Julkaistu 6.11.2021 by Mika Varpio
Porvoo on täynnä hylättyjä kiinteistöjä, joiden kohtalo nousee puheenaiheeksi vuodesta toiseen. Mitä niille pitäisi tehdä ja mitä niille on mahdollista tehdä?
Monen muun kaupunkilaisen tavoin olen ollut huolissani Porvoon rappeutuvista rakennuksista ja niiden vaikutuksesta Porvoon kaupunkikuvaan. Halusin itsekin tietää lisää rakennusten historiasta, nykytilasta ja tulevaisuuden mahdollisuuksista, joten päätin järjestää kaupunkilaisille kävelykierroksen, missä näihin tyhjentyneisiin kiinteistöihin tutustuttiin tarkemmin. Kutsuin mukaan asiantuntijoiksi rakennustutkija Kirsi Toivosen Porvoon museosta ja kaupunginarkkitehti Markku Partasen Porvoon toimitilajohdosta. Heidän johdatuksellaan tutustuimme viiteen keskustassa sijaitsevaan kaupungin omistamaan kohteeseen ja vilkaisimme myös muutamaa, runsaasti keskustelua herättänyttä yksityistä kohdetta.
Kävelykierros
Kierros alkoi kaupungintalon edestä su 24.10. klo 14.00. Ensimmäisenä kohteena meillä oli kaupungintalon vierellä sijaitseva sininen puutalo, minkä jälkeen matka jatkui Runeberginpuiston läpi vanhalle Strömborgska skolanille. Tämän jälkeen poikkesimme Porvoonjoen länsipuolella tutustumassa Näsin kartanoon ja kävelemme sitten jokirannan ja vanhan sillan kautta Vanhassa Porvoossa sijaitsevalle Taiteilijatalolle. Sieltä jatkoimme matkaa pikkuteitä puikkelehtien Kaivokadun kautta Porvoontalolle ja loppumatkasta vilkaisimme vielä keskustan yksityisiä kiinteistöjä Hopean ja Etolan kortteleissa sekä Brunbergin vanhan makeistehtaan rakennusta kaupunginpuiston kulmalla.
Kussakin kohteessa rakennustutkija Kirsi Toivonen avasi rakennusten historiaa ja arvopotentiaalia, minkä jälkeen kaupunginarkkitehti Markku Partanen kertoi kiinteistön mahdollisuuksista ja ylläpidon sekä remontoinnin kustannuksista. Jokainen kohde kirvoitti joukon hyviä yleisökysymyksiä, joihin asiantuntijat parhaansa mukaan vastailivat. Joissakin kohteissa ei erimielisyyksiltäkään voitu välttyä, kun rakennusten arvosta (tai arvottomuudesta) nostettiin puheenvuoroissa esiin erilaisia näkemyksiä. Sama seikka näkyy myös kyselyyn annatuissa vastauksissa (ks. jäljempänä).
Nettikyselyn satoa
Netissä oli samanaikaisesti käynnissä laatimani kysely, missä kyselin mitä autiotaloille pitäisi tehdä. Kyselyyn tuli kaikkiaan yli 650 mielipidettä ja laadin niistä kattavan koosteen (ks. lisätietoja blogin lopussa).
Vastauksista ilmenee, että osa kohteista herättää hyvin ristiriitaisia tuntemuksia. Tietyt rakennukset olisi joidenkin mielestä purettava, mutta toisten mielestä samat rakennukset olisi ehdottomasti säästettävä ja korjattava. Laskin annetuista vastauksista selvästi rakennuksen purkamista ja selvästi säilyttämistä puoltavat mielipiteet, ja niiden määrä on merkitty kunkin kohteen kuvaan.
Näsin kartano ja Porvoontalo keräsivät suurimmat sympatiat, kun taas Ströhö, Hopean kortteli ja Brumbergin entinen makeistehdas saivat eniten kritiikkiä osakseen.
Käyn läpi kierroksen kohteet yksitellen ja nostan esiin joitakin kyselyn vastauksiin kirjattuja kommentteja ja kehitysehdotuksia. Kaikki annetut kommentit ja mielipiteet löytyvät kyselyn koosteesta.
1/8 Puinen toimistorakennus, Piispankatu 15
Tämä kaupungintalon takana sijaitseva upea puurakennus on rakennettu 1908. Sen on suunnitellut Arthur Kullman. Rakennuksessa on jugend-tyylisiä ikkunoita ja koristeaiheita. Julkisivuissa puinen vaakapaneeli. Rakennuksessa on ollut toimistotiloja, kunnes niiden käyttö on päättynyt 2000-luvulla sisäilmaongelmien vuoksi. Talo on kuitenkin rakenteellisesti ilmeisesti kohtuullisessa kunnossa. Tälle rakennukselle on pohdittu moneen otteeseen jotain uutta käyttöä ja myös sen siirtämistä on suunniteltu. Nykyinen vaihtoehto, eli tyhjilleen jättäminen, ilman mitään toimintaa, on se huonoin vaihtoehto. Rakennus rapistuu vähitellen purkukuntoon, mikä tuntuu olevan valitettavan monen rakennuksen kohtalona Porvoossa.
