Julkaistu 16.10.2025 by Mika Varpio
Modernin rakentamisen keskusteluissa esiintyy usein käsite ”laatikko”. Sillä viitataan rakennuksiin, joita pidetään yksitoikkoisina ja esteettisesti köyhinä – tiloina, joista puuttuu inhimillinen mittakaava, rytmi ja vivahteikkuus. Mutta mikä oikeastaan tekee rakennuksesta ”laatikon”? Ja miksi toiset rakennukset, vaikka olisivatkin suorakulmaisia, eivät kuitenkaan tunnu laatikkomaisilta?
Laatikkomaisuuden ydin ei ole pelkästään muodossa, vaan siitä, miten rakennuksen eri osat toimivat yhdessä – tai eivät toimi. Kun julkisivu jää tyhjäksi, pinnat vaille rytmiä ja syvyyttä, katoaa myös se hienovarainen vaihtelu, joka tekee rakenteesta luettavan ja elävän. Silloin rakennus alkaa hahmottua yhtenäiseksi massaksi, jonka mittasuhteet eivät enää resonoi ihmisen kokemusmaailman kanssa. Tämä on monille tuttu tunne uusilta asuinalueilta, joilla talot näyttävät samasta muotista puristetuilta ja persoonattomilta.
Aivan kuten valokuvassa komposition laatu erottaa merkityksellisen kuvan tusinakuvista, myös arkkitehtuurissa kokonaisuus ratkaisee. Rakennus voi olla muodoltaan yksinkertainen, mutta jos sen julkisivut on rytmitetty, jäsennelty ja viimeistelty huolellisesti – esimerkiksi ikkunoiden, koristeiden, syvyyden vaihtelun ja materiaalien avulla – se voi silti tarjota miellyttävän ja elävän kokemuksen. Arkkitehtuurissa laatikon ja ei-laatikon ero ei siis ole muoto-opillinen, vaan esteettinen ja tilallinen.
Laatikon ja ei-laatikon ero ei ole muoto-opillinen, vaan esteettinen ja tilallinen.
Vertailu vanhan ja modernin rakentamisen välillä paljastaa syvän muutoksen ajattelutavassa. Perinteinen arkkitehtuuri – olipa kyse kansanrakentamista tai historiallisista tyylisuunnista – oli lähtökohtaisesti kontekstuaalista, koristeellista ja harmonista. Se asettui osaksi ympäristöään, muodosti miellyttäviä katutiloja ja käytti rakennuksen eri osia – sokkeleita, karmeja, räystäitä, pieliä ja pielilistoja – eräänlaisina rakennuksen kielen sanoina ja lauseina, jotka tekivät siitä luettavan ja inhimillisesti ymmärrettävän.
Moderni rakentaminen sen sijaan typistää rakennuksen usein yhdeksi massaksi, josta puuttuu moniaistinen kerroksellisuus. Samalla katoaa myös inhimillinen mittakaava ja kokemuksellinen rikkaus. Vaikka laatikkomainen rakennus voi täyttää tehokkuuden ja rakennusteknisten normien vaatimukset, se harvoin koskettaa ihmistä syvemmin – ei synnytä samaa tunnelmaa, juurevuutta tai esteettistä mielihyvää kuin rakennus, jossa näkyy käsityö, suhteiden hienovireisyys ja kauneuden tavoittelu.
On kuitenkin syytä todeta, että laatikko ei ole kohtalo. Yksinkertainen rakennus voi olla arkkitehtonisesti korkeatasoinen, kunhan se on jäsennelty huolellisesti ja suunniteltu osaksi ympäristöään. Aivan kuten hyvä valokuva, myös hyvä rakennus vaatii kokonaisuuden hallintaa: mittakaavan, rytmin, materiaalin, yksityiskohdan ja kontekstin. Silloin pelkkä laatikko voi muuttua kodiksi, katseenvangitsijaksi tai jopa kaupunkikuvalliseksi klassikoksi.
Rakennettu ympäristö vaikuttaa suoraan siihen, miten viihdymme, liikumme ja tunnemme. Siksi on syytä kysyä, millaisia tiloja ja rakennuksia haluamme synnyttää. Rakennetaanko pelkistettyä tehokkuutta vai paikkoja, jotka puhuttelevat meitä, jäävät mieleen ja tuntuvat merkityksellisiltä? Tämä kysymys ohjaa pois pelkistä laatikoista kohti rakentamisen syvempää kulttuuria.
Ollakko laatikko vai eikö olla?
Seuraavien kuvien äärellä voi kukin pohtia, herättävätkö rakennukset mielikuvan laatikkomaisuudesta – ja mitkä tekijät siihen mahdollisesti vaikuttavat. Onko kyse muodosta, julkisivun rytmistä, mittakaavasta vai yksityiskohtien puutteesta? Kohdetiedot ja kuvalähteet löytyvät tekstin lopusta.
Kaikki edellä esitetyt rakennukset ovat lähtökohtaisesti suorakulmaisia ”laatikoita”. Kohteet kuitenkin poikkeavat ulkoiselta habitukseltaan ja luonteeltaan toisistaan merkittävästi. Mikä tekee kustakin kohteesta miellyttävän tai epämiellyttävän katsella ja onko rakennusten vaikutus ympäröivään kaupunkitilaan mielestäsi positiivinen, neutraali vai negatiivinen?
Kuvat:
1) Kankaisten kartano Maskussa
Kuva: Soile Tirilä, Museovirasto, https://www.finna.fi/Record/museovirasto.91958361C6F27218E3A4AEBD5CB9E2D1
2) Sompasaaren rantamaisemaa suorakulmaisine rakennuksineen
Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Apartment_buildings_in_Sompasaari,_Helsinki,_Finland,_2023_February.jpg
3) Kesäasunto Kingburgissa Kanadassa
Kuva: Lars Plougmann, https://www.flickr.com/photos/criminalintent/20506409618
4) Tokion yliopiston taiteiden laitos
Kuva: https://commons.wikimedia.org/wiki/File:Old_Brick_Building_I,_the_Tokyo_University_of_the_Arts.jpg
5) Puinen liikerakennus (nykyinen ravintola VÅR), Papinkatu 17, Porvoo
Kuva: M. Varpio 2020
6) Asuinrakennus, Raatimiehenkatu 1, Porvoo
Kuva: Google StreetView 2023
