kaupunkiymparisto","tag-kerroksellisuus","tag-moderni","tag-modernismi","tag-nykyaikainen","tag-rakennus","tag-rakennustyyli","tag-viihtyisyys","tag-zeitgeist","entry","has-media"],"modified_by":"Mika Varpio","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3366","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3366"}],"version-history":[{"count":36,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3366\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3403,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3366\/revisions\/3403"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3369"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3366"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3366"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3366"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}