Kaunis kaupunki

Julkaistu 7.1.2021 by Mika Varpio


Harrastin nuoruudessani valokuvausta ja olen viime aikoina palautellut vanhoja taitoja mieleeni. Syksy on ollut täynnä kuulaita ja hienoja päiviä, joten olosuhteet kuvaamiselle ovat olleet otolliset. Kuvausteemaksi olen ottanut Porvoon rakennukset. Olen kierrellyt kaupunkia ristiin rastiin ja ottanut kuvan sieltä toisen täältä. Samalla on pakostakin joutunut tarkastelemaan kohteita hieman tarkemmalla silmällä. Miten valo elää rakennuksen pinnalla, miten rakennus asettuu ympäristöönsä, millaisia yksityiskohtia se sisältää, millaisen tunnelman se synnyttää jne. Prosessi on avannut uusia näkökulmia kaupunkiin.

Vuonna 1914 rakennettu entinen synnytyslaitos ja nykyinen retkeilymaja on upea ilmestys (Linnakoskenkatu 1)

Olen kuvannut sekä vanhoja että uusia rakennuksia, puutaloja, kivitaloja ja elementtitaloja. Olen kuitenkin tarkoituksella jättänyt supersuositun Vanhan Porvoon tuonnemmaksi (siitä on kuvia jo yllin kyllin) ja keskittynyt muihin kaupunginosiin. Empire-Porvoosta ja sen ulkopuoleltakin löytyy aivan järjettömän hienoja rakennuksia; kodikkaita, pittoreskeja ja romanttisia.


Kun olen jakanut kuvia sosiaalisessa mediassa, olen havainnut, että osa kuvista kerää paljon enemmän katsojia ja tykkäyksiä kuin toiset. Humaanien, monimuotoisten rakennusten yksityiskohtien runsaus ja niiden luoma tunnelma saavat ihastuneita kommentteja ja positiivista huomioita osakseen. Vanha ja monivivahteinen arkkitehtuuri tuntuu vetoavan moniin. Saman olen huomannut myös katutasolla. Vanhojen rakennusten mittakaava, koristeellisuus ja tarkoin pohditut yksityiskohdat luovat lämmintä tunnelmaa. Eipä silti, kyllä uudestakin rakennuskannasta löytyy silmää miellyttäviä ratkaisuja ja sympaattisuutta.


Pahamaineinen 1970-luku

Kuten niin monessa muussakin kaupungissa, myös Porvoossa elettiin 1970-luvulla tehorakentamisen aikaa. Rakentamista leimasivat elintason nousu ja energiakriisi. Moderni arkkitehtuuri hylkäsi historialliset tyylit, koristeet ja tarpeettomat yksityiskohdat ja aikakauteen kuului innostus teknologiseen kehitykseen ja massatuotantoon. Edellisellä vuosikymmenellä alkanut elementtirakentaminen jatkoi voittokulkuaan myös 70-luvulla. Asuinrakennusten suunnittelu muuttui rutiiniksi, joka ei enää kiinnostanut arkkitehteja. Vaikka laatikkomaisen betoniarkkitehtuurin nähtiin ilmentävän rakentamisen tehokkuutta ja sosiaalista tasa-arvoa, alettiin sitä jo varhain moittia tylsäksi.1,2

Porvoossa hävitettiin tehorakentamisen huumassa huomattava määrä kaupungin kauniita historiallisia rakennuksia ja korvattiin ne uusilla ja tehokkailla asumisyksiköillä. Se kuului ajan henkeen.

Esimerkiksi Jokikadulla rakennusten julkisivujen kontrasti on melkoinen, kun 1800-luvulla rakennettujen empire-tyylisten rakennusten väliin on 1970-luvulla noussut ajan ihanteiden mukaista modernia elementtirakennusta.


Nykyinen rakennemuutos

Porvoota ollaan jälleen kehittämässä voimakkaasti ja uusia kaupunkikehityssuunnitelmia putkahtaa ulos tuon tuostakin. Nykyajan rakentamisen tavoitteisiin ja ihanteisiin tuntuvat kuuluvan tiivistäminen, tila- ja kustannustehokkuus, pika- ja massatuotanto, laatikkomaisuus sekä materiaaleina betoni ja lasi.  Eletäänköhän nyt samanlaista rakennemuutosta, jonka perusteita tullaan puolen vuosisadan kuluttua ihmettelemään? Rakennukset ovat muuttuneet massiivisemmiksi, korkeammiksi ja tehokkaammiksi. Samalla lämminhenkisyys, inhimillisyys ja viihtyisyys ovat jääneet vähemmälle huomiolle.


Mitä on pelissä?

On luonnollista, että kaupunki uudistuu jatkuvasti ja uusi korvaa vanhan moneen kertaan vuosisatojen aikana. Muutoksessa tulisi kuitenkin huomioida olemassa oleva arvopohja ja liittää uudet rakenteet ristiriidattomasti vanhojen lomaan. Yksi Porvoon vetovoiman kulmakivistä on historiallisesti monimuotoinen rakennuskanta. Ajattelemattomalla ja ympäristöönsä sopimattomalla rakentamisella Porvoon hyvä imago voidaan nopeasti mitätöidä. Toivon, ettei kaupungin historiaa ja henkeä unohdeta kehitystyön kiihkeydessä. Meillä on kaunis kaupunki.


Kaikki tässä blogissa olevat kuvat (ja paljon lisää) löytyvät Instagram feedistäni https://www.instagram.com/mika.varpio/. Päivitän sinne uusia kuvia joka viikko. Ota kanava seurantaan!

Lähteet :

  1. Standertskjöld, Elina, 2011, Arkkitehtuurimme vuosikymmenet 1960-1980. Rakennustieto Oy, Suomen rakennustaiteen museo
    https://issuu.com/suomen-rakennustaiteen-museo/docs/teaser_1960-80/18
  2. Suomalaiset talot 1970-1980-luvuilla, 2017, RakSystems
    https://www.raksystems.fi/ajankohtaista/suomalaiset-talot-1970-1980-luvuilla/
  • Kaikki kuvat kirjoittajan.

Tällä artikkelilla on yksi kommentti

  1. Tuomas

    Upeita kuvia Porvoon rakennuksista! Minuakin kiinnostaa kovasti rakentaminen, etenkin uusien rakennusten kaavoitus. Päällimmäisenä on ollut mielessä uuden rakentamisen vaikutus kaupunkikuvaan, mutta toisaalta myös vaikutukset ympäröivään luontoon.

Vastaa