{"id":3493,"date":"2026-08-17T07:02:04","date_gmt":"2026-08-17T07:02:04","guid":{"rendered":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/?p=3493"},"modified":"2026-08-17T07:35:35","modified_gmt":"2026-08-17T07:35:35","slug":"omakotitalo-ajan-kuvana","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/omakotitalo-ajan-kuvana\/","title":{"rendered":"Omakotitalo ajan kuvana"},"content":{"rendered":"\n

Mit\u00e4 sinulle tulee mieleen sanasta omakotitalo<\/strong>? Oma piha, rauha ja vapaus \u2013 vai suuri rakennus, kahden auton talli ja viimeisen p\u00e4\u00e4lle varusteltu koti? Omakotitalo ei ole aina tarkoittanut samaa. Sen koko, ulkon\u00e4k\u00f6 ja ennen kaikkea siihen liitetyt ihanteet ovat muuttuneet perusteellisesti viimeisten sadan vuoden aikana. Tarkastelen t\u00e4ss\u00e4 blogissa, miten omakotitalon k\u00e4site on vuosikymmenten saatossa saanut aivan uuden merkityksen.<\/p>\n\n\n\n

”Omakotitalo” k\u00e4sitteen sis\u00e4lt\u00f6 on muuttunut voimakkaasti yhteiskunnan, el\u00e4m\u00e4ntavan, liikkumisen ja kaupunkisuunnittelun mukana. Muutos n\u00e4kyy erityisesti nelj\u00e4ss\u00e4 asiassa: talon suhteessa pihaan<\/strong>, tontin koossa<\/strong>, rakennuksen mittakaavassa<\/strong> ja suhteessa ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n kaupunkirakenteeseen<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n


1900-luvun alku \u2013 talo osana pihapiiri\u00e4<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Omakotitalo Sorvakossa, kuvaaja Varjus, V. Kuval\u00e4hde: Finna.fi https:\/\/www.finna.fi\/Record\/tmk.176899568223400?sid=5467628372<\/a><\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

1900-luvun alkupuolella omakotitalo tarkoitti varsin erilaista kokonaisuutta kuin nyky\u00e4\u00e4n. Talo oli yleens\u00e4 melko pieni, usein vain 60\u2013100 neli\u00f6metrin kokoinen, mutta sen ymp\u00e4rill\u00e4 saattoi olla useiden tuhansien neli\u00f6metrien tontti. Rakennus ei hallinnut tonttia, vaan oli yksi osa laajempaa pihapiiri\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Pihalla oli usein saunan, vajan ja puuliiterin kaltaisia talousrakennuksia, toisinaan jopa pieni navetta tai kanala. Suuri osa tontista oli hy\u00f6tyk\u00e4yt\u00f6ss\u00e4: siell\u00e4 kasvatettiin perunaa ja vihanneksia sek\u00e4 marjapensaita ja hedelm\u00e4puita. Piha ei ollut ensisijaisesti talon koristeellinen ymp\u00e4rist\u00f6, vaan olennainen osa kotitaloutta ja jokap\u00e4iv\u00e4ist\u00e4 el\u00e4m\u00e4\u00e4. Siell\u00e4 tuotettiin ruokaa, tehtiin t\u00f6it\u00e4 ja vietettiin vapaa-aikaa. Omakotitalo tarkoittikin pikemminkin kokonaisen oman pihapiirin hallintaa kuin vain omaa rakennusta.<\/p>\n\n\n\n


1940\u20131960-luvut \u2013 rintamamiestalon ja puutarhan liitto<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Rintamamiestaloja L\u00e4nsi-Pakilassa. Kuval\u00e4hde:https:\/\/commons.wikimedia.org\/wiki\/File:Rintamamiestaloja_L%C3%A4nsi-Pakilassa_01.jpg<\/a><\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Sotien j\u00e4lkeisen j\u00e4lleenrakennuskauden rintamamiestalo kiteytt\u00e4\u00e4 ehk\u00e4 parhaiten perinteisen suomalaisen omakotiasumisen ihanteen. Talo oli edelleen nykyiseen mittapuuhun verrattuna pieni, tavallisesti noin 80\u2013120 neli\u00f6metri\u00e4, mutta tontti saattoi olla 1 000\u20131 500 neli\u00f6metrin kokoinen tai suurempikin.<\/p>\n\n\n\n

