PORVOON MAISEMISSA

Julkaistu 16.10.2025 by Mika Varpio

Aleksanterinkadun ja Rauhankadun kulmassa, keskellä Empire-Porvoota, sijaitsevalle tontille on laadittu uusi asemakaavaluonnos, jossa tutkitaan täydennysrakentamisen mahdollisuuksia. Kaavaluonnoksessa esitetään kaksi vaihtoehtoista ratkaisua. Ensimmäisessä Lundintalo säilytetään ja sen viereen rakennetaan viisikerroksinen kerrostalo. Toisessa vaihtoehdossa Lundintalo puretaan, ja sen tilalle sijoitetaan laajempi, nelikerroksinen L-muotoinen kerrostalokokonaisuus.

Yleiskuva ja arkkitehtoninen vaikutelma

Havainnekuvien perusteella suunnitelmat näyttävät visuaalisesti melko onnistuneilta. Rakennusten värisävyt on selvästi haettu ympäröivästä rakennuskannasta, minkä ansiosta kokonaisuus istuu sävyiltään hyvin paikalleen. Myös alakerroksen eriytetty käsittely toimii hyvin keventäen rakennusmassan ja korkeuden vaikutelmaa. Positiivista on lisäksi se, ettei rakennuksissa ole sorruttu tavanomaiseen tasakattoon – harjakatto tuo rakennuksiin inhimillisyyttä ja sopii Porvoon perinteiseen katukuvaan.

Lundintalon arvo ja merkitys

Suurin kysymys liittyy Lundintalon kulttuurihistorialliseen arvoon ja sen rooliin osana Empire-Porvoon kaupunkikuvaa. Mikäli Lundintalo säilytetään, on pohdittava, säilyykö sen arkkitehtoninen merkitys viisikerroksisen uudisrakennuksen rinnalla vai jääkö se uuden massan varjoon – ja ennen kaikkea, löytyykö sille kestävä ja elinkelpoinen käyttötarkoitus.

Mikäli Lundintalo puretaan, menetetään samalla osa kaupungin historiallista kerroksellisuutta ja sen kautta syntyvää jatkuvuuden tunnetta. Päätös vaikuttaa väistämättä myös risteyksen vastapuolella olevien suojeltujen puutalojen tilalliseen tasapainoon ja niiden välittämään kaupunkitilan tunnelmaan.

Lundintalo on mittasuhteiltaan inhimillinen ja sen yksityiskohdat – harjattu, elävä rappauspinta, mosaiikkibetonilattiat metallisin siksak-kuvioin, sirot putkikaiteet ja vinoristikkorimoitetut ikkunat – kertovat aikakauden hienostuneesta detaljitajusta. Tämänkaltaista arkkitehtonista herkkyyttä ei uusissa rakennuksissa usein enää nähdä.

Ympäröivä rakennuskanta

Lundintalo toimii mittakaavaltaan siirtymävaiheena Empire-Porvoon puurakennusten ja 1900-luvun kookkaampien kivitalojen välillä. Vaikka eteläisen keskustan empirekauden ruutukaava on säilynyt hyvin, on rakennuskanta uusiutunut merkittävästi 1960-luvulta lähtien. Lundintalon ympäristö onkin tyylillisesti monikerroksinen, ja rakennuskannan ikä, materiaali ja arkkitehtoniset ilmaisut vaihtelevat. Tämä tekee uudisrakentamisen sovittamisesta ympäristöön erityisen vaativaa.

Tästä linkistä pääset katsomaan ympäristöä Google Street View:n kautta:
https://maps.app.goo.gl/AdEV6hpXeJuSJZwCA

Rakennusoikeus ja kerroskorkeus

Uusissa asemakaavaluonnoksissa rakennusoikeuden määrä kasvaa merkittävästi voimassa olevaan asemakaavaan verrattuna.

• Vaihtoehto 1: Lundintalo säilyy, ja rakennusoikeus kasvaa noin 50 % (+740 k-m²). Uusi rakennus sijoittuu tontin kaakkoisnurkkaan viisikerroksisena.
• Vaihtoehto 2: Rakennusoikeus lisääntyy peräti 153 % (+2 300 k-m²), ja se jakaantuu laajempaan nelikerroksiseen L-muotoiseen kokonaisuuteen.

Etenkin jälkimmäinen vaihtoehto tekee tontista erittäin tiiviin.

Pihatilat ja pysäköinti

Kaavamerkinnöissä asumiseen varattu kerrosala on huomattavan suuri suhteessa tontin kokoon. Liiketiloille varattu osuus on niukka (vain 50 m² VE1:ssä ja 80 m² VE2:ssa), mikä viittaa siihen, että tavoitteena on ensisijaisesti tehdä hankkeesta taloudellisesti houkutteleva rakennuttajille. VE2:ssa yhteistiloille on osoitettu poikkeuksellisen suuri, 1 320 m²:n osuus. Ratkaisua voi perustella sillä, että mikäli koko lisärakennusoikeus kohdistuisi autopaikkoja vaativaan asuinkäyttöön, ei tarvittavia paikkoja olisi mitenkään mahdollista sijoittaa näin rajatulle tontille. Jo nyt pysäköinti ja piha-alueiden sovittaminen samoihin raameihin näyttää erittäin haastavalta.

Laadin VE2:sta muutaman esimerkkiratkaisun. Käytännössä tontille mahtuisi vain noin 18 autopaikkaa, vaikka tarve olisi 23:lle¹. Tämä tarkoittaa, että viittä paikkaa ei voitaisi toteuttaa ilman merkittäviä kompromisseja pihatilojen kustannuksella. Nykyisessä rakentamisessa on nähty useita esimerkkejä siitä, miten maksimiin viritetty rakennusoikeus johtaa siihen, että autopaikat vievät lähes kaiken pihatilan, ja oleskelualueiksi jää vain muutama ahtaaksi puristettu nurkkaus. Tästä lähtökohdasta viihtyisän pihan toteuttaminen on hyvin haastavaa.

Silmiin pistäviä yksityiskohtia

Rakennusten julkisivujen rytmitykseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota. Viime vuosien arkkitehtuurissa on yleistynyt taipumus sijoittaa ikkunat epäsäännöllisesti “dynaamisuuden” nimissä, mutta lopputulos on usein rauhaton ja kaoottinen. Lundintalon viereen esitetyn rakennuksen Rauhankadun puoleinen ikkunasommittelu on havainnekuvan perusteella hieman levoton. Olisi toivottavaa, että julkisivujen käsittelyssä pyrittäisiin selkeämpään rytmiin ja tietynasteiseen symmetriaan. Rakennuksen ulkoasu kannattaisi myös sovittaa luontevammin osaksi ympäröivää kaupunkikuvallista kokonaisuutta. Vaikka lähirakennukset edustavat eri aikakausia ja tyylejä, niiden ikkunasijoittelu noudattaa pääosin harkittua linjakkuutta. Tämä periaate olisi hyvä kirjata tarkemmin myös uuden asemakaavan rakennustapaohjeisiin.

Toinen huomiota herättänyt yksityiskohta havainnekuvissa on Rauhankadun varrelle piirretty Borgå Gymnasiumin uusi liikuntasali, joka näyttää ankaran laatikkomaiselta. Toivottavasti toteutusvaiheessa löydetään ympäristöönsä paremmin soveltuva ratkaisu – tosin liikuntasali ei kuulu tähän asemakaavaan, joten sen tarkempi arviointi voidaan jättää myöhemmäksi.

Yhteenveto

Lundintalon tontin kaavamuutoksessa on paljon potentiaalia. Sekä kaavaluonnokset että havainnekuvat osoittavat, että vajaakäytölle jäänyttä kulmausta voidaan täydentää onnistuneesti ja kaupunkikuvaa eheyttävästi. Uudisrakennusten arkkitehtoninen perusote on lupaava, ja ne istuvat ympäristöönsä melko luontevasti mittakaavan ja materiaalien puolesta.

Ratkaisevaksi kysymykseksi jää kuitenkin Lundintalon säilyttäminen: onko sen arvo sellainen, että se ansaitsee jatkaa osana Empire-Porvoon kudosta, vai onko uusi, laajempi kokonaisuus perusteltu kompromissi? Lisäksi on syytä arvioida kriittisesti, onko rakennusoikeutta lisätty liiaksi ja voidaanko tontille vielä järkevästi sovittaa laadukas piha- ja oleskeluympäristö. Näihin kysymyksiin vastaaminen määrittää, onko kokonaisuus lopulta kaupunkikuvallisesti kestävä vai liian ahtaaksi puristettu.

Viitteet

¹⁾ Autopaikkavaatimus 1 ap / 110 k-m² asuinpinta-alaa + 1 ap / 160 k-m² liiketilaa. Vaihtoehdossa kaksi asuinpinta-ala on 2 400 k-m² ja liiketilaa 80 k-m², joten autopaikkoja tarvitaan 2400/110=21,8 (22 kpl) + 80/160=0,5 (1 ap) eli yhteensä 23 kpl. Oleskelutilavaatimus on 10% asuinpinta-alasta. Vaihtoehdossa kaksi asuinpinta-ala on 2 400 k-m², joten oleskelutilaa tarvittaisiin vähintään 240 m².

Lähteet ja linkit

Asemakaavaan AK-559 liittyvät materiaalit kaupungin sivuilla
https://www.porvoo.fi/asuminen-ymparisto/kaavoitus/asemakaavat/ak-559-lundintalo

Lundintalon laaja ja perusteellinen rakennushistoriallinen selvitys runsaine kuvituksineen
https://www.porvoo.fi/app/uploads/2025/09/559-rakennushistoriaselvitys-2025-03-19-1.pdf