Teboilin funkkisrakennus katoamassa kaupunkikuvasta

Julkaistu 8.10.2021 by Mika Varpio


Moni porvoolainen on varmasti käynyt joskus kahvilla keskustan Teboililla. Ei tosin aivan viime aikoina, koska huoltoaseman kauppapaikkapalvelut lopetettiin jo kolmisen vuotta sitten, syksyllä 2018. Rakennuksen yläkerrassa ollut pyöräliike sulki ovensa vähän alakerran kahvilan sulkemisen jälkeen. Polttonesteitä automaattiasemalta saa edelleen, mutta polttoainejakelunkin loppu alkaa häämöttää.

Kuva 1. Teboil, Mannerheiminkatu 18. Valokuva: Mika Varpio 2020


Muutoksia kaupunkirakenteeseen

Keskustassa olevalle ”Teboilin tontille” on mahdollisesti nousemassa uusia kerrostaloja. Keskeiselle paikalle esitetty rakentaminen täydentäisi vähäisellä käytöllä olleen korttelin kulman ja toisi kaivattuja asuntoja keskustaan vähän yli sadalle uudelle asukkaalle ja jonkin verran liiketilaa katutasoon. Rakennusten ilme on havainnekuvien perusteella pelkistetty ja ne istuvat katukuvaan melko tyylikkäästi. Ikkuna-aukkoihin ripotellut ranskalaiset parvekkeet elävöittävät muuten monotonista seinäpintaa. Sisäpiharatkaisu vaikuttaa persoonalliselta ja Kaivokadun jyrkkää profiilia on hyödynnetty mielenkiintoisilla pylväsporteilla ja viistoilla, sisäpihalle laskeutuvilla portailla. Ylimmän kerroksen käsittely kattoviisteineen pehmentää rakennusten kulmikkuutta ja lieventää korkeusvaikutelmaa. Rytmikkäät kattolyhdyt antavat mukavan säväyksen ”penthouse”-kerrokselle. Rakennuksen katutasoon on esitetty liiketiloja, mikä on positiivinen ja kaupunkitilaa elävöittävä ratkaisu.

Tämähän vaikuttaa varsin hyvälle, vai mitä?

Kuva 2. Mannerheiminkadun varrelle, Teboilin tontille visioitu uusi kuusikerroksinen kerrostalo. Kuvalähde: suunnitteluaineisto


Pohditaanpa myös muita näkökulmia

Uusien rakennusten kerroskorkeus poikkeaa lähiympäristöstä tuntuvasti. Viereiset rakennukset (Mannerheiminkatu 16 ja WSOY) ovat nelikerroksisia, ja suunnitelmassa esitetty rakennus on niitä kaksi kerrosta korkeampi eli kuusikerroksinen. Mannerheiminkadun toisella puolella uuden rakennuksen vastinparina on yksikerroksinen puutalo, suojeltu Porvoon kansalaisopiston rakennus. Korkeuskontrasti saattaa vähän pistää silmään.

Kuva 3. Rakennusten Mannerheiminkadun suuntainen korkeusporrastus. Pohjakuva: Suunnitteluaineisto, kuvamuokkaus Mika Varpio
Kuva 4. Rakennusten Kaivokadun suuntainen korkeusporrastus. Pohjakuva: Suunnitteluaineisto, kuvamuokkaus Mika Varpio


Mannerheiminkadun katutasoon esitettyjen liiketilojen julkisivuratkaisu noudattelee (ainakin havainnekuvan perusteella) asuinkerrosten ilmettä, ja kaipaisi ehkä pientä korostamista (ks. kuva 2). Katutaso on kuitenkin se tärkein kerros rakennuksen ja katutilan välisessä vuorovaikutuksessa ja nyt liiketiloille osoitettu kerros ei juurikaan eroa asuinkerrosten olemuksesta.


Funkkisrakennuksen kohtalo

Entäpä sitten historiallinen Teboilin funkkisrakennus, joka on todettu kaupunkikuvallisesti arvokkaaksi? Miten huoltoasemarakennuksen merkittävyys ja arvo näkyvät tässä suunnitelmaehdotuksessa? Esitetyn suunnitelman mukaan rakennus itse asiassa häviää kaupunkikuvasta, eikä sitä enää pysty havaitsemaan muuten kuin rakennusten väliseltä sisäpihalta. Siitä vaikuttaisi tulevan Porvoon hienoin piilotettu, suojeltavaan kohteeseen sijoittuva autotalli, joka on suojeltu jopa kaupunkilaisten katseilta.

Lisäksi on hyvä pitää mielessä, että sisäpihan keskiosa on suunnitelmassa määritelty liikennealueeksi ja ”Teboilin autotalliin” on osoitettu yli 20 autopaikkaa. Porttikäytävän kautta kulkeva autoliikenne saattaa siis vähän latistaa havainnekuvan sisäpihan eteeristä tunnelmaa. Pihalle esitettyjen koivujen menestyminen on myös hieman epävarmaa. Pihan eteläpuolella oleva kuusikerroksinen rakennus nimittäin varjostaa sisäpihaa tehokkaasti ja aurinkoisen paikan kasveina tunnettujen koivujen valonsaanti on vähintäänkin kyseenalaista.

Kuva 3. Teboilin rakennus jää 6-kerroksisten kerrostalojen taakse. Sisäpihan Kaivokadun puoleiselle reunalle on esitetty mielenkiintoista porttiaihetta. Kuvalähde: suunnitteluaineisto


Vaihtoehtoisia toteutusehdotuksia

Paikkaan on laadittu myös toisenlaisia ehdotuksia. Sanni Ruikan kesällä 2020 valmistuneessa diplomityössä tutkittiin erityisesti tähän paikkaan sopivaa täydennysrakentamista. Työssä esitetyssä ratkaisussa oli Mannerheiminkadun puoleisella aukotuksella saatu Teboilin nykyinen rakennus pysymään osana kaupunkikuvaa ja kerroskorkeus noudatteli olemassa olevien rakennusten linjauksia. Mannerheiminkadun puolelle työssä oli esitetty kahta erillistä nelikerroksista rakennusta, joiden väliin jää reilu aukko, mistä Teboilin funkkisrakennus ja puolijulkinen sisäpiha hyvin näkyvät. Sisäpihan puolelle jäävään Teboilin rakennukseen oli työssä esitetty seniorikeskusta (Jalonin suunnitelmassa Teboilin rakennus on osoitettu autotalliksi).

Kuva 6. Mannerheiminkadun ja Kaivokadun kulmaus. Kuva Sanni Ruikan diplomityö
Kuva 7. Sisäpiha. Vasemmalla seniorikeskus ja oikealla kaksi erillistä nelikerroksista asuinrakennusta. Kuvalähde: Sanni Ruikan diplomityö
Kuva 8. Huoltoasema toimisi seniorikeskuksena. Kuva: Sanna Ruikan diplomityö


Diplomityössä esitetyn ehdotuksen kerrosala on yhteensä noin 5 000 k-m2, kun se Jalonin esityksessä on noin 5 800 k-m2. Diplomityössä esitetty vaihtoehto ei siis ole aivan yhtä tehokas kuin nyt esillä oleva suunnitelma. Kaupunkikuvaan matalampi rakennus istuisi ehkä paremmin, mutta rakennusyhtiötä isompi kerrosala houkuttelee tietysti enemmän.


Suunnittelu jatkuu

Kaupunkikehityslautakunta myönsi 23.3.2021 Jalon Oy:lle suunnitteluvarauksen tontille ja ensi viikolla (12.10.2021) lautakunnassa päätetään asemakaavamuutoksen käynnistämisestä. Rakennusyhtiön alustavassa viitesuunnitelmassa esitetyssä ratkaisussa on paljon hyvää, mutta myös kehitettävää. Toivon, että rakennuttaja pohtisi jatkosuunnittelussa vaihtoehtoa, joka säilyttäisi arvokkaana pidetyn Teboilin funkkisrakennuksen paremmin osana julkista kaupunkikuvaa. Lisäksi katutason käsittelyyn olisi hyvä kiinnittää erityistä huomiota ja toki kerroskorkeuttakin voisi vielä pohtia.


Arvokeskustelun moniulotteisuus

Asiat eivät koskaan ole niin yksiselitteisiä, miltä ne ensi alkuun vaikuttavat. On koko joukko erilaisia näkökulmia ja arvoja, joita pitää punnita. Ne voivat liittyä paikan historiaan, viihtyisyyteen, estetiikkaan, talouteen, tehokkuuteen, käytännön mahdollisuuksiin ja moniin muihin tekijöihin. Lopulta tulisi päätyä ratkaisuun, joka ottaa huomioon mahdollisimman monipuolisesti niin rakennuttajan, talon tulevien asukkaiden kuin uudet rakennukset kaupunkikuvaansa saavien kaupunkilaistenkin arvoja.


Lähteet:
Jalon Oy:n yleissuunnitelma alueelle
https://porvoo01.oncloudos.com/kokous/202111955-5-2.PDF

Sanni Ruikan diplomityö
https://aaltodoc.aalto.fi/handle/123456789/44825

Tällä artikkelilla on yksi kommentti

Vastaa