Talo sijoitettiin usein melko l\u00e4helle katua, jolloin sen taakse j\u00e4i suuri ja yhten\u00e4inen puutarha. Siell\u00e4 kasvoivat omenapuut ja marjapensaat, ja kasvimaalle j\u00e4i kunnolla tilaa. Pihassa saattoi edelleen olla erillinen sauna, puuliiteri ja muita talousrakennuksia. Rakennuksen ja pihan suhde oli selke\u00e4: talo oli osa puutarhaa eik\u00e4 puutarha vain talon ymp\u00e4rille j\u00e4\u00e4nyt tila.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4ll\u00e4 oli merkityst\u00e4 my\u00f6s kaupunkikuvan kannalta. Vaikka yksitt\u00e4iset rakennukset olivat melko l\u00e4hell\u00e4 toisiaan, suuret puutarhat ja kasvillisuus tekiv\u00e4t alueista vehreit\u00e4. Vuosikymmenten kuluessa puut kasvoivat suuriksi ja rakennukset j\u00e4iv\u00e4t osittain kasvillisuuden lomaan.<\/p>\n\n\n\n


1970\u20131990-luvut \u2013 el\u00e4m\u00e4 siirtyy pihalta taloon<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Omakotitalo, rak. 1980. Kuval\u00e4hde: Google StreetView (https:\/\/tinyurl.com\/xj8ezmcr<\/a>)<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Elintason noustessa my\u00f6s omakotitalot alkoivat kasvaa. Tyypillinen uusi talo saattoi olla jo 120\u2013180 neli\u00f6metrin kokoinen, ja autotalli tai autokatos tuli yh\u00e4 useammin osaksi rakennettua kokonaisuutta. Samalla asumisen painopiste alkoi v\u00e4hitellen siirty\u00e4 pihalta sis\u00e4tiloihin.<\/p>\n\n\n\n

Hy\u00f6typuutarhojen merkitys v\u00e4heni, eik\u00e4 omalla tontilla en\u00e4\u00e4 tarvinnut tuottaa merkitt\u00e4v\u00e4\u00e4 osaa kotitalouden ruoasta. Kasvimaiden tilalle tuli nurmikkoa, koristekasveja ja oleskelualueita. Piha s\u00e4ilyi kuitenkin edelleen t\u00e4rke\u00e4n\u00e4 osana omakotiasumista, sill\u00e4 tontit olivat usein 700\u20131 200 neli\u00f6metrin kokoisia. Talon ymp\u00e4rille j\u00e4i siis edelleen kunnolla tilaa puutarhalle, suurille puille ja lasten leikeille.<\/p>\n\n\n\n

Samalla omakotialueet alkoivat eriyty\u00e4 selvemmin omiksi asuinalueikseen. Autoistuminen mahdollisti rakentamisen yh\u00e4 kauemmaksi ty\u00f6paikoista ja palveluista, eik\u00e4 omakotialueen en\u00e4\u00e4 tarvinnut olla samalla tavalla kiinte\u00e4 osa vanhaa kaupunki- tai kyl\u00e4rakennetta.<\/p>\n\n\n\n


2000-luku \u2013 rakennus kasvaa ja piha kutistuu<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Moderni omakotitalo, rak. 2019, Kuval\u00e4hde: https:\/\/www.etuovi.com\/kohde\/33516714?haku=M2557681047<\/a><\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Viime vuosikymmenin\u00e4 kehitys on monessa suhteessa jatkunut samaan suuntaan. Uudet omakotitalot ovat usein huomattavasti suurempia kuin viel\u00e4 sotien j\u00e4lkeisin\u00e4 vuosikymmenin\u00e4. 150\u2013200 neli\u00f6metrin talo ei ole poikkeuksellinen, ja rakennukseen tai sen yhteyteen saattaa kuulua lis\u00e4ksi kahden auton talli tai katos. Omakotitalosta on n\u00e4in muodostunut aiempaa enemm\u00e4n erilaisia asumisen toimintoja saman katon alle kokoava kokonaisuus.<\/p>\n\n\n\n