Annetuissa mielipiteissä oli selvästi havaittavissa rakennukseen kiinnittyvä arvo osana Empire-Porvoon kokonaisuutta. Selkeä enemmistä toivoi rakennuksen säilyttämistä joko nykyisellä sijainnissaan tai sitten toiseen paikkaan siirrettynä. Rakennukselle esitettiin myös monenlaista käyttötarkoitusta ja uutta toiminnallisuutta. Toisaalta moni toivoi, että kaupunki myisi rakennuksen yksityiselle, ellei kaupunki kerran kykene ylläpitämään rakennusta. Pieni osa vastaajista oli myös valmis purkamaan rakennuksen.
Joitakin vastaajien antamia kommentteja ja mielipiteitä*
- Tämä tulisi ehdottomasti ennallistaa. Rakennus huokuu Porvoo henkeä.
- Puretaan pois ja rakennetaan siihen ja takana olevalle kaupungin parkkipaikalle kunnon kauppakeskus ja kirjasto joka sopii ko. ympäristöön. Vanha kirjasto puretaan pois ja rakennetaan sen tilalle ja alapuolen rinteeseen kaupungin hienoimmat 3- 4 kerroksiset terassikerrostalot.
- Ei ainakaan saa purkaa! Talo pitäisi kunnostaa ja sen jälkeen ottaa käyttöön vaikkapa lapsiperheiden matkustajakotina/retkeilymajana
- Kunnostaa & asunnoiksi. Hurmaava talo & piha hyville veronmaksajille. Siirtäminen hölmöläisten puuhaa. Toriympäristö on jo ankea muiden purkutöiden tähden.
- Tämä rakennus tulisi säilyttää. Jos siirretään, niin poistuu jälleen yksi muistuma empire-puukaupungista. Rakennusta ei kuitenkaan tulisi missään nimessa hävittää, vaan se tulisi tarvittaessa siirtää toisaalle (empire-kaupungin sisällä), missä se voisi jatkaa elämäänsä restauroidussa asussaan.
- Käsityömyyjien kauppa, Porvoon infopiste. Lisäksi ehdotan, että takana olevalle flugutorgetin tontille rakennettaisi uudestaan vanha seurahuone ja se toimisi “vanhanajan” hotellina ja alakerrassa olisi ruokapaikka.
- Jos joka tapauksessa talo on tarkoitus ottaa asuinkäyttöön, miksi se on välttämätöntä siirtää tuosta kohtaa pois? Eikö se voisi toimia sijaintinsa puolesta asuntoina juuri tuossa kohtaa?
- Myynti yksityiselle, jollekin yritystoiminnalle hyvä sijainti. Kauppa tai kahvilla, nuorille hengailu kahvila kun on koulua vastapäätä.
2/8 Vanha Strömbogska skolan, Lundinkatu 3
Vanhan Stömborgska skolan on Hilding Ekelundin suunnittelema ja sen ensimmäinen osa on rakennettu 1954 (laajennus Runeberginkadulle 1960-1962). Rakennuksessa on sotien jälkeiselle modernismille tyypillisiä piirteitä. Punatiiliset julkisivut, nauhaikkunat ja näyttävät rakenteet. Runkomateriaalina on betoni ja julkisuvuissa tiili ja rappauspinta. Vaikka tämä koulurakennus on ulkoisesti säilyttänyt hienosti arkkitehtonisen eheytensä, on siinä laaditun kuntotukimuksen mukaan sisäisiä vaurioita ja sisäilmaongelmia eri puolilla rakennusta. Rakennuksen koulukäyttö loppui vuoden 2019 lopussa, minkä jälkeen se on ollut tyhjillään odottamassa mahdollisia tulevia toimenpiteitä.
Vanhan Strömborgska skolanin suhteen suurin osa mielipiteen antajista ei nähnyt rakennuksessa sellaisia arvoja, jotka tulisi ehdottomasti säästää jälkipolville. Toisaalta pieni osa vastaajista toivoi, että rakennus korjattaisiin. Moni vastaajista olisi kuitenkin valmis purkamaan talon ja rakentamaan paikalle jotain maltillista. Myös mahdollisen uudisrakentamisen suhdetta Runebergin puistoon pohdittiin ja toivottiin tontin puiston puoleisen sivustan säilyvän ilmavana.
Joitakin vastaajien antamia kommentteja ja mielipiteitä*
- Dynamiittia alle. Aivan kauhea röttelö ja tuskin hyödynnettävissä järkevästä. Tontilla olevat puutalot OK. Purettava ja sopivia asuintaloja puiston kylkeen.
- Tästä tulisi todella hyvä taidemuseo/Porvoon historiallinen museo, jossa joka kerroksessa oma teema. Myös taiteilijoille löytyisi omat pajat mitkä voi vuokrata. Pihalla jo oma puutyöverstas valmiina. Turisteille helppo sijainti ja lyhyt matka vanhasta kaupungista.
- Lieneekö säilyttämisen arvoinen, etenkin jos on homeessa. Ei missään nimessä korkeaa lisärakentamista tälle tontille. Runebergin puiston vieri olisi hyvä pitää avoimena ja ilmavana.
- Aikamoinen kasarmi. Ellei saa kohtuu kustannuksilla remontoitua, niin uutta (matillista ja paikkaan sopivaa) tilalle. Ei korkeita laatikkotaloja Runeberginpuiston viereen.
- Vaikka itse olen käynyt oppikoulun kyseisessä rakennuksessa 1967-1975 kun se vielä oli tyttökoulu, niin en rakasta sitä. Talo on melko synkkä eikä se mielestäni istu maisemaan ollenkaan. En surisi vaikka se purettaisiin kokonaan. Runebergin puistoa voitaisiin laajentaa vapautuvalle tontille.
