Julkaistu 26.4.2021 by Mika Varpio
Porvoon toinen pääväylä, Aleksanterinkatu on saamassa itäiseen päätepisteeseensä uuden maamerkin. Alue sisältyy kolmesta korttelista koostuvaan kaavakokonaisuuteen (AK 531). Suunnittelualue asettuu kaupunkirakenteellisesti merkittävään nivelkohtaan, missä vilkkaan risteysalueen ympärille sijoittuu monimuotoista rakennuskantaa. Wittenberginkadun länsipuolella ja Sibeliuksenbulevardin varrella on kolmikerroksisia kerrostaloja ja korttelin 65 pohjois- ja itäpuolella 1950-luvulla rakentunut Velkalan pientaloalue.
Matalatehoisia ja osittain rakentamattomia kortteleita voidaan periaatteessa pitää potentiaalisena paikkana laadukkaalle täydennysrakentamiselle. Ympäristöään merkittävästi korkeampi rakentaminen ja suunnitelmissa esitetyt rakennustyylit herättävät kuitenkin huolta lähialueen asukkaissa. Kuinka rakennukset sitten istuvat ympäristöönsä? Tarkastelen asiaa kortteli kerrallaan.
Kortteli 153
Aleksanterinkadun K-Marketin itäpuolelle sijoittuvaan kortteliin sisältyy pieni viheralue (Sibeliuksen aukio) ja risteyksen tuntumassa oleva pieni ravintolarakennus (Taste). K-Marketin edustalla oleva alue on kaavassa osoitettu pysäköinnille, mikä on alueen käyttötarkoitus myös tällä hetkellä. Pienimittakaavainen Sibeliuksen aukio risteävine kävelypolkuineen ja ravintoloineen on viihtyisä kokonaisuus, joka luo miellyttävää kävely-ympäristöä vilkkaan risteyksen tuntumaan. Kaavan merkinnät ja rakennustapaohjeistus vastaavat melko hyvin olemassa olevaa aluerakennetta ja kaavakokonaisuus on näiltä osin nykytilannetta tukeva.
Kortteli 155
Sibeliuksenbulevardin, Aleksanterinkadun ja Kevätkummuntien rajaamasta korttelista purettiin pari vuotta sitten kaksi 1940-luvulla rakennettua kaksikerroksista puutaloa ja tontti on tällä hetkellä rakentamaton. Tontilla on useita isokokoisia puita, mm. korttelin pohjoiskulmassa sijaitseva komea siperianlehtikuusi, joka näkyy hyvin Wittenberginkadun suuntaan puolen kilometrin pituista näkymälinjaa pitkin.
Suunnitelmassa tontin pohjoisreunaan on esitetty rakennettavaksi kaksi kuusikerroksista kerrostaloa, mitkä ylittävät lähialueen nykyisten talojen korkeuden reilusti. Rakennusten ulkoinen ilme noudattelee modernia rakennustyyliä, se on vähäeleinen ja pelkistetty. Havainnekuvien perusteella luvassa on kulmikas pohjaratkaisu ja julkisivuissa melko tasaista betoni- ja lasipintaa.
Rakennustapaohjeen tekstit ja havainnekuvissa esitetyt ratkaisut vaikuttavat hieman ristiriitaisilta.
Rakennustapaohje: ”Yksitoikkoiset yhtenäiset pinnat eivät ole maantasokerroksissa hyväksyttyjä.”
Rakennustapaohje: ”Maantasokerroksen käsittelyn ja aukotuksen tulee olla korkeatasoista ja elävöittää jalankulkijaympäristöä.”
Havainnekuvien pohjalta on vaikea nähdä, että rakennustapaohjeessa esitetyt vaatimukset toteutuisivat. Ehdotus näyttää katutasossa tasapaksulta ja lattealta ratkaisulta, mikä ei juurikaan lisää katutilan virikkeellisyyttä tai elävyyttä.
Kaavaselostuksessa otetaan kantaa myös tontin kasvillisuuteen.
Rakennustapaohje: ”Korttelin pohjoisnurkkaan jäävälle piha-alueelle istutetaan suurikasvuinen jalopuu. Alueella on siperianlehtikuusi, jonka säilytettävyys on ensisijainen tavoite…”
Rakennustapaohje: ”Tontille on istutettava pysäköintipihan lomaan niin monta suurikasvuista puuta kuin mahdollista.”
Porvoon ympäristönsuojelun lausunto: ”Uudisrakennukset eivät havainnekuvien perusteella ole kaupunkikuvallisesti parhaita mahdollisia… Korkean lehtikuusen säilyttäminen korttelissa 155 on toivottavaa.”
Asemakaavan yleiset määräykset: ”Tontti on istutettava niiltä osin kuin sitä ei käytetä rakentamiseen tai kulkuteinä.”
Kirjausten ja lausuntojen perusteella siis toivotaan panostusta kasvillisuuteen, mutta havainnekuvien perusteella kaikki olemassa olevat puut ovat alueelta kuitenkin hävinneet (komea siperianlehtikuusi mukaan lukien), eikä tontilla näy ensimmäistäkään rakennustapaohjeessa edellytettyä suurikasvuista puuta.
Jos edelleen tutkitaan havainnekuvia, näyttäisi niissä esitettyjen rakennusten väliin jäävän kiilamainen, melko varjoinen, kuusikerroksisten, noin 20 m korkeiden seinien rajaama alue, mihin on melko haasteellista mahduttaa mitään suurikasvuista jalopuuta. Havainnekuvassa piha vaikuttaisi olevan enimmäkseen asfalttipäällystettä, vaikka rakennusten väliin onkin sijoitettu jokunen pensasryhmä (pikkupuu?). Autokatoksen päällinen näyttää sentään viherkatolta.
Kortteli 65
Aleksanterinkadun itäpäätteessä oleva kortteli 65 on kaupunkikuvallisesti kaavan merkittävin. Se sijaitsee huomattavan pitkän, lähes kilometrin mittaisen, Aleksanterinkadun näkymälinjan päätepisteessä, ja vaikuttaa ympäristön visuaaliseen ilmeeseen laajalla alueella.
Rakennustapaohjeessa paikan merkittävyys on huomioitu ja sieltä löytyy kirjaus, johon tiivistyy oikeastaan koko kaavan ydinajatus:
Rakennustapaohje: ”Aleksanterinkadun itäinen pääte ansaitsee arvoisensa pääteaiheen, arkkitehtonisesti laadukkaan rakennuksen katutason palvelutiloineen.”
Kuinka suunnitelmassa on tartuttu tähän haasteeseen?
Paikkaan on esitetty kuusikerroksista vinokattoista rakennusta, jonka julkisivut vaikuttaisivat havainnekuvien perusteella olevan melko tasaisia lasi- ja betonipintoja. Kuusi kerrosta nostaa rakennuksen länsikulman yli 20 m korkeuteen ja vaikka korkeus laskeutuukin rakennuksen viiston katon myötä Wittenberginkadun suuntaisesti neljään kerrokseen, on kyseessä varsin iso rakennusmassa, joka ottaa paikan haltuunsa. Rakennuksen länsikulmaan on katutasoon esitetty liiketiloja. Rakennuksen ulkoinen habitus näyttää teräväkulmaiselta ja ikkunarivit monotonisilta ja koruttomilta.
Porvoon museo antoi kaavaluonnoksesta seuraavan lausunnon:
Porvoon museo: ”Museo painottaa korttelin 65 kaupunkikuvallista merkittävyyttä ja toivoo arkkitehtonisesti korkeatasoista ja vaikuttavaa kokonaisuutta toteutuvaksi kortteliin 65. Museo viittaa tässä Jungin 1910-20 -luvuilla esittämiin massoitteluratkaisuihin.”
Luonnosvaiheessa kritiikkiä saanut ratkaisu ei kuitenkaan ole rakenteellisesti ja tyylillisesti luonnosvaiheesta juuri muuttunut. Ehdotusvaiheen versiossa on korvattu luonnosvaiheessa näkyneet yksittäiset seinästä pullahtaneet laatikot isommalla parvekelaatikoiden pinolla, joka työntyy ulos muusta laatikkorakenteesta. Tyyli toistaa nykyarkkitehtuurissa jo pitkään suosittua suorakulmaisen linjakasta rakennustapaa, eikä varsinaisesti tuo tähän paikkaan mitään omaleimaista tai sido rakennusta osaksi olemassa olevaa ympäristöä.
Kyseessä on kuitenkin Porvoon toisen pääkadun tärkeimmän näkymäakselin päätepiste, jolloin sen arkkitehtoniselle toteutukselle voidaan asettaa huomattavasti korkeampia vaatimuksia kuin jollekin laitakaupungin kohteelle.
Paikan potentiaali
Jos pohditaan alueen kokonaisilmettä ja historiallista kontekstia, paikkaan sopisi myös viuhkamainen rakenne, joka aidosti jakaisi katseen kahteen suuntaan, eli Wittenberginkatua länteen kohti Tarmolaa ja toisaalta Kevätkummuntietä itään kohti Kevätkumpua. Suunnitelmassa esitetty rakennusmassa jää kuitenkin toispuoleiseksi, eikä käytä hyväkseen erinomaisen sijainnin tarjoamia mahdollisuuksia.
Paikassa on paljon potentiaalia, mitä esitetty suunnitteluratkaisu ei hyödynnä. Lisäksi rakennuksen suhde ympäröivään kaupunkitilaan jättää toivomisen varaa. Olisi suotavaa, että jokainen Porvooseen suunniteltava (ja toteutettava) uusi rakennus tai rakenne sidottaisiin osaksi olemassa olevaa ympäristöä, niin että se istuisi maisemaan niin kuin olisi aina ollut siinä. Esitetty ratkaisu ei sitä tee.
Korttelin 65 länsikulma on strategisesti erittäin keskeinen ja näkyvä paikka, missä rakennuskorkeuden ohella tulee kiinnittää erityistä huomiota rakennuksen tyyliin ja rakennuksen ulkoisen habituksen tuottamiin mielikuviin. Kohdealue merkittävän näkymäakselin päätepisteenä voisi hyötyä arkkitehtonisesti yksilöllisemmästä ratkaisusta, missä huomioitaisiin paremmin paikan ainutlaatuisuus ja merkittävyys sekä liikenteellisenä että visuaalisena jakopisteenä.
Lähteet
—
Kaavadokumentit (AK 531)
https://www.porvoo.fi/531-aleksanterinkadun-itapaate
Porvoon asemakaavakartta 1928
http://timomeriluoto.kapsi.fi/KARTAT/Kaupunkikartat/Porvoo%20asemakaava%201931.jpg
Kuinkas joku voi kohdella meitä alueen asukkaita näin vain rahan ahneudessa missä olette koulunne käynneet. Ette ainakaan tiedä Alvar Aallosta mitään. Ensin olemme jo kovan liikenteen armoilla ja nyt vielä tämä rakennus. Tuleeko sinne vanhuksia asumaan ja kurkkimaan ikkunoista liikennettä. Nykypäivänä ihmiset kaipaavat luontoa ja linnun laulua. Laittakaa siihen puisto. Miettikää asuisittoko itse siinä talossa.