Samaan aikaan etenkin kaupunkien tontit ovat pienentyneet. 500\u2013800 neli\u00f6metrin tontit ovat tavallisia, ja kaikkein tiiveimmill\u00e4 uusilla alueilla tontti voi j\u00e4\u00e4d\u00e4 t\u00e4t\u00e4kin pienemm\u00e4ksi. Lopputulos on l\u00e4hes p\u00e4invastainen kuin sata vuotta sitten: ennen pieni talo sijaitsi suurella tontilla, nyt suuri talo voi sijaita pienell\u00e4 tontilla<\/strong>.<\/p>\n\n\n\n

T\u00e4m\u00e4 muuttaa v\u00e4ist\u00e4m\u00e4tt\u00e4 my\u00f6s pihan luonnetta. Kun rakennuksen lis\u00e4ksi tontille sijoitetaan autopaikat, kulkuv\u00e4yl\u00e4t, terassit, j\u00e4tehuolto ja muut v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00f6m\u00e4t toiminnot, varsinaiselle puutarhalle saattaa j\u00e4\u00e4d\u00e4 yll\u00e4tt\u00e4v\u00e4n v\u00e4h\u00e4n tilaa. Piha ei en\u00e4\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6i taloa itsen\u00e4isen\u00e4 ymp\u00e4rist\u00f6n\u00e4, vaan se muodostuu helposti rakennuksen ymp\u00e4rille j\u00e4\u00e4vist\u00e4 erillisist\u00e4 tiloista.<\/p>\n\n\n\n


Puutarhasta oleskelutilaksi<\/h2>\n\n\n\n

My\u00f6s se, mit\u00e4 pihalta odotetaan, on muuttunut. Aiemmin omakotitalon pihalla kasvatettiin ruokaa, kuivattiin pyykki\u00e4, pilkottiin ja varastoitiin polttopuita ja tehtiin monenlaisia kotitalouden t\u00f6it\u00e4. Piha oli aktiivinen osa kodin toimintaa.<\/p>\n\n\n\n

Nykyisess\u00e4 omakotiasumisessa pihan teht\u00e4v\u00e4 painottuu paljon enemm\u00e4n vapaa-aikaan. Kasvimaan paikalle ovat tulleet terassit, grillipaikat, trampoliinit, porealtaat ja muut oleskeluun liittyv\u00e4t toiminnot. Muutos kertoo samalla laajemmasta el\u00e4m\u00e4ntavan muutoksesta: omakotitalon ei en\u00e4\u00e4 tarvitse muodostaa osittain omavaraista kotitaloutta, vaan se on ennen kaikkea asumisen ja vapaa-ajan ymp\u00e4rist\u00f6.<\/p>\n\n\n\n


Omakotitalosta osaksi autokaupunkia<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button>
Ritaharjun pientaloaluetta Oulussa. Kuval\u00e4hde: Oulun karttapalvelu (https:\/\/kartta.ouka.fi\/ims<\/a>)<\/em><\/figcaption><\/figure>\n\n\n\n

Kaupunkisuunnittelun kannalta ehk\u00e4 merkitt\u00e4vin muutos koskee omakotitalon suhdetta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n yhdyskuntarakenteeseen. Vanhat pientaloalueet syntyiv\u00e4t usein kaupunkien, taajamien ja kylien yhteyteen. Niiden katuverkko liittyi ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n verkostoon, ja kaupat, koulut ja muut palvelut saattoivat sijaita k\u00e4velymatkan p\u00e4\u00e4ss\u00e4.<\/p>\n\n\n\n

Autoistuminen muutti t\u00e4m\u00e4n asetelman. Uusia omakotialueita voitiin rakentaa kauemmas palveluista ja ty\u00f6paikoista. Niille syntyi pitki\u00e4 kokoojakatuja, p\u00e4\u00e4ttyvi\u00e4 tonttikatuja ja pussikatuja, ja p\u00e4ivitt\u00e4inen el\u00e4m\u00e4 alkoi perustua yh\u00e4 vahvemmin henkil\u00f6autoon. Samalla autosta tuli n\u00e4kyv\u00e4 osa itse tonttia: tarvittiin autotalli tai -katos, usein kaksi autopaikkaa sek\u00e4 aikaisempaa enemm\u00e4n p\u00e4\u00e4llystetty\u00e4 pihaa.<\/p>\n\n\n\n