- Tämä on ainakin ulkoisesti aika brutaalin näköinen rakennus, joka ei kaupunkikuvaa juuri kaunista. Ei haittaisi, vaikka purettaisiin pois ja tilalle jotain maltillista ja Porvooseen sopivaa uudisrakennusta, ei kuitenkaan mitään moderneja laatikoita.
- Tällä tontilla on erityisen tärkeää sen suhde Rubeberginpuistoon. Puiston vastaiselle sivulle ei tulisi rakentaa mitään korkeaa uudisrakennusta, joka sulkee puiston avaruutta. Ellei vanhaa rakennusta kyetä ottamaan käyttöön ilman mittavaa uudistakentamis-kytköstä, niin sitten mielummin vanha rakennus purkuun ja ympäristöön sopiva uudistarakennus pohjalta asti. Puiston puoleista sivua ei saa sulkea rakennuksilla.
- Ehdottomasti korjata. Hävettää nähdä arkkitehtoonisesti hienon oman aikansa edustajan nykykunnossa. Tätä rakennusta voisi käyttää esim. virastorakennuksena, toimistoina tai oppilaitoksena esim. kansalaisopisto, taidekoulu… olisi myös iltakäytössä. Jos ei kaupunki ymmärrä rakennuksen arvoa myyköön halvalla ed mainituin ehdoin.
3/8 Näsin kartano, Näsinmäentie 1
Näsin kartanon päärakennus on todennäköisesti rakennettu 1810–1830-lukujen välisenä aikana, vaikka sen arkkitehtuuri viittaakin 1700-luvun kustavilaiseen tyyliin. Rakennus on hirsirunkoinen ja vuorattu pystylaidoituksella. Siinä on korkea kiviperusta ja komea mansardikatto. Rakennus on toiminut aiemmin asuntona ja viimeksi taidegalleriana. Sijainti on yksi Porvoon keskeisimpiä aivan pääsisääntulovälylän vierellä, vastapäätä Vanhaa Porvoota. Rakennuksen pihapiiri on terassoitu komealla kivimuurilla ja rakennuksen takana kohoaa Näsin kivi, mistä avautuvat hienot näkymät kaupunkiin.
Näsin kartano sai kyselyyn vastanneiden lähes varauksettoman ihailun ja toiveen, että rakennus kyetäisiin säilyttämään kaupungin hallinnassa. Sijainti ja näkymät olivat monen vastaajan monen mielestä ehdottoman hienoja ja rakennukselle toivottiin monenlaista kaupunkikulttuuriin liittyvää julkista käyttöä.
Joitakin vastaajien antamia kommentteja ja mielipiteitä*
- Voi tämä pitäisi saada käyttöön. Ihan sama mihin käyttöön, mutta sellaiseen, että kunnosta pidetään huolta. Kaunis ja Porvoon tyyliin sopiva!
- Ehdottomasti hyödynnettävä porvoon matkailuun tms. hulluutta antaa rapistua. Tämä on niin keskeisellä paikalla, että tilassa voisi toimia Porvoo-info, jossa esiteltäisiin laajasti paikallisia toimijoita, kaupungin galleria vaihtuvin näyttelyin ja kahvila.
- Ehdottomasti korjattava ja saatava taiteilijoiden ja muun kulttuurin käyttöön.
- Myydään julkiseksi tilaksi esim matkailukäyttöön, galleria- ja ravintolakäyttöön.
- Olisi hyvä saneerata (taide)näyttelytilaksi. Myös piha-alue tulisi ottaa käyttöön.
- Upea rakennus paraatipaikalla. Tämä voisi kunnolla restauroituna toimia Porvoon portinvartijana, toisin kuin nykyinen cittari, joka shokeeraa historialliseen kaupunkiin tulijat. Tähän infopiste, galleria, miksei ravintolakin..
- Mielestäni olisi tärkeä säilyttää avoimena /puoliavoimena yleisölle. Ei esim. Asumista. Kahvila/ravintola yhdistettynä kulttuuriin (esim museo tai galleria). Saisiko käytön sidottua kansalliseen kaupunki puistoon. Esim museo tai visitor center tyylillä
- Porvoon parhaalla paikalla sijaitseva rakennus tulisi saneerata keskeiseksi Porvoon turisti-infoksi / upeaksi terassiravintolaksi , josta on ainutlaatuiset näkymät Porvoon vanhaan kaupunkiin ja ranta-aittoihin.
- Tätä mahdollisuutta ei Porvoon kaupunki saa hukata myymällä alue jollekin rakennusliikkeelle joka rakentaisi tilalle muutaman , tehokkaan ja nykyhengen mukaisen korkean laatikkokerrostalon!!!
- Tämä rakennus on ehdottomasti säilyttämisen arvoinen ja vanhan kaupungin kupeessa. Turistit valetavat näillä alueilla ja haluavat nähdä juuri vanhaa, hyvin korjattua rakennuskantaa. Tämä on osa Porvoon imagoa. Taloa voisi käyttää eri yhdistysten kokoontumispaikkana. parasta olisi saada kokoontua hyvin pienillä kuluilla. Tämä voisi olla yhdistysten ”keskus”.
- Ehdottomasti säästettävä ja kehitettävä kohde. Tässä voisi toimia entisaikojen majatalo taidenäyttelyineen. Piha-alue myös hieno ja sijainti Porvoon näkyvin.
- Sisäosat kunnostetaan 1700-luvun porvariskodiksi ja rakennus Porvoon museon haltuun. Puutarhasta tehdään museopuutarha ja tapahtumia järjestetään yhdessä Runebergin museon kanssa.
- Tulee peruskorjattuna säilyttää kaupungin omistuksessa. Siinä voisi olla esim pop-up toimintaa ja sitä voisi käyttää myös yhdistysten omana talona.
- Ehdottomasti säilyttämisen arvoinen helmi. Pihapiiri muureineen ja kasveineen upea näkymä Porvooseen tultaessa. Kokonaisuus tulee pitää julkisessa käytössä.
- Juhlatila. Kahvio/pitopalvelu. Porvoon valtiopäivien tulisi näkyä yhdessä huoneessa: valtaistuin, vaakuna, valtiopäivätaulu. Pihalle tintamareskit jotta vierailijat voivat kuvata itsensä esim Aleksanteri I:nä ja Ullana. Kahvilassa voisi olla myynnissä Aleksanterinleivoksia ja Ullalle voisi kehittää oman. Lisäksi turvallinen selfiekuvausalusta turisteille jossa ranta-aitat jäävät upeasti taustalle.
4/8 Taiteilijatalo, Koulukuja 4
Vanhan Porvoon ytimessä sijaitseva, 1800-luvun alussa rakennettu Taiteilijatalo on majoittanut monia maineikkaita uransa alussa olleita taiteilijoita. Kiinteistö on kuitenkin jokunen vuosi sitten suoritetun kuntakartoituksen perusteella varsin heikossa kunnossa. Kuntotutkimusraportin mukaan muun muassa rakennuksen alapohjan rakenne olisi uusittava, sillä purueristeissä todettiin mikrobikasvustoa ja viitteitä kosteusvauriosta. Rakennuksen asunto-osa on hirsirunkoinen ja eteinen ja korkea työhuone puurakenteinen. Kiinteistön hirret todettiin ainakin aistivaraisesti arvioiden hyväksi eikä alimmissakaan hirsissä todettu lahoa. Ulkovuorauksen puupanelointi sen sijaan todettiin olevan huonossa kunnossa. Paikalliset taiteilijat ovat jo vuosikausia olleet sitä mieltä, että Taiteilijatalo ja sen (nuoria taiteilijoita tukeva) toiminta tulisi säilyttää.
Taiteilijatalo haluttiin säilyttää, mutta ei välttämättä kaupungin omistuksessa. Useimpien vastaajien mielestä rakennus on kuitenkin merkittävä osa Vanhan Porvoon kulttuuriympäristöä ja sellaisena se tulisi myös säilyttää, riippumatta siitä myydäänkö se yksityiselle vai jääkö kaupungin omistukseen. Monet toivoivat rakennuksen kunnostamista ja entistämistä, ja myös sen käyttöä taiteilijoille varattuna tilana, mutta samalla kauhisteltiin siitä mahdollisia kaupungille koituvia kuluja.
Joitakin vastaajien antamia kommentteja ja mielipiteitä*
- Ehdottomasti tulisi säilyttää! Tällaisia kohteita pitää varjella ja niiden kuntoa ylläpitää.
- Paikalliset ammattikoulujen opiskelijat voisivat kunnostaa talon. Taiteilijatalon tulisi olla kohtaamispaikka ja ponnahduslauta.
- Talo tulisi pysyä taiteilijatalona! Jos ei kaupungilta löydy rahaa niin joku säätiö voisi hoitaa toimintaa
- Myydä. Verovaroin tällaisen ylläpito, hukkaan heitettyä rahaa. Vaikka kustannus ei ole iso kaupungin kassassa, niin hyöty – hinta suhde olematon.
- Mielestäni tämän talon voisi myydä asuintaloksi sille joka sitoutuu korjaamaan sen perinteisillä materiaaleilla ja menetelmillä.
- Vanhan hirsitalon remontoiminen ei ole kauhean kallista jos itse runko on säilynyt. Talon kulttuurinen arvo Porvoon vanhassa kaupungissa ja sen historiassa on mittaamattoman arvokas joten korjaaminen olisi aloitettava heti eikä huomenna!
- Myydään jollekkin joka kunnostaa rakennuksen, säätiölle? Taiteiljatalo voisi jatkaa elämäänsä vanhassa käyttötarkoituksessaan. Ei saa olla kaupungin omistuksessa.
- Ehdottomasti ennallistaa! Vanha kaupunki ja tämänkaltaiset rakennukset luovat Porvoon siksi mitä se on. Historia on kaunista.
- Ehkä taiteilijoille löytyisi jokin tarkoituksenmukainen tila muualta? Mielestäni tämän talon voisi myydä asuintaloksi sille joka sitoutuu korjaamaan sen perinteisillä materiaaleilla ja menetelmillä.
- Ehdottomasti säilytettävä nuorille taiteilijoille. Välttämättömät toimet remontin suhteen aloitettava heti. Loput ei niin kiireiset toimenpiteet ajan myötä. Vanhojen talojen tulisi olla eletyn näköisiä, ei kuolleeksi korjattuja.
5/8 Porvoontalo, Kaivokatu 40
Tämä upea kolmekerroksinen kivitalo on valmistunut koulurakennukseksi vuonna 1909. Rinteeseen rakennettuna 1. kerroksen pohjoisosa jää osittain maanpinnan tason alapuolelle. Papinkadun puolella 1. kerroksen graniittinen julkisivu muodostaa juhlavan kivijalan. Toisen ja kolmannen kerroksen ikkunat ovat moniruutuisia ja korkeita. Rakennuksen räystäslinja on monimuotoinen ja tyylikäs kaarineen ja ullakkokerroksen ikkunalyhtyineen. Yksi mielenkiintoinen yksityiskohta rakennuksessa on Papinkadun puoleinen jyhkeä sisäänkäynti. Tällä hetkellä sisätiloiltaan huonoon kuntoon päässyt rakennus on käyttökiellossa, eikä sen saneerauksesta ole tehty päätöstä.
Porvoontalo oli Näsin kartanon ohella toinen vastaajien suuret sympatiat kerännyt rakennus. Lähes kaikki puolsivat talon säilyttämistä, vaikka remontoinnin ja ylläpidon kustannukset hirvittävätkin useita ja nostivat esiin myös vaihtoehdon rakennuksen myymisestä yksityiselle taholle, esimerkiksi asunnoiksi. Selvästi suurin osa vastaajista kuitenkin toivoi Porvoontalon pysyvän kaupungin omistuksessa ja julkisessa käytössä.
Joitakin vastaajien antamia kommentteja ja mielipiteitä*
- Talo on upea ja se tulisi kunnostaa. Olen käynyt sisällä monta kertaa kun lapset olivat taidekoulussa ja silloin kun eläinmuseo oli siinä. Talo tulisi kunnostaa ja osoittaa tilat esimerkiksi kansalaisopistolle ja taiteen perusopetuksen tiloiksi.
- Yksi Porvoon upeimmista taloista, lukemattomat mahdollisuudet!
- Talo tulisi kunnostaa ja ottaa käyttöön. Taito- ja taideaineiden talo, jossa olisi harrastustoimintaa ja paikallisten taiteilijoiden näyttelyitä.
- Myynti. Järkyttävät ylläpitokustannukset ja epäkäytännölliset tilat kaupungin toimintaan. Myynnin kautta esim asuntaloksi.
- Yksi Porvoon helmiä, mitä ei saa päästää hunnigolle. Ehdottomasti satsattava rakennuksen kunnostukseen. Ei varmaan toimi asuntoina (korkeat huoneet > kalliit kuutiot), mutta julkisessa käytössä (museo, taideopisto, jotain muuta) voisi toimia hienosti.
- Upea kivitalo, ennallistamisella tästä saisi hienon! Keskeisellä paikalla joten varmasti olisi paljonkin käyttöä!
- Niin upea talo! Vois olla monitoimitalo; Tadetta, kulttuuria, kahvilaa yms
- Myisin yksityiskäyttöön sillä ehdolla että talo pitää säilyttää
- Upea, mahtava talo! Käsittämätöntä, ettei ole jo toimittu. Musiikkiopisto, kansalaisopisto ym. tänne.
- Tämä rakennus on pysyvyyden tyyssija. Tänne jotain pysyvää. Se on aina ollut ja toivottavasti tulee myös pysymään. Erittäin tärkeä sijainti koulutukselle. Mielestäni myös kirjallisuudelle. Kirjasto ja WSOY-talo naapurissa. Ehkä tässä olisi parempi sijainti kansalaisopistolle.
- Yksi kaupungin komeimmista kivirakennuksista. Ehdottomasti säilytettävä ja laitettava kuntoon. Rakennukseen julkisia toimintoja.
- Kunnostettava! Arkkitehtoonisesti hyvin arvokas.
- Myynti asunnoiksi, ullakkojen täydennysrakentaminen olisi kyllä pakko tehdä jotta voisi olla kannattavaa. Kaivokadun ja Papinkadun puolella oleva pihaalueelle voisi ehkä änkeä yksi lisärakennus.
- Porvoon ehkä hienoin rakennus, mikä tulisi kunnostaa ja mahdollistaa sille ainakin toinen vuosisadan mittainen kukoistuskausi. Julkinen käyttö olisi huomattavasti parempi vaihtoehto, kuin asunnoiksi muuttaminen.
6/8 Hopean kortteli, Rauhankatu 28
Hopean korttelissa sijaitsee ns. Hellbergin talo. Mannerheiminkadulla rapistuva vihreä funkkistalo on rakennutettu Raul Hellbergin toimesta silloisen Nikolainkadun ja Rauhankadun kulmaan vuonna 1940. Rakennuksen on suunnitellut arkkitehti Erik Lindroos. Vuonna 2017 NCC:stä irtautunut Bonava selvitteli Hopean korttelin rakentamista, mutta esitti kaavaan sellaista muutosta, että kaavassa säilytettäväksi merkityn vanhan vihreän kivitalon Mannerheiminkadun ja Rauhankadun kulmasta saisi purkaa. Hanke ei edennyt. Talo on nököttänyt tyhjillään jo toistakymmentä vuotta ja se alkaa olla melko heikossa kunnossa. Rakennus on suojeltu, mutta suojelun purkamisesta on tehty aloite muutama vuosi sitten. Talo on myynnissä.
Hopean kortteli on yksityinen kohde, minkä kehittämiseen kaupunkilaisilla on varsin vähän mahdollisuuksia vaikuttaa. Tämä ei estänyt räväköidenkään mielipiteiden antamista. Suurin osa oli sitä mieltä, että rakennus saisi hävitä Porvoon katukuvasta ja tilalle tulisi rakentaa jotain maltillista ja Vanhan Porvoon kylkeen sopivaa uudisrakennusta. Rakennusta puolustaviakin puheenvuoroja vastauksista toki löytyi.
