{"id":572,"date":"2018-11-07T06:22:06","date_gmt":"2018-11-07T06:22:06","guid":{"rendered":"http:\/\/aistimaa.fi\/blog\/?p=572"},"modified":"2018-11-08T10:35:26","modified_gmt":"2018-11-08T10:35:26","slug":"quo-vadis-porvoon-keskusta","status":"publish","type":"post","link":"https:\/\/aistimaa.fi\/blog\/quo-vadis-porvoon-keskusta\/","title":{"rendered":"Quo vadis, Porvoon keskusta?"},"content":{"rendered":"

Porvoon keskustan kehitt\u00e4missuunnitelmia esiteltiin yleis\u00f6lle viime viikolla. Suunnitelmia on kehitelty puolentoista vuoden ajan erilaisissa ty\u00f6pajoissa ja seminaareissa, joissa kaupunkilaiset, yritt\u00e4j\u00e4t ja poliittiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t ovat saaneet virkamiesten ohella lausua mielipiteens\u00e4 ja vaikuttaa tuleviin linjauksiin. Ty\u00f6ss\u00e4 on pohdittu miten pys\u00e4htyneisyyden tilassa oleva torialue ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6iv\u00e4t empire-korttelit kyett\u00e4isiin her\u00e4tt\u00e4m\u00e4\u00e4n henkiin ja luomaan niist\u00e4 viihtyis\u00e4 ja vetovoimainen kaupunkikeskusta. Ty\u00f6n koostaminen oli ulkoistettu nuorelle arkkitehtiyhteenliittym\u00e4lle, joka teki ty\u00f6t\u00e4 k\u00e4sketty\u00e4 ja visualisoi kehitysty\u00f6n tulokset esitett\u00e4v\u00e4\u00e4n muotoon. No, mit\u00e4 sitten saatiin?<\/p>\n

\"\"
Kuva: Keskustan kehitt\u00e4missuunnitelma, Osa 1, s. 28 (muokattu versio M. Varpio)<\/figcaption><\/figure>\n

 <\/p>\n

Suunnitelmissa maalattiin tuoreita visioita p\u00e4\u00e4v\u00e4ylien uudistetuiksi liikennej\u00e4rjestelyiksi, torialueen monipuolisiksi toiminnoiksi, k\u00e4vely- ja py\u00f6r\u00e4ilyalueiksi, empirekaupungin lis\u00e4rakentamiseksi ja eri alueiden yhdist\u00e4miseksi fyysisesti ja henkisesti paremmin toisiinsa. Viitteellinen ja yleisluontoinen suunnitelma esitt\u00e4\u00e4 heng\u00e4stytt\u00e4v\u00e4n m\u00e4\u00e4r\u00e4 erilaisia mahdollisuuksia, mutta tarkoitus ei tietenk\u00e4\u00e4n ole, ett\u00e4 alue toteutuu n\u00e4iden suunnitelmien mukaan 1:1. Eik\u00e4 se olisi mahdollistakaan, koska suunnitelmien tarkkuus on viel\u00e4 varsin karkealla tasolla.<\/p>\n

Pid\u00e4n esitettyj\u00e4 suunnitelmia askeleena oikeaan suuntaan. Ne noudattelevat kansainv\u00e4list\u00e4 kehityst\u00e4: kaupunkien keskustoista pyrit\u00e4\u00e4n tekem\u00e4\u00e4n paremmin l\u00e4hestytt\u00e4vi\u00e4 kevyen liikenteen keinoin. Useiden tutkimusten mukaan k\u00e4velypainotteinen keskusta paitsi lis\u00e4\u00e4 viihtyisyytt\u00e4 ja el\u00e4vyytt\u00e4 vaikuttaa my\u00f6s positiivisesti ihmisten liikkuvuuteen alueella ja kaupank\u00e4yntivolyymiin (kts. l\u00e4hteet). Erityisesti taloudellisten seikkojen luulisi kiinnostavan my\u00f6s paikallisia yritt\u00e4ji\u00e4. Sen sijaan, ett\u00e4 voivotellaan autoilun edellytysten heikkenemist\u00e4 keskustassa, tulisikin riemuita v\u00e4kim\u00e4\u00e4r\u00e4n ja samalla potentiaalisten asiakkaiden lis\u00e4\u00e4ntymisest\u00e4.<\/p>\n

Lundinkatu, Raatihuoneenkatu ja joukko niihin n\u00e4hden poikittaisia katuja Jokikadulta aina Kaivokadulle asti on suunnitelmissa esitetty hidas-\/py\u00f6r\u00e4ilykatuina. Py\u00f6r\u00e4ilykadulla saa ajaa autoilla, mutta py\u00f6rill\u00e4 on n\u00e4ill\u00e4 kaduilla etuajo-oikeus. Eli autot odottavat, jos py\u00f6r\u00e4ilij\u00e4 auton edess\u00e4 polkee hitaammin. Hidaskaduilla kevyell\u00e4 liikenteell\u00e4 on my\u00f6s etuoikeus autoliikenteeseen n\u00e4hden. N\u00e4m\u00e4 ratkaisut pudottavat autoliikenteen nopeuksia alueella merkitt\u00e4v\u00e4sti ja tekev\u00e4t kaduista autoilijoille v\u00e4hemm\u00e4n houkuttelevan l\u00e4pikulkuv\u00e4yl\u00e4n.<\/p>\n

Olisin kuitenkin toivonut torin ymp\u00e4rist\u00f6\u00f6n my\u00f6s t\u00e4ysin autoliikenteelt\u00e4 suljettuja k\u00e4velykatuja, jotka olisi pyhitetty vain k\u00e4velij\u00f6iden k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Ehk\u00e4 t\u00e4ss\u00e4kin voidaan edet\u00e4 vaiheittain ja hidaskatu voidaan my\u00f6hemm\u00e4ss\u00e4 vaiheessa muuttaa k\u00e4velykaduksi.<\/p>\n

Torialueelle on suunnitelmissa esitetty eri vaihtoehtoisissa skenaarioissa koko joukko vetonauloja monille eri kohderyhmille. Alueelle on esitetty esimerkiksi kauppahallia, torikojuja\/myym\u00e4l\u00f6it\u00e4, skeittausta, parkouria, leikkiv\u00e4lineit\u00e4, kahluuallasta, hulevesiallasta, kirsikkapuistoa, tanssiparkettia, shakkip\u00f6yti\u00e4 ja petanque-kentti\u00e4. Hyvi\u00e4 ideoita, joista moni on varmasti ihan toteuttamiskelpoinen. Erityisen mielell\u00e4ni n\u00e4kisin torilla kauppahallin tai katetun pienten myym\u00e4l\u00f6iden keskittym\u00e4n, ruokailu- ja oleskelutiloineen. Alustavissa suunnitelmissa esitetyn kaltainen ameebamainen, kaarevan kattorakenteen alle yhdistyv\u00e4 pienmyym\u00e4l\u00f6iden ja kojujen ketju vaikuttaa my\u00f6s mielenkiintoiselta vaihtoehdolta ja luo kontrastia toria ymp\u00e4r\u00f6ivien rakennusten muotokieleen. Torin keskialue on hyv\u00e4 j\u00e4tt\u00e4\u00e4 riitt\u00e4v\u00e4n avoimeksi, jotta sen kautta saadaan jokirannasta aina kaupunginpuistoon asti kulkeva yhten\u00e4inen, vihre\u00e4 k\u00e4velyv\u00e4yl\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Linja-autoasema<\/strong><\/h4>\n
\"\"
Kuva: Keskustan kehitt\u00e4missuunnitelmien esitys 1.11.2018, s. 22<\/figcaption><\/figure>\n

Suunnitelmissa esitetty\u00e4 linja-autoaseman sijaintia torin etel\u00e4osassa pid\u00e4n pulmallisena. Se ei varsinaisesti ratkaise torialueen nykyist\u00e4 ongelmaa, vaan ainoastaan siirt\u00e4\u00e4 sen paikasta toiseen. T\u00e4m\u00e4nhetkinen paikka ei ole osoittautunut hyv\u00e4ksi ja bussit halutaan siit\u00e4 pois. Kysymys kuuluu, miksi siirt\u00e4\u00e4 sama ongelma torin toiselle puolelle? Bussiliikenteen tarvitsema tila on torin etel\u00e4laidalla aivan yht\u00e4 suuri kuin pohjoislaidalla. Torin etel\u00e4osassa sijaitsevat my\u00f6s kaksi upeinta torialuetta rajaavaa rakennusta eli kaupungintalo (1893) ja kulttuuritalo Grand (1935). Linja-autoasemalle ehdotettu paikka sijoittuisi n\u00e4iden molempien rakennusten eteen, peitt\u00e4en tai ainakin h\u00e4iriten vapaata n\u00e4kym\u00e4\u00e4 torilta rakennusten suuntaan.<\/p>\n

Linja-autoaseman suhteen on puhuttu my\u00f6s tilap\u00e4isest\u00e4 ratkaisusta eli heti kun jokin toinen sijainti mahdollistuu, voidaan linja-autoasema siirt\u00e4\u00e4 pois torilta. Voi kun se olisikin niin helppoa. Tilap\u00e4isen ratkaisun esitt\u00e4minen on ehk\u00e4 hieman naiivia, koska kaikki tied\u00e4mme, ett\u00e4 n\u00e4ist\u00e4 ns. ”tilap\u00e4isist\u00e4” ratkaisuista on todella hankala p\u00e4\u00e4st\u00e4 eroon. Esimerkiksi taksiasema, joka siirrettiin linja-autoaseman p\u00e4\u00e4dyst\u00e4 1970-luvun alussa nykyiselle sijainnilleen, oli my\u00f6s ”tilap\u00e4inen” ratkaisu”. Kohta siis 50 vuotta se tilap\u00e4inen ratkaisu on siin\u00e4 n\u00f6k\u00f6tt\u00e4nyt. Kaupunginjohtaja esitti suunnitelmien tiedotustilaisuudessa my\u00f6s vision, ett\u00e4 ratayhteyden joskus saavuttaessa Porvoon, joudumme miettim\u00e4\u00e4n koko matkakeskusasian uudelleen. T\u00e4ll\u00f6inh\u00e4n linja-autoasema voisi sijaita vaikka rautatieaseman kanssa Kuninkaanportissa. N\u00e4in varmasti onkin, mutta matkakeskuksen kytkeminen ratahankkeeseen on aikamoisessa futuurissa puhumista. Jos linja-autoasema nyt siirret\u00e4\u00e4n torin etel\u00e4laitaan, k\u00e4y siin\u00e4 helposti niin, ett\u00e4 nykyiset p\u00e4\u00e4tt\u00e4j\u00e4t eiv\u00e4t en\u00e4\u00e4 omana elinik\u00e4n\u00e4\u00e4n sill\u00e4 muuta sijaintia n\u00e4e.<\/p>\n

Parhaana ratkaisuna n\u00e4kisin linja-autoaseman siirt\u00e4minen ns. Elannon kortteliin Lundin kauppakeskuksen it\u00e4puolella. Sijainti olisi aivan keskustassa, mutta vapauttaisi torialueen muuhun k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Linja-autoaseman p\u00e4\u00e4lle voisi tuossa sijainnissa osoittaa my\u00f6s runsaampaa rakentamista. Toisena vaihtoehtona on esitetty kaupungintalon takana sijaitsevaa tonttia. Sekin on parempi kuin torilla sijaitseva bussiterminaali. Ehdotukset poikkeavat toisistaan liikenteellisilt\u00e4 ratkaisuiltaan siten, ett\u00e4 Elannon tontille liikenne kulkisi Mannerheiminkadun kautta ja Kaupungintalon tontille Aleksanterinkadun kautta. Kummassakin tapauksessa koko torialue voitaisiin vapauttaa ihmisten k\u00e4ytt\u00f6\u00f6n. Molemmista sijainneista (Elannon tontti tai kaupungintalon takana oleva tontti) on 50-100 metri\u00e4 torille. K\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 kaikki vaihtoehdot sijaitsevat siis aivan keskustassa. Yksi merkitt\u00e4v\u00e4 ero n\u00e4ill\u00e4 vaihtoehdoilla kuitenkin on. Kaupungintalon takana sijaitseva tontti on kaupungin omistuksessa, jolloin sen kehitt\u00e4miselle on vapaammat k\u00e4det. Elannon tontti on yksityisess\u00e4 omistuksessa, jolloin sen kehitt\u00e4minen edellytt\u00e4\u00e4 yhteisty\u00f6t\u00e4 omistajan kanssa. Mielest\u00e4ni molemmat vaihtoehdot olisi kuitenkin hyv\u00e4 selvitt\u00e4\u00e4.<\/p>\n

 <\/p>\n

Yhteys Vanhasta Porvoosta torille<\/strong><\/h4>\n

Suunnittelun yhten\u00e4 tavoitteena on ollut tarkoitus parantaa Porvoon vanhan kaupungin ja torialueen v\u00e4list\u00e4 kevyen liikenteen yhteytt\u00e4. Suunnitelmassa yhteytt\u00e4 on esitetty parannettavaksi siten, ett\u00e4 Mannerheiminkadun kohdalla oleva suojatiet\u00e4 levennet\u00e4\u00e4n (tai korotetaan?) ja valo-ohjausta muutetaan niin, ett\u00e4 k\u00e4velij\u00f6ille palavat pitemp\u00e4\u00e4n vihre\u00e4t valot. T\u00e4m\u00e4 aiheuttaa tietysti sen, ett\u00e4 autoilijat joutuvat odottamaan risteyksess\u00e4 pitemp\u00e4\u00e4n valojen vaihtumista. Mallinnuksen mukaan ruuhkia syntyy kuitenkin l\u00e4hinn\u00e4 vain illan huipputuntien aikana. Samalla v\u00e4yl\u00e4n liikennem\u00e4\u00e4r\u00e4 laskee, kun Aleksanterinkadun sillan kautta kulkeva yhteys miellet\u00e4\u00e4n paremmaksi vaihtoehdoksi. Osa It\u00e4-Porvooseen suuntautuvasta raskaasta liikenteest\u00e4 siirtyy my\u00f6s todenn\u00e4k\u00f6isesti k\u00e4ytt\u00e4m\u00e4\u00e4n moottoritien it\u00e4isempi\u00e4 liittymi\u00e4. T\u00e4m\u00e4 kaikki helpottaa Mannerheiminkadun ylitt\u00e4mist\u00e4, eik\u00e4 katu ole en\u00e4\u00e4 niin hallitseva liikennemuuri Rihkamatorin ja Citymarketin korttelin v\u00e4liss\u00e4. Esitetty ratkaisu on varsin pienimuotoinen ja helposti toteutettava.<\/p>\n

Jos vanhan kaupungin ja torialueen fyysist\u00e4 yhteytt\u00e4 halutaan tuntuvasti parantaa, pit\u00e4\u00e4 katse kuitenkin suunnata hieman radikaalimpiin toimenpiteisiin. Citymarketin kortteli Mannerheiminkadun ja Runeberginkadun kulmauksessa on varsin hallitseva elementti, ja sen l\u00e4pi on todella haastavaa osoittaa viihtyis\u00e4\u00e4 k\u00e4vely-yhteytt\u00e4. Vaikka korttelin l\u00e4pi kulkee katettu k\u00e4velyv\u00e4yl\u00e4, se on niin h\u00f6lm\u00f6sti suunniteltu (esimerkiksi leve\u00e4 autoramppikuilu keskell\u00e4 k\u00e4velyv\u00e4yl\u00e4\u00e4), ettei se houkuttele ket\u00e4\u00e4n. Eik\u00e4 se ihan pienell\u00e4 ehostuksella siit\u00e4 my\u00f6sk\u00e4\u00e4n parane. Parasta olisi h\u00e4vitt\u00e4\u00e4 koko korttelin nurkka ja rakentaa sen tilalle aivan uusi rakennus. T\u00e4t\u00e4 on suunnitelmassa itse asiassa ehdotettukin. Kuinkahan kiinteist\u00f6nomistajan saisi t\u00e4m\u00e4n ajatuksen taakse? Kiinteist\u00f6nomistajalla kun ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 ole samat intressit, jotka parhaiten palvelisivat kaupunkilaisia.\u00a0 Aihetta on k\u00e4sitelty my\u00f6s aiemmassa blogissani ”K\u00e4vellen vanhasta kaupungista torille<\/a>”.<\/p>\n

 <\/p>\n

T\u00e4ydennysrakentaminen<\/strong><\/h4>\n
\"\"
Kuva: Keskustan kehitt\u00e4missuunnitelma, Osa 2, s. 18<\/figcaption><\/figure>\n

Suunnitelmassa on osoitettu mittava m\u00e4\u00e4r\u00e4 t\u00e4ydennysrakentamisehdotuksia l\u00e4hes joka kortteliin. Yhteens\u00e4 koko alueelle on esitetty per\u00e4ti 83\u00a0880 k-m2<\/sup> uutta rakennuspinta-alaa. Se on valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4. T\u00e4m\u00e4 olisi osittain uudisrakentamista, osittain vanhojen rakennusten korottamista, osin muita ratkaisuja. Esimerkiksi korttelissa 45 (Lukiokadun, Jokikadun, Runeberginkadun ja Laivurinkadun v\u00e4liin j\u00e4\u00e4v\u00e4 kortteli) uusia rakennusmahdollisuuksia on esitetty +5900 k-m2<\/sup>. Ne saataisiin rakentamalla yhdest\u00e4 nelj\u00e4\u00e4n lis\u00e4kerrosta nykyisten rakennusten p\u00e4\u00e4lle. Aika hurjalta kuulostaa.<\/p>\n

Keskustan kehitt\u00e4misen ja etenkin empire-alueelle kaavaillun t\u00e4ydennysrakentamisen suhteen tulee k\u00e4ytt\u00e4\u00e4 syv\u00e4llist\u00e4 harkintaa. Ainutlaatuinen historiallinen kaupunkikokonaisuus ei v\u00e4ltt\u00e4m\u00e4tt\u00e4 kest\u00e4 kovin suuria rakenteellisia muutoksia, ilman ett\u00e4 sen luonne muuttuu peruuttamattomasti. Aihetta on k\u00e4sitelty my\u00f6s aiemmassa blogissani ”Empire-k\u00e4velyll\u00e4”<\/a><\/p>\n

Viimeksi \u201drohkeaa uudistamista\u201d ja \u201dtehorakentamista\u201d n\u00e4htiin 1970-luvulla. Silloin murskattiin modernismin hengess\u00e4 valtava m\u00e4\u00e4r\u00e4 kulttuurihistoriaa ja arvorakennuksia, joita nyt kaivataan takaisin. Tehty\u00e4 ei saa tekem\u00e4tt\u00f6m\u00e4ksi ja kaupunkirakenteeseen tehdyt isot rakenteelliset muutokset ovat usein peruuttamattomia. Nyt elet\u00e4\u00e4n vuotta 2018. Meid\u00e4n pit\u00e4isi olla viisaampia kuin 50 vuotta sitten, eik\u00e4 meid\u00e4n tule toistaa samoja virheit\u00e4 kuin 1970-luvulla, vaikka olisimme mink\u00e4laisessa \u201duudistamisen hurmoshengess\u00e4\u201d.<\/p>\n

Kannatan ehdottomasti alueen kehitt\u00e4mist\u00e4. Kaikkia alueelle osoitettuja rakennusneli\u00f6it\u00e4 ei ehk\u00e4 kuitenkaan ole j\u00e4rkev\u00e4\u00e4 tai edes mahdollista k\u00e4ytt\u00e4\u00e4. On kuitenkin hyv\u00e4, ett\u00e4 vaihtoehtoja on esitetty riitt\u00e4v\u00e4sti. Porvoon keskusta tarvitsee kipe\u00e4sti uusia asukkaita ja asukkaat tarvitsevat asuntoja. Alueelta l\u00f6ytyy varmasti kohteita, joissa t\u00e4ydennysrakentaminen on mahdollista. Paljon riippuu tietysti alueen kiinteist\u00f6nomistajista ja asukkaista. Heid\u00e4n toiveitaan ja mielipiteit\u00e4\u00e4n<\/a> on syyt\u00e4 kuunnella tarkalla korvalla.<\/p>\n

Torialueella on sama tilanne. Suurimpana hidasteena torialueen ja sit\u00e4 ymp\u00e4r\u00f6ivien korttelien suunnitelmien toteutumisessa on kiinteist\u00f6jen omistustilanne. Kaupunki ei k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6ss\u00e4 omista kuin torialueen, muuten ollaan yksityisten kiinteist\u00f6nomistajien armoilla. Saadaanko keskustan yksityiset kiinteist\u00f6nomistajat ja muut toimijat houkuteltua mukaan alueen kehitysty\u00f6h\u00f6n?<\/p>\n

Kaikkiaan keskustan kehitysty\u00f6 on nyt ottanut ison harppauksen eteenp\u00e4in ja olisi suotavaa, ett\u00e4 ty\u00f6 saadaan k\u00e4yntiin my\u00f6s k\u00e4yt\u00e4nn\u00f6n tasolla mahdollisimman nopeasti. Kun saadaan aikaiseksi my\u00f6nteisten tapahtumien kierre, niin keskustan yritt\u00e4jien ja kiinteist\u00f6nomistajien on paljon helpompi hyp\u00e4t\u00e4 mukaan liikkuvaan junaan. T\u00e4m\u00e4 vaatii kaupungilta, niin virkamiehilt\u00e4 kuin p\u00e4\u00e4tt\u00e4jilt\u00e4kin, yhteist\u00e4 linjaa ja tavoiteasettelua. Keskustelut alueen kiinteist\u00f6nomistajien kanssa tulee avata mahdollisimman pian, esitell\u00e4 ja esitt\u00e4\u00e4 heille mahdollisuudet ja tehd\u00e4 asiasta riitt\u00e4v\u00e4n houkutteleva, jotta saadaan kaikki osalliset mukaan yhteiseen projektiin.<\/p>\n

 <\/p>\n

L\u00e4hteet<\/strong><\/p>\n

Nettilinkit<\/p>\n