N\u00e4in omakotitalon muutos ei ole oikeastaan vain rakennustyypin muutos. Se kertoo kokonaisen el\u00e4m\u00e4ntavan muuttumisesta.<\/p>\n\n\n\n

Samalla my\u00f6s k\u00e4sitys omakotiasumisen yksityisyydest\u00e4 on muuttunut. Perinteisesti omakotitalon keskeisi\u00e4 vetovoimatekij\u00f6it\u00e4 olivat juuri et\u00e4isyys naapureihin, oma rauha ja mahdollisuus p\u00e4\u00e4tt\u00e4\u00e4 melko vapaasti oman pihapiirin k\u00e4yt\u00f6st\u00e4. Tiiviill\u00e4 nykyalueella oma talo on edelleen oma, mutta sen ymp\u00e4rill\u00e4 oleva tila on aivan toista mittaluokkaa. Naapurin terassi, olohuoneen ikkuna tai pihatoiminnot voivat olla muutaman metrin p\u00e4\u00e4ss\u00e4. Omakotitalo on siis s\u00e4ilynyt k\u00e4sitteen\u00e4, mutta sen sis\u00e4lt\u00e4m\u00e4 lupaus omasta tilasta ja yksityisyydest\u00e4 on muuttunut perusteellisesti. Siin\u00e4 miss\u00e4 ennen rakennettiin taloja puutarhoihin ja pihapiireihin, nyky\u00e4\u00e4n rakennetaan yh\u00e4 useammin taloja talojen viereen.<\/p>\n\n\n\n


Omakotiasumisen muuttuneet mittasuhteet<\/h2>\n\n\n\n
\"\"\n\t\t\t\n\t\t\t\t\n\t\t\t<\/svg>\n\t\t<\/button><\/figure>\n\n\n\n

Muutoksen voisi tiivist\u00e4\u00e4 yhteen ajatukseen: ennen rakennettiin suhteellisen pieni talo suurelle tontille, kun taas nyky\u00e4\u00e4n rakennetaan suuri talo suhteellisen pienelle tontille.<\/p>\n\n\n\n

Samalla suhde pihaan on k\u00e4\u00e4ntynyt l\u00e4hes p\u00e4\u00e4laelleen. Vanha omakotitalo oli talo pihassa<\/strong>. Rakennusta ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t puutarha, suuret puut, hy\u00f6tyviljely ja talousrakennukset, ja yhdess\u00e4 ne muodostivat pihapiirin. Uudella tiiviill\u00e4 omakotialueella l\u00e4ht\u00f6kohtana on usein itse rakennus, jonka j\u00e4lkeen j\u00e4ljelle j\u00e4\u00e4v\u00e4lle tontille sovitetaan terassi, autopaikat, kulkureitit ja istutukset.<\/p>\n\n\n\n

Muutos n\u00e4kyy yksitt\u00e4ist\u00e4 tonttia laajemmalla alueella. Kun tontit pienenev\u00e4t ja rakennukset kasvavat, rakennusten osuus kaupunkikuvasta kasvaa ja kasvillisuuden osuus v\u00e4henee. Suurille puille j\u00e4\u00e4 v\u00e4hemm\u00e4n kasvutilaa, vett\u00e4 l\u00e4p\u00e4isem\u00e4tt\u00f6m\u00e4t pinnat lis\u00e4\u00e4ntyv\u00e4t ja rakennukset tulevat l\u00e4hemm\u00e4ksi toisiaan. Omakotialue voi olla tehokkaampi, mutta samalla se voi menett\u00e4\u00e4 juuri sit\u00e4 v\u00e4ljyytt\u00e4 ja vehreytt\u00e4, joka perinteisesti on ollut yksi omakotiasumisen keskeisist\u00e4 ominaisuuksista.<\/p>\n\n\n\n

Siksi voidaan kysy\u00e4, tarkoittaako sana omakotitalo<\/strong> nyky\u00e4\u00e4n en\u00e4\u00e4 aivan samaa asumisen muotoa kuin sata tai edes viisikymment\u00e4 vuotta sitten. Rakennustyyppi on s\u00e4ilynyt, mutta sen suhde tonttiin, pihaan, luontoon ja ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4\u00e4n kaupunkiin on muuttunut perusteellisesti.<\/p>\n\n\n\n

\n\n\n\n

L\u00e4hteit\u00e4 ja linkkej\u00e4:<\/strong><\/p>\n\n\n\n

Projekti: Aalto-yliopisto & HAMK: Ilmastokest\u00e4v\u00e4t pientaloalueet (ILPI)
https:\/\/research.aalto.fi\/fi\/projects\/ilmastokest%C3%A4v%C3%A4t-pientaloalueet-ilpi<\/a><\/p>\n\n\n\n

Porvoon kaupunki: Selvitys omakotitaloalueiden t\u00e4ydennysrakentamisesta (2024).
https:\/\/www.porvoo.fi\/app\/uploads\/2025\/11\/Selvitys-omakotitaloalueiden-taydennysrakentamisesta.pdf<\/a><\/p>\n\n\n\n

Hossam Hewidy: From Plot to Block: Participatory Land Use for Climate-Resilient Detached Housing in Finland (2026).
https:\/\/onlinelibrary.wiley.com\/doi\/10.1002\/sd.70860<\/a><\/p>\n\n\n\n

Gran\u00f6, Kemppinen & Koivurova: Rintamamiestaloja ja trampoliinipihoja \u2013 Kotien pihapiiri koululaisten kuvaamana (2017).
https:\/\/www.researchgate.net\/publication\/325713582_Rintamamiestaloja_ja_trampoliinipihoja_Kotien_pihapiiri_koululaisten_kuvaamana<\/a><\/p>\n\n\n\n

Tilastokeskus \u2013 Pientaloalueen m\u00e4\u00e4ritelm\u00e4
https:\/\/stat.fi\/fi\/luokitukset\/maankaytto\/maankaytto_1_20000501?code=A12<\/a><\/p>\n\n\n\n

<\/p>\n","protected":false},"excerpt":{"rendered":"

Mit\u00e4 sinulle tulee mieleen sanasta omakotitalo? Oma piha, rauha ja vapaus \u2013 vai suuri rakennus, kahden auton talli ja viimeisen p\u00e4\u00e4lle varusteltu koti? Omakotitalo ei ole aina tarkoittanut samaa. Sen koko, ulkon\u00e4k\u00f6 ja ennen kaikkea siihen liitetyt ihanteet ovat muuttuneet perusteellisesti viimeisten sadan vuoden aikana. Tarkastelen t\u00e4ss\u00e4 blogissa, miten omakotitalon k\u00e4site on vuosikymmenten saatossa saanut […]<\/p>\n","protected":false},"author":1,"featured_media":3514,"comment_status":"open","ping_status":"open","sticky":false,"template":"","format":"standard","meta":{"_lmt_disableupdate":"","_lmt_disable":"","ocean_front_end_style_editor":"no","ocean_post_layout":"","ocean_both_sidebars_style":"","ocean_both_sidebars_content_width":0,"ocean_both_sidebars_sidebars_width":0,"ocean_sidebar":"","ocean_second_sidebar":"","ocean_disable_margins":"enable","ocean_add_body_class":"","ocean_shortcode_before_top_bar":"","ocean_shortcode_after_top_bar":"","ocean_shortcode_before_header":"","ocean_shortcode_after_header":"","ocean_has_shortcode":"","ocean_shortcode_after_title":"","ocean_shortcode_before_footer_widgets":"","ocean_shortcode_after_footer_widgets":"","ocean_shortcode_before_footer_bottom":"","ocean_shortcode_after_footer_bottom":"","ocean_display_top_bar":"default","ocean_display_header":"default","ocean_header_style":"","ocean_center_header_left_menu":"","ocean_custom_header_template":"","ocean_custom_logo":3514,"ocean_custom_retina_logo":3514,"ocean_custom_logo_max_width":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_width":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_width":0,"ocean_custom_logo_max_height":0,"ocean_custom_logo_tablet_max_height":0,"ocean_custom_logo_mobile_max_height":0,"ocean_header_custom_menu":"","ocean_menu_typo_font_family":"","ocean_menu_typo_font_subset":"","ocean_menu_typo_font_size":0,"ocean_menu_typo_font_size_tablet":0,"ocean_menu_typo_font_size_mobile":0,"ocean_menu_typo_font_size_unit":"px","ocean_menu_typo_font_weight":"","ocean_menu_typo_font_weight_tablet":"","ocean_menu_typo_font_weight_mobile":"","ocean_menu_typo_transform":"","ocean_menu_typo_transform_tablet":"","ocean_menu_typo_transform_mobile":"","ocean_menu_typo_line_height":0,"ocean_menu_typo_line_height_tablet":0,"ocean_menu_typo_line_height_mobile":0,"ocean_menu_typo_line_height_unit":"","ocean_menu_typo_spacing":0,"ocean_menu_typo_spacing_tablet":0,"ocean_menu_typo_spacing_mobile":0,"ocean_menu_typo_spacing_unit":"","ocean_menu_link_color":"","ocean_menu_link_color_hover":"","ocean_menu_link_color_active":"","ocean_menu_link_background":"","ocean_menu_link_hover_background":"","ocean_menu_link_active_background":"","ocean_menu_social_links_bg":"","ocean_menu_social_hover_links_bg":"","ocean_menu_social_links_color":"","ocean_menu_social_hover_links_color":"","ocean_disable_title":"default","ocean_disable_heading":"default","ocean_post_title":"PORVOON MAISEMISSA","ocean_post_subheading":"Kaupunkikehitykseen liittyvi\u00e4 ajankohtaisia n\u00e4k\u00f6kulmia","ocean_post_title_style":"","ocean_post_title_background_color":"","ocean_post_title_background":0,"ocean_post_title_bg_image_position":"","ocean_post_title_bg_image_attachment":"","ocean_post_title_bg_image_repeat":"","ocean_post_title_bg_image_size":"","ocean_post_title_height":0,"ocean_post_title_bg_overlay":0.5,"ocean_post_title_bg_overlay_color":"","ocean_disable_breadcrumbs":"default","ocean_breadcrumbs_color":"","ocean_breadcrumbs_separator_color":"","ocean_breadcrumbs_links_color":"","ocean_breadcrumbs_links_hover_color":"","ocean_display_footer_widgets":"default","ocean_display_footer_bottom":"default","ocean_custom_footer_template":"","ocean_post_oembed":"","ocean_post_self_hosted_media":"","ocean_post_video_embed":"","ocean_link_format":"","ocean_link_format_target":"self","ocean_quote_format":"","ocean_quote_format_link":"post","ocean_gallery_link_images":"on","ocean_gallery_id":[],"footnotes":""},"categories":[138,207,64,65,63],"tags":[329,52,327,6,32,164,33,324,326,328,70,330,331,332,333],"class_list":["post-3493","post","type-post","status-publish","format-standard","has-post-thumbnail","hentry","category-historia","category-kaavoitus","category-kaupunkikehitys","category-kulttuuri","category-rakennukset","tag-autotalli","tag-historia","tag-hyotyviljely","tag-identiteetti","tag-kaupunkikuva","tag-kaupunkisuunnittelu","tag-kaupunkiymparisto","tag-omakotitalo","tag-piha","tag-puutarha","tag-rakennus","tag-tontti","tag-tonttitehokkuus","tag-valumakerroin","tag-yhdyskuntarakenne","entry","has-media"],"modified_by":"Mika Varpio","_links":{"self":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3493","targetHints":{"allow":["GET"]}}],"collection":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts"}],"about":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/types\/post"}],"author":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/users\/1"}],"replies":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/comments?post=3493"}],"version-history":[{"count":17,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3493\/revisions"}],"predecessor-version":[{"id":3520,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/posts\/3493\/revisions\/3520"}],"wp:featuredmedia":[{"embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media\/3514"}],"wp:attachment":[{"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/media?parent=3493"}],"wp:term":[{"taxonomy":"category","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/categories?post=3493"},{"taxonomy":"post_tag","embeddable":true,"href":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/wp-json\/wp\/v2\/tags?post=3493"}],"curies":[{"name":"wp","href":"https:\/\/api.w.org\/{rel}","templated":true}]}}