Joitakin vastaajien antamia kommentteja ja mielipiteitä*
- ISO POMMI ALLE. On nähty jo ettei ole korjauskelpoinen ja järkevästi hyödynnettävävissä esim asuinkäyttöön. Rumakin vielä.
- Puretaan pois. Panostamalla arkkitehtuuriin voi uudiskohde olla nykyistä rakennusta tyylikkäämpi. Tämä on Porvoon ”sisääntuloväylillä” ja viestii kaupungin tulevaisuuden toiveista.
- Eikö tätä nyt vihdoin voisi jo purkaa. Hirveä rotisko. Ja jos suojelua halutaan jatkaa niin varmasti tätä ajatusta kannattava taho sitten kustantaa tuon murjun remontinkin. Miksi tätä edes suojellaan, ei ole kovin kummoinen?
- Kaupungin keskustan elävöittämisen kannalta keskeinen kehityskohde. Jos nykyistä ei pysty korjamaan / hyödyntämään, niin uudelleen kaavoitus, purku ja tai saneeraus liiketiloiksi ja asuin käyttöön.
- Nykyisellään keskustan ehkä turhin ja rumin kortteli.
- Aikakautensa ilmentymä, mutta on tainnut päästä jo niin huonoon kuntoon, ettei säilyttäminen liene välttämätöntä. Jotain kaupunkirakenteeseen sopivaa tilalle (ei liian modernia eikä korkeaa).
- Harmi jos vihreä talo puretaan. Se on hyvän korkuinen ei saisi rakenttaa liian korkeita taloja puutalojen viereen. Ja olisi hyvä jos tähän tulisi hyviä liiketiloja.
- En näe rakennuksessa merkittäviä suojelemisen perusteita. Minusta talon voisi purkaa, ja tilalle uudisasuntorakennus, joka noudattaa klassismin tyyliä, ei modernia. Ja se ei saisi myöskään olla liian korkea.
- Tätä pitää ehdottomasti jatkossakin suojella. En halua nähdä Porvoota, joka näyttää samalta kuin jokainen lähiö Vantaalla. Porvoon kuuluisi ylläpitää kaupunkia jossa vanha yhdistyy tyylikkäästi yhteen uuden kanssa.
- Eikö tämä ihana funkkistalo kannattaisi kunnostaa kaupungin toimesta pienten perheiden vuokrataloksi. Osa asunnoista voisi olla yksiöitä, joita käsittääkseni Porvoossa tarvitaan opiskelija-asunnoiksi. Alakertaan liikehuoneistoja ja kahvila.
- Ei ole suurtakaan arvoa nykyisessä tilassaan. Pois vaan ja uutta tilalle. Uuden pitää kuitenkin sopia Porvooseen ja Vanhan Porvoon nurkalle sekä mittakaavallisesti että tyylillilsesti. Ei siis mitään korkeita laatikoita tähän.
- Kaavan tulee mahdollistaa kiinteistön omistajalle kannattava liiketoiminta. Tyhjillään oleminen alentaa alueen arvokehitystä ja vaikuttaa kaupunkimielikuviin negatiivisesti. Uusi rakentaminen tulee sallia ympäristön estetiikkaa kunnioittavana.
- Ruma ilmestys pääväylän varrella. Voisiko tämän jo päästää tuskistaan? Tilalle jotain paikkaan (Vanhan Porvoon kylkeen) sopivaa, matalahkoa uudisrakentamista.
7/8 Etolan kortteli, Mannerheiminkatu 19
Etolan korttelin pohjoisnurkassa on asemakaavalla suojeltu Johannes Kullmanin suunnittelema 1897 rakennettu puutalo. Sen julkisivuissa on uusrenesanssin piirteitä, kuten T-ikkunoita ja pysty-vaaka-pystypanelointi. Rakennus ei kuitenkaan sisällä enää kovin paljon alkuperäisestä rakenteesta. Rakennuksen pääkerroksen kaikki sisäseinät on purettu, jopa kantava rakennejärjestelmä on muutettu. Rakennuksen merkitys onkin lähinnä kaupunkikuvallisissa arvoissa. Tämäkin rakennus on jäänyt tyhjilleen jo vuosia sitten eikä aika ole tehnyt sille hyvää. YIT on rakentamassa kortteliin uutta kerrostaloa, mutta tämän puurakennuksen tulevaisuus on edelleen avoin.
Etolan puurakennuksen suhteen mielipiteet jakautuivat melko tasaisesti. Osa näki rakennuksen empire-kaupungin merkittävänä kulmana, jonka säilyttäminen olisi kaupunkikuvallisesti tärkeää. Toiset taas olisivat valmiit korvaamaan huonoon kuntoon päässeen rakennuksen jollakin vastaavan henkisellä uudisrakennuksella. YIT:n tontilla käynnissä oleva suunnitelma herätti myös jonkin verran kritiikkiä.
Joitakin vastaajien antamia kommentteja ja mielipiteitä*
- Tämä talo rapistuu rumasti keskeisen tien varrella ja antaa huonon kuvan kaupungista.
- Rakennuttaisin tyhjillään olevan, huonoon kuntoon päässeen rakennuksen tilalle tyyliin sopivan uudisrakennuksen. Puurakennus on kaunis, mutta se on päässyt niin huonoon kuntoon, että tuskin sitä enää on mahdollista kunnostaa.
