Julkaistu 28.1.2025 by Mika Varpio
Rakennetun ympäristön vaikutus ihmisten hyvinvointiin
Kaupungit ovat ihmisten arjen näyttämöitä, joissa rakennetun ympäristön vaikutus elämänlaatuun on merkittävä. Kaupunkiympäristö ei ole vain fyysinen tila – se on moniaistinen kokemus, joka voi joko tukea tai heikentää ihmisten hyvinvointia.
Rakentamiseen liittyvä julkinen keskustelu on pyörinyt viime aikoina paljon tehokkuuden, talouden, tiivistämisen, kaupunkivihreän ja rakennusten elinkaaren ympärillä – kaikki tärkeitä aiheita, mutta rakennetun ympäristön vaikutukset ihmisten elämänlaatuun ovat jääneet turhan vähälle huomiolle.

Kaupunkikehityksen yhtenä tavoitteena on luoda ympäristöjä, jotka edistävät ihmisten henkistä ja fyysistä hyvinvointia sekä lisäävät elämäntyytyväisyyttä. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on olennaista ymmärtää, miten rakennusten ja julkisten tilojen habitus ja visuaalinen ilme vaikuttavat ihmisten havaintoihin ja tunteisiin. Arkkitehtuurin muotokieli, värit, materiaalit ja tilojen mittasuhteet luovat emotionaalisia reaktioita ja muokkaavat kokemusta ympäristöstä. Nämä vaikutukset heijastuvat asukkaiden viihtyvyyteen, turvallisuuden tunteeseen ja jopa mielenterveyteen.1-3 Siksi kaupunkiympäristön suunnittelun tulisi perustua tietoon ihmisten psykologisista ja emotionaalisista tarpeista, jotta se voi aidosti tukea asukkaiden hyvinvointia ja elämänlaatua.
”Ymmärtämällä ihmisiä ymmärrämme paremmin myös paikkoja”
Agnès Varda, ranskalainen elokuvantekijä
Rakennusten rooli kaupungin kokemisessa
Rakennuksen käyttötarkoituksesta johdettu toiminnallisuus ja sisätilojen organisointi ovat keskeisiä rakennuksen käyttäjille, sillä ne vaikuttavat suoraan tilojen käytettävyyteen ja viihtyisyyteen. Kuitenkin huomattavasti laajempaan ihmisjoukkoon vaikuttaa rakennuksen ulkoinen habitus, joka on osa kaikille yhteistä julkista ulkotilaa. Julkisivut ja rakennuksen ilme muovaavat kaupunkikuvaa ja ihmisten mielenmaisemaa päivittäin. Moni kaupungissa liikkuva kohtaa rakennuksen sen ulkopuolelta osana kulkureittiään, jokapäiväistä ajanviettoaan tai jopa ikkunastaan avautuvana näkymänä. Näin rakennus voi vaikuttaa ihmisten päivittäiseen kaupunkikokemukseen, vaikka he eivät koskaan astuisi sen sisään.
Rakennuttajien huomio kiinnittyy usein enemmän rakennuksen taloudelliseen tuottavuuteen kuin sen vaikutukseen ympäröivään kaupunkitilaan.4,5 Tämä on ymmärrettävää, sillä taloudelliset tavoitteet korostavat usein oman edun ajamista yhteisen edun sijaan. Siksi kaupunkilaisten edunvalvojilla ja päättäjillä on erityisen tärkeä tehtävä: heidän vastuullaan on vaatia ratkaisuja, jotka parhaiten palvelevat kaupunkilaisten yhteistä etua.
Rakennusten julkisivut vaikuttavat merkittävästi kaupungin visuaalisen identiteetin määrittymiseen. Julkisivujen ilmeet – värit, materiaalit, koristeelliset yksityiskohdat, ikkunapinnat ja arkkitehtoniset piirteet – herättävät tunteita ja välittävät alueen historiaa, kulttuuria ja arvoja. Lähekkäin sijaitsevien rakennusten rytmi ja keskinäinen sopusointu voi luoda harmoniaa ja selkeyttä kaupunkitilaan. Toisaalta, jos uusia rakennuksia ei soviteta olemassa olevaan ympäristöön, niiden ulkoasu voi synnyttää myös ristiriitoja ja vastakkainasettelua.6
Julkisivut ja rakennusten habitus luovat kaupunkitilan rakenteen ja antavat sille sen erityispiirteet, jotka tekevät siitä tunnistettavan ja muistettavan. Näiden elementtien yhteisvaikutus muovaa kaupunkitilan tunnelmaa ja luonnetta, vaikuttaen siihen, miten tila vastaa ihmisten tarpeisiin ja odotuksiin.
Kauneuden vaatimus
Uudisrakentamisessa peräänkuulutetaan usein kauniimpaa arkkitehtuuria. Kauneuden vaatimus on ymmärrettävä ja perusteltu. Kauneuteen vetoaminen on kuitenkin käsitteenä ongelmallista. Kauneuden määritelmä on muuttunut eri aikakausina ja kulttuureissa, ja sen ilmentymät ovat vaihdelleet niin taiteessa kuin arkkitehtuurissakin. Kauneuden käsite sekoittuu usein termeihin houkutteleva, viehättävä, harmoninen, aistikas ja inspiroiva, joilla kaikilla on hieman erilaiset merkityssisällöt. Voitaneen todeta, että kauneus ei ole pysyvä tai yksiselitteinen käsite, vaan se saa erilaisia merkityksiä eri puolilla maailmaa, kulttuureissa ja aikakausina.7 Lisäksi kauneuden subjektiivinen kokemus rakentuu kunkin ihmisen elämänkokemusten ja niistä muodostuvan arvomaailman pohjalta, jolloin samaa kohdetta voidaan tulkita monin eri tavoin.8

Kun tavoittelemme viihtyisää ja miellyttävää kaupunkitilaa, ei edellä mainituista syistä ole tarkoituksenmukaista takertua liian tiukasti kauneuden käsitteeseen. Joskus tilan viehätys syntyy juuri siitä, että kauneuden käsite saa hengittää ja muotoutua vapaasti. Kauneutta parempi lähtökohta voisi olla sellaisten ympäristöjen luominen, jotka tukevat viihtyvyyttä, yhteisöllisyyttä, turvallisuuden tunnetta, sosiaalista vuorovaikutusta ja henkistä hyvinvointia. Tällöin voimme nojautua tutkimustietoon9, sen sijaan että pyrkisimme soveltamaan käsitettä, jonka tulkinta riippuu yksilön taustasta ja henkilökohtaisista mieltymyksistä.
Tästä huolimatta kauneus-sanan käyttö ja siihen pohjautuva argumentointi tulisi sallia, sillä se voi toimia keskustelun avaajana ja inspiroivana voimana, joka rohkaisee ihmisiä pohtimaan ympäristönsä arvoa ja merkitystä eri näkökulmista. Vaikka kauneus käsitteenä on subjektiivinen ja moniselitteinen, sen tuoma tunnevoima voi rikastaa keskustelua ja auttaa luomaan yhteistä ymmärrystä siitä, millaisia ympäristöjä arvostamme ja haluamme rakentaa tulevaisuudessa.
Kontrastin pakko
Viime vuosina kontrasti on noussut merkittäväksi teemaksi arkkitehtuurissa. Erottuvuudesta on tullut arvo sinänsä, jonka uskotaan lisäävän monimuotoisuutta kaupunkikuvassa. Samalla on kuitenkin vaarana, että tämä lähestymistapa johtaa kaoottisiin ja juurettomiin ympäristöihin. Kontrastin puolustajat korostavat sen rikastavan kaupunkikuvaa ja tuovan esiin ajan kerroksellisuuden: jokainen aikakausi jättää jälkensä tyylien, rakennustekniikoiden ja yksityiskohtien kautta. On kiistatonta, että nämä kerrostumat heijastavat oman aikansa yhteiskunnallisia arvoja, rakenteita ja tavoitteita, ja tuovat mukanaan monimuotoisuutta. Kuitenkin liiallinen kontrastin tavoittelu voi luoda visuaalisesti hajanaisen ja merkityksettömän ympäristön, josta puuttuu paikan identiteetti ja sielu.

Modernia rakentamista kritisoidaan myös siitä, että yksittäisiä kohteita nostetaan esiin sen sijaan, että keskityttäisiin elinympäristöjen ja toimivien kaupunkikokonaisuuksien luomiseen. Moni kokee uusien rakennusten häiritsevän ympäröivää kaupunkikuvaa, rikkovan paikallista historiaa ja heikentävän kaupunkien paikallisidentiteettiä.
”Merkitykselliset rakennukset kohentavat ympäristöään ja antavat tavallisillekin asuinympäristöille lisäarvoa, sen sijaan että halventaisivat naapureitaan”
Juhani Pallasmaa, arkkitehti
Ajanmukaisuuden sijaan voitaisiin painottaa paikallisuutta ja ympäröivän tilan kunnioittamista, mikä loisi kaupunkitilaan myönteistä, omaleimaista tunnelmaa. Harmoniaa kaipaava ihminen ei löydä rauhaa tilassa, jossa jatkuva visuaalinen ilotulitus hallitsee.
Tyylikeskustelu
Arkkitehtuurikeskustelua leimaa aika ajoin vahva tyyleihin liittyvä vastakkainasettelu. Toiset korostavat jatkuvan muutoksen tarpeellisuutta ja ajanmukaisuuden ilmentämistä, kun taas toiset vaativat kiinnittymistä jonkin tietyn aikakauden perinteeseen. Tiukkoina vaatimuksina tai ehdottomina ohjeina kumpikaan lähestymistapa ei välttämättä ole kovin hedelmällinen.
Tutkimukset10,11 ovat osoittaneet, että perinteisillä arkkitehtuurityyleillä on laajaa kannatusta kansan keskuudessa: monet kokevat ne esteettisesti miellyttäviksi, inhimillisiksi ja harmoniseksi osaksi kaupