PORVOON MAISEMISSA

Julkaistu 19.5.2025 by Mika Varpio

Keskustelu autoilusta, pysäköintipaikoista ja kevyestä liikenteestä Porvoon keskustassa herättää toistuvasti voimakkaita tunteita ja jyrkkiä näkemyseroja. Aiheeseen liittyy usein vahvaa vastakkainasettelua, jossa mielikuvat ja mututieto käyvät kamppailua tutkittujen faktojen kanssa. Keskustelun sävyyn ovat vaikuttaneet myös vuosien varrella juurtuneet lobbausnäkökulmat ja toistuvasti esitetyt virheelliset väitteet, jotka ovat osaltaan vaikuttaneet esimerkiksi yrittäjien näkemyksiin.

Siksi on syytä pysähtyä hetkeksi ja tarkastella keskustan liikenteeseen ja eri kulkumuotojen taloudellisiin vaikutuksiin liittyviä väitteitä faktojen valossa – yksi kysymys tai väite kerrallaan.

Tästä voit hypätä suoraan itseäsi kiinnostavaan aiheeseen:
Paikkapula | Kivijalkatalous | Ilmaispaikat | Yrittäjät | Autoriippuvuus | Tapahtumat | Pyöräily | Pysäköintilaitos

Väite 1: “Porvoosta on vaikea löytää parkkipaikkaa.”

Tätä väitettä kuulee usein, mutta laajemmassa vertailussa se ei saa tukea. Porvoon keskustan pysäköintitilanne on kansallisesti ja alueellisesti tarkasteltuna varsin sujuva. Siinä missä suurten kaupunkien keskustoissa, kuten Helsingissä, parkkipaikan löytäminen voi olla merkittävä haaste, Porvoossa pysäköintipaikkoja on tarjolla poikkeuksellisen paljon kaupungin kokoon ja keskustan vetovoimaan nähden (ks. Faktalaatikko).

Porvoon keskustassa on noin 3 500 julkista pysäköintipaikkaa, ja esimerkiksi Kaupunginpuiston ympärillä, Lundin pysäköintihallissa, Elannon korttelissa, Raatihuoneenkadun varrella, Länsirannalla ja Taidetehtaan alueilla on usein hyvin tilaa. Ongelma on harvoin paikkojen absoluuttinen määrä, vaan se, että ne eivät ole näkyvästi opastettuja tai niitä ei osata mieltää osaksi keskustaa – vaikka kävelymatkaa olisi vain muutama minuutti.

Lisäksi osa keskustan kadunvarsipaikoista tukkeutuu pitkäaikaisesta pysäköinnistä, vaikka niiden tulisi palvella nimenomaan lyhytaikaista asiointia. Tämä aiheuttaa turhaa kiertelyä ja etsintää. Ratkaisu ei ole rakentaa rajattomasti lisää paikkoja, vaan käyttää nykyisiä tehokkaammin: esimerkiksi ajallisesti rajattuna, hinnoittelulla ohjaten ja selkeällä opastuksella.

Kokemus vaikeasta pysäköinnistä onkin usein seurausta hallitsemattomasta rakenteesta, ei varsinaisesta paikkapulasta. Kun pysäköintiä kehitetään osana keskustan kokonaisliikennettä – ja sitä tuetaan hyvällä pyöräily- ja kävelyinfralla – helpottuu kaikkien liikkuminen ja asiointi.

Väite 2: “Autoilijat ovat keskustan elinehto – ilman autolla saapuvia asiakkaita kivijalkakaupat kuolevat.”

Tämä väite toistuu usein, mutta tutkimustieto antaa monipuolisemman kuvan. Useissa kaupunkitutkimuksissa on havaittu, että jalankulkijat ja pyöräilijät käyttävät keskustassa asioidessaan rahaa useammin kuin autoilijat – vaikkakin kerralla hieman vähemmän. He myös viettävät alueella enemmän aikaa, mikä tukee esimerkiksi kahviloita, erikoisliikkeitä ja palveluita.

Lienee hyvä jälleen nostaa esille termi lompakkotiheys, joka on suurin siellä missä on eniten kävelijöitä. Autolla kulkevat ostavat monesti suurempia määriä kerralla, mutta kävelijät käyvät paikan päällä useammin ja vaikka ostavatkin vähemmän kerralla, he ostavat kokonaismäärällisesti enemmän.

On myös hyvä muistaa, että liiketilaan tuleva asiakas on aina viime kädessä jalankulkija.

Lisäksi suurin osa Porvoon keskustan kävijöistä asuu keskustan tuntumassa tai saapuu sinne jalan tai pyörällä. Liiketalous ei siis nojaa yksin autoilijoihin, vaan sen selkäranka muodostuu juuri läheltä saapuvista asiakkaista, jotka kokevat ympäristön viihtyisäksi ja helposti saavutettavaksi.

Viihtyisä ja kävelypainotteinen keskusta lisää asiointia, ei vähennä sitä. Moni menestynyt kaupunki onkin viime vuosina panostanut nimenomaan jalankulkuun, pyöräilyyn ja laadukkaaseen julkiseen tilaan – ja nähnyt samalla keskustansa elävöityvän.

Väite 3: “Pysäköinnin pitäisi olla ilmaista – muuten asiakkaat kaikkoavat keskustasta.”

Ajatus ilmaisesta pysäköinnistä keskustan vetovoimatekijänä kuulostaa yksinkertaiselta ratkaisulta, mutta käytännössä se ei ole niin tehokas kuin usein väitetään. Ensinnäkin mikään pysäköinti ei ole todella ilmaista – sen maksaa joko kaupunki eli veronmaksajat tai kiinteistönomistajat vuokrien kautta. ”Ilmainen” pysäköinti tarkoittaa usein sitä, että maksuton pysäköintipaikka rahoitetaan yhteisistä varoista, jotka voisivat muuten tukea palveluita, katuympäristöä tai vaikkapa kulttuuria.

Toiseksi ilmainen pysäköinti ei itsessään tuo lisää asiakkaita, jos ympäristö ei houkuttele viipymään. Tutkimuksissa on havaittu, että tärkeämpiä asioita keskustassa asioiville ovat helppo saavutettavuus, selkeät opasteet, turvallisuus ja viihtyisä ympäristö. Lyhytaikainen, kiertävä pysäköinti lähellä palveluita hyödyttää liikkeitä enemmän kuin pitkään varatut ilmaispaikat, jotka tukkeutuvat helposti keskustatyöntekijöiden tai muiden pitkäaikaispysäköijien toimesta.

Sen sijaan pysäköinnin hallittu hinnoittelu ja järkevä ohjaus – esimerkiksi siirtämällä pitkäaikaispysäköinti lähemmäs keskustan reunoja tai pysäköintilaitoksiin – vapauttaa tilaa asioiville ja tuo järjestystä pysäköintiin. Tämä ei karkota asiakkaita, vaan usein parantaa kokonaiskokemusta.

Väite 4: “Ilmaispaikkojen väheneminen vaikeuttaa keskustan yrittäjien arkea.”

Tämä on ymmärrettävä huoli, etenkin niiden yrittäjien osalta, jotka kuljettavat päivittäin tavaraa toimitiloihinsa tai liikkuvat päivän aikana useassa paikassa. Esimerkiksi Näsin alueen ilmaisten paikkojen muuttuminen maksullisiksi on herättänyt aiheellista keskustelua. On kuitenkin tärkeää erottaa yrittäjien tarpeet asiakkaiden pysäköinnistä sekä tarkastella asiaa myös reiluuden näkökulmasta.

Keskustan pysäköintipolitiikkaa ei voida perustaa siihen, että pysäköintipaikat olisivat pysyvästi varattuina yrittäjien omiin autoihin – silloin ne eivät palvele asiakasliikennettä tai kiertoa, joka on kivijalkaliikkeiden elinehto. Samalla on kuitenkin tärkeää, että yrittäjien työtehtäviä tukeva liikkuminen ei muodostu kohtuuttoman kalliiksi tai hankalaksi.

Siksi kaupunki on tarjonnut yrittäjille mahdollisuuden hankkia maksullinen yrityspysäköintitunnus, joka mahdollistaa pysäköinnin tietyillä alueilla helpommin ja kohtuulliseen hintaan. Jos joillekin yrittäjille tarjottaisiin ilmaisia paikkoja samalla, kun toiset maksavat luvista, syntyisi epäreilu kilpailuasetelma – eikä kaikkia voitaisi kuitenkaan tasapuolisesti huomioida.

Oikea ratkaisu ei ole säilyttää pysäköintiä ilmaisena yleisesti, vaan kehittää yrityspysäköintijärjestelmää niin, että se on toimiva, kohtuuhintainen ja tasapuolinen. Lisäksi tavarankuljetuksia varten voidaan osoittaa lyhytaikaisia lastauspaikkoja niin, etteivät paikat ole koko päivän pysäköityjen autojen varaamia.

Kokonaisuutta ajatellen maksullisuus ei ole yrittäjävastainen päätös, vaan väline hallita niukkaa tilaa – niin, että myös asiakkailla on mahdollisuus löytää paikka läheltä ja asioida sujuvasti.

Väite 5: “Autolla liikkuminen on monelle ainoa vaihtoehto”

On totta, että monille porvoolaisille – erityisesti haja-asutusalueilla, huonon liikkuvuuden kanssa eläville tai työmatkaliikenteessä – auto on arjen kannalta välttämätön väline. Tätä ei kukaan kiistä. Mutta tästä ei seuraa automaattisesti, että keskustan liikennejärjestelyt tulisi mitoittaa yksin autoilun ehdoilla. Keskustan liikennejärjestelyjä ei tule suunnitella harhaanjohtavasti koko kaupungin liikkumisen perusteella – vaan sen mukaan, miten keskustaa oikeasti käytetään.

Keskusta ei ole läpikulkupaikka, vaan monitoiminnallinen ja rajallinen kaupunkitila, jossa monet liikkumisen ja oleskelun tarpeet kohtaavat. Porvoon keskusta on mittakaavaltaan kompakti ja suurimmalle osalle asukkaista saavutettavissa jalan tai pyörällä. Käytännössä merkittävä osa keskustassa liikkuvista ihmisistä saapuu sinne ilman autoa – joko asuu alueella tai käyttää kevyttä liikennettä tai julkista liikennettä.

On merkillepantavaa, että keskusta-alueella suuri osa asuntokunnista on autottomia (ks. Faktalaatikko)

Tutkimuksissa on toistuvasti osoitettu, että selkeä, turvallinen ja viihtyisä jalankulku- ja pyöräily-ympäristö lisää keskustan elinvoimaa. Pyöräilijät ja jalankulkijat eivät pelkästään kulje läpi, vaan pysähtyvät, käyttävät palveluita ja tekevät hankintoja. Lisäksi jokainen turvallisesti pyörällä tai jalan kuljettu matka on pois keskustan pysäköintitarpeesta ja ruuhkasta.

Panostus kevyen liikenteen sujuvuuteen ei ole pois autoilijoilta – se on investointi toimivampaan ja houkuttelevampaan keskustaan, jossa eri kulkumuodot voivat täydentää toisiaan järkevällä tavalla.

Väite 6: “Tapahtumien aikaan nykyiset pysäköintipaikat eivät riitä.”

On totta, että esimerkiksi jouluruuhkien aikaan tai suurten tapahtumien yhteydessä Porvoon keskustassa voi hetkellisesti olla pysäköintipaikoista pulaa. Mutta tästä ei voida tehdä johtopäätöstä, että pysäköintipaikkojen määrää tulisi mitoittaa tällaisen huippukuormituksen mukaan.

Liikennesuunnittelussa on yleinen periaate, että palvelu- tai pysäköintikapasiteettia ei tule rakentaa yksittäisten piikkien perusteella, koska silloin suuren osan ajasta kapasiteetti seisoo vajaakäytöllä. Joulunajan kaltaiset sesongit kestävät vain muutamia päiviä vuodessa, kun taas rakennettu pysäköintitila vie kaupunkitilaa, maksaa ja ohjaa liikkumista ympäri vuoden.

Sen sijaan tilapäistä kysyntäpiikkiä voidaan hoitaa kevyemmin ja joustavammin keinoin: ohjaamalla liikennettä reuna-alueiden pysäköintialueille, tehostamalla opastusta, järjestämällä väliaikaisia lisäpaikkoja tai tarjoamalla joukkoliikenteen lisävuoroja keskustaan. Näin voidaan vastata sesonkien tarpeisiin ilman, että koko kaupungin keskusta suunnitellaan harvojen huippupäivien mukaan.

Fiksu pysäköintipolitiikka ei tähtää siihen, että jokaiselle löytyy paikka heti ja suoraan kaupan oven edestä – vaan siihen, että pysäköinti toimii sujuvasti, tehokkaasti ja ennakoitavasti vuoden jokaisena päivänä.

Väite 7: “Pyöräilijät rikkovat liikennesääntöjä – miksi heille pitäisi tehdä lisää tilaa?”

Tämä väite kumpuaa monen arkikokemuksesta, ja on totta, että osa pyöräilijöistä rikkoo liikennesääntöjä – aivan kuten osa autoilijoistakin. Mutta yksittäisten rikkomusten perusteella ei voida rakentaa koko liikennepolitiikkaa, eikä niiden perusteella tule vähätellä pyöräilyn kehittämisen tarvetta. On tärkeää erottaa käyttäytymisen ongelmat siitä, miten liikenneympäristöä suunnitellaan.

Usein sääntörikkomukset johtuvat sekavasta, epäloogisesta tai vaarallisesta liikenneympäristöstä. Jos pyöräilijälle ei ole turvallista ja sujuvaa reittiä, hän etsii vaihtoehtoja – joskus sääntöjen vastaisesti. Toisin sanoen sääntörikkomuksia voidaan vähentää merkittävästi, kun pyöräilystä tehdään selkeämpää ja turvallisempaa. Tämä ei ole arvaus vaan todennettua tietoa lukuisista kaupungeista: kunnollinen pyöräinfrastruktuuri lisää sääntöjen noudattamista ja parantaa kaikkien osapuolten turvallisuutta.

Lisäksi on muistettava, että pyöräilijän tekemä virhe harvoin aiheuttaa muille vakavaa vahinkoa – toisin kuin autoilijan tekemä virhe, jolla voi olla kohtalokkaat seuraukset. Liikennesuunnittelussa priorisoidaan siksi usein heikoimpien – jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden – turvallisuutta, eikä tämä tarkoita erityiskohtelua, vaan vastuun jakamista mittakaavan ja riskien mukaan.

Väite 8: Pysäköintilaitos – esimerkiksi torinalusparkki – pelastaa keskustan elävyyden

Tällä hetkellä keskustassa ei ole merkittävää pulaa pysäköintipaikoista (ks. Väite 1: Paikkapula), joten lisäkapasiteetille ei ole välitöntä tarvetta. Tilanne voi kuitenkin muuttua tulevaisuudessa, jos keskustan palvelutarjonta kasvaa, asuminen lisääntyy ja rakentamattomat tontit tai tyhjillään olevat rakennukset saadaan käyttöön. Myös suunnitteilla olevat hankkeet vaikuttavat pysäköintitarpeeseen: esimerkiksi Teboilin yläpuoliset pysäköintipaikat ovat poistumassa, Rihkamatorin paikat ovat katoamassa ja torin uudistussuunnitelmat vähentävät edelleen paikkamäärää.

Tulevaisuudessa keskitetty pysäköintilaitos voisikin olla järkevä ratkaisu. Se mahdollistaisi paitsi vähenevien paikkojen kompensoinnin myös kadunvarsipysäköinnin vähentämisen – vapauttaen tilaa kävelylle, viihtyvyydelle ja kaupunkielämälle. Lisäksi osa uusien taloyhtiöiden autopaikoista voitaisiin osoittaa keskitettyyn laitokseen, mikä edistäisi maankäytön tehokkuutta ja säästäisi pihoja muuhun käyttöön.

Usein keskusteluun nousee myös torinalusparkin rakentaminen. Tätä vaihtoehtoa on kuitenkin selvitetty useaan otteeseen, ja joka kerta se on osoittautunut taloudellisesti kannattamattomaksi. Porvoon savinen maaperä, korkea pohjavesi sekä liikennöitävän kannen vaatimukset nostaisivat kustannukset erittäin korkeiksi. Yksittäisen autopaikan hinta nousisi niin suureksi, ettei investointi olisi realistisesti kuoletettavissa. Tästä syystä torinalusparkin aika ei ole nyt – eikä todennäköisesti tulevaisuudessakaan.

Kohti toimivaa ja tasapainoista keskustaliikennettä

Porvoon keskustan liikenteestä keskusteltaessa on tärkeää erottaa tunnepohjaiset mielikuvat tutkittuun tietoon perustuvista ratkaisuista. Autoilulla on edelleen paikkansa – eikä kenenkään arkea pyritä vaikeuttamaan – mutta keskustan kehittäminen pelkästään autonäkökulmasta kaventaa keskustan toimivuutta, saavutettavuutta ja viihtyisyyttä.

Toimiva keskusta tarjoaa vaihtoehtoja: sinne pääsee autolla, mutta myös jalan, pyörällä ja joukkoliikenteellä helposti ja turvallisesti. Kun eri kulkumuodot otetaan tasapuolisesti huomioon ja tilankäyttöä ohjataan fiksusti, lopputuloksena on elävämpi, saavutettavampi ja kaupallisesti vetovoimaisempi keskusta – kaikkien hyödyksi.

Keskustaliikenteen kehittäminen ei ole vastakkainasettelu, vaan kysymys siitä, miten rajallinen tila käytetään viisaasti. Kun panostamme selkeyteen, turvallisuuteen ja saavutettavuuteen kaikille, rakennamme Porvoosta kaupungin, jossa on mukava asioida, viipyä ja elää – kulkutavasta riippumatta.

Faktalaatikko

Lähde: Porvoon pysäköintiselvitys 8/2023.

Muita lähteitä ja linkkejä:

Keskustapysäköinnin monet kasvot
https://aistimaa.fi/blog/keskustapysakoinnin-monet-kasvot/

Porvoon kultaiset pysäköintipaikat – Lompakkojen määrä on merkitsevä, ei autojen
https://www.uusimaa.fi/paakirjoitus-mielipide/6499684

Pysäköinti-info Porvoon kaupungin sivuilla
https://www.porvoo.fi/asuminen-ymparisto/kadut-ja-liikenne/pysakointi

Porvoon pysäköintikartta (pdf)
https://www.porvoo.fi/app/uploads/2025/05/2025-05-14-Pysakointikartta.pdf

Kävelystä elinvoimaa, TTY, Liikenteen tutkimuskeskus Verne
https://research.tuni.fi/app/uploads/2020/11/ef8847af-kavelysta_elinvoimaa_final_highres_web.pdf