- YIT:n suunnitelma taitaa hallita korttelia valmistuttuaan ja jättää metodistikirkon ja tämän rakennuksen sivuosaan. Jos sisällä ei ole enää juuri mitään alkuperäistä ja kuorikin on haperossa kunnossa, niin en tiedä onko järkeä säästää. Rakennus on toisaalta osa Porvoon vanhaa ilmettä, jolle toivoisi enemmän arvostusta.
- Näyttää melkein puoliksi puretultajo nyt. Palokunta voisi pitää harjoitukset. Tilalle jotain viereiseen ravintolalookkiin sopivaa ja yksilöllistä. Vastapainoksi vastapäiselle jykevälle wsoy talolle jotain skandinaavista. Asuin- ja liiketilojen yhdistelmä
- Edellä mainittujen perusteiden vuoksi voisi purkaa ja rakentaa tilalle kaupunkikuvaan sopivaa, mahdollisesti tämän rakennuksen perintöä kunnioittavaa.
- Mielestäni mahdollisimman paljon vanhoja ulkoseinä ja ikkunoita tulisi pyrkiä säilyttämään vaikka sisukset menevät uusiksi, jotta kaupunkimme yleisilme säilyy.
- Ehdottomasti tämän talon pitäisi antaa olla paikoillaan, ja kunnostaa joko asuin- tai liikehuoneistoksi. Talon takana runsaasti tilaa uudisrakennukselle, kunhan se myös noudattaisi klassista tyyliä, ja sopisi yhteen tämän rakennuksen kanssa.
- Harmillista, jos tämä jouduttaisiin purkamaan. Tästä itään rakennuskanta modernisoituu melkoisesti ja toivoisi, että tämän muistuman voisi vielä jättää eloon. Siinä kuitenkin näkyy osa Porvoon historiaa. Siihen voisi vaikka palauttaa kulmaan alkuperäisen kulmasisäänkäynnin.
- Ikävä sanoa, rakennuksen ohi mennessä ihmettelen, miksi omistajaa ei ole haastettu kaupungin toimesta oikeuteen kaupunkikuvan pilaamisesta. Talon ulkopuoli pitäisi saada kuntoon ainakin siksi aikaa, kun päätetään, mitä tälle tehdään. Jos omistajaa ei saada vastuuseen, voidaanko ulkopinta korjata esimerkiksi talkoilla? Ehdotan, että rakennus kunnostetaan ja sen takana olevalle tontille rakennetaan matalia puisia pienkerrostaloja. Tähän rakennukseen voisi muodostaa asuntoja tai se voisi toimia uusien talojen yhteistilana.
- Pitäisi korjata. Jos oltaisiin vaikkapa Turussa, tähän tulisi tunnelmallinen ja fiinin oloinen mutta kodikas ravintola. Ehdotan jotain aivan muuta: todellinen aikamatka historiasta nykyisyyteen ja tulevaisuuteen: futuristinen peliluola tai -kauppa tai ”studiohotelli” vuokratavia studioita äänitystä, elokuvantekoa, pelaamista tms. varten (Oodissa Hgissä on muutamia). Siis jotain tavatonta, rahakasta tai todella suosittua toimintaa, joka tekisi korjauksen kannattavaksi..
8/8 Brunbergin makeistehdas, Raatihuoneenkatu 17
Harmillisen huonoon kuntoon päässyt suojeltu, hylätty rakennus. Oscar Lundellin suunnittelema, vuonna 1916 valmistunut rakennus edustaa 1900-luvun alun tehdasarkkitehtuuria. Ikkunoissa tyypillinen puitejako. Tiili- ja betonirunkoisen rakennuksen julkisivut on kellertäväksi rapatut. Rakennuksessa on aikanaan toiminut Brunbergin makeistehdas ja myöhemmin musiikkiopisto. Rakennuksen vierellä sijainnut 2-kerroksinen puutalo paloi muutama vuosi sitten ja sen jälkeen myös tämä tehdasrakennus on mennyt entistä huonompaan kuntoon. Rikotut ikkunat ja hajotetut paikat eivät anna kovin ruusuista kuvaa rakennuksen tulevaisuudesta. Sijainti Kaupunginpuiston laidalla on kaupunkikuvallisesti merkittävä.
Brunbergin entinen makeistehdas sai ehkä tylyimmät arviot. Valtaosa vastaajista olisi valmis purkamaan vanhan rakennuksen heti ja toivoi tilalle jotain mittakaavallisesti ja tyylillisesti ympäristöön sopivaa uudisrakentamista. Vanha tehdasrakennus herätti joissakin vastaajissa toisaalta myös restaurointitoiveita, mutta selvä enemmistö ei selvästikään lämmennyt tälle näkemykselle.
Joitakin vastaajien antamia kommentteja ja mielipiteitä*
- Tämän arvo kaupunki kuvalle on lähinnä sama kuin jäteläjän. Vaatisin tontin pikaista tyhjennystä romusta ja rakennuksesta. Tontti on arvokas ja rakennus on ollut myös sitä. Jos tähän tulisi uudisrakennus, voisiko se olla tehdasrakennuksen oloinen, vanhoista tehtaista on muualla tehty upeita asuntoja. Ikkunat on hienot.
- Homeessa kattoon asti. Purettava heti rumentamasta kaupunkikuvaa. Muodoltaan ja pohjaltaan käyttökelvoton. En ymmärrä halua säästää näitä pommeja. Vesivahinkoja , hometta jne. kohtuutonto vaatia säästämään ja ne jotka eniten huutaa säästämisestä eivät kuitenkaan itse olisi valmiita maksamaan sitä hintaa esim. asunnoista joita tohon tehdään.
- Purkaisin vanhan rakennuksen. Mielestäni rakennuksen olemassaolo on riski ympärillä olevalle empirekorttelille, niin montaa kertaa tontilla on ollut tulipaloja. Rakennusten suojeleminen on toki tärkeää, mutta suojelun lisäksi tulisi velvoittaa omistajaa (oli kyseessä kaupunki tai yksityinen taho) huolehtimaan kiinteistöstä, jotta emme joutuisi katselemaan näin hirvityämään kuntoon päässeitä tontteja kaupunkiympäristössä.
- Jos ei saa suojeltua rakennusta purkaa, se pitää ehdottomasti korjata ja saada toimintaa. Ehkä tehdaskäyttöön – kotimaista tuotantoa tai kädentaitajille työpajat.
- Tämä olisi ihana kunnostaa yhteisölliseen tai asumiskäyttöön!
- Järkyttävään kuntoon päässyt rakennus lienee liian kallis korjattavaksi. Saa purkaa ja uutta tilalle. Kerroskorkeus kaupunginpuiston kulmauksessa pidettävä maltillisena.
- Purkaisin pois ja tilalle innovatiivista asuinrakentamista. Ikääntyneille sopivaa asumista (Virkkulan kylä) ilman kerrostaloasumista. Voisi miettiä enemmän luhtitaloja, jossa toiseen kerrokseen pääsee tuolihissillä esimerkiksi. Piha-alueelle mahdollisuus kaupunkiviljelyyn ja ulkokuntosalilaitteet harjoitteluun.
- Tässä kiteytyy kaupungin rakentamisen filosofia. Paikka on kaupungin suuri häpeä pilkku. Talosta pitäisi tehdä konsertti/teatterikeskus, jossa kaupungin lukuisille harrastajateattereille ja upeille ammattimuusikoille annettaisiin oma areenansa. Tässä olisi taas kaupungin varakkaille sijoittajille mahdollisuus hyväntekeväisyyteen.
- Taitaa olla toivoton tapaus. Purkuun vain ja tilalle jotain maisemaan sopivaa, ei liian korkeaa uudisrakentamista.
- Voisiko tätä rakennusta ja tonttia kehittää Tallinnan Telliskiven suuntaan kaupunkilaisten yhteiseksi olohuoneeksi?
- Tämän rakennus taitaa olla jo menetetty tapaus. Ei tuollaisia voi pitää vuosikausia kaupungin keskustan ilmettä pilaamassa. Puretaan pois ja tilalle jotain kaupungin ja kaupunginpuiston ilmeeseen sopivaa pienipiirteistä uudisrakennusta. Ei kuitenkaan mitään korkeaa ja tylsää, modernia kerrostaloa.
- Onko tässä enää mitään säilyttämisen arvoista? Vanha tehdaskiinteistö taitaa olla niin vandalisoitu, että sen joutuisi käytännössä varmaan rakentamaan uudelleen. Rakennuksessa on kieltämättä joitakin mielenkiintoisia ajallisia kerrostumia, mutta jos ne jäävät jonnekin sisäpihalle (eteen rakennetaan joku korkea laatikko, vrt. Teboilin tontti), niin kenelle siitä on hyötyä? Rakennuksen takaseinä (joka avautuu lastentarhan piha-alueelle päin) on myös melko eleetön, eikä välttämättä ole niin edustava esteettisesti eikä historiallisesti. Ehkäpä tämän voisi purkaa, mutta tilalle pitää saada jotain ympäristöönsä sopivaa rakentamista, ei mitään korkeaa laatikkotaloa, jollaisia on Porvooseen viime aikoina rakennettu. Paikka kaupunginpuiston kulmalla on kuitenkin erittäin merkittävä.
Lisätietoja
*Autiotalot kyselyn kooste (sisältää kaikki annetut kommentit ja mielipiteet)
https://www.aistimaa.fi/porvoo/autiotalot_kooste.pdf
Lehtiartikkeli ”Sunnuntaina tutustutaan Porvoon keskustan autioituneisiin taloihin – ilmaisella kierroksella on mukana asiantuntijoita kertomassa rakennusten historiasta ja mahdollisuuksista”, Uusimaa 20.10.2021
https://www.uusimaa.fi/paikalliset/4337269
Lehtiartikkeli ”Kysely: Ströhö, Hellbergin talo ja Brunbergin tehdas nurin – Porvoolaisten suosikkeja ovat Näsin kartano ja Porvoontalo”, Uusimaa 1.11.2021
https://www.uusimaa.fi/paikalliset/4351127
Lehtiartikkeli ”Konstmuseum eller bostäder? – Ödehusen i Borgå väcker debatt” Östnyland 26.10.2021
https://www.ostnyland.fi/artikel/konstmuseum-eller-bostader-odehusen-i-borga-vacker-debatt/amp/
Lehtiartikkeli ”Vad ska göras med ödehusen i Borgå?” – Borgåborna svarade aktivt på Mika Varpios enkät”, Östnyland 1.11.2021
https://www.ostnyland.fi/artikel/vad-ska-goras-med-odehusen-i-borga-borgaborna-svarade-aktivt-pa-mika-varpios-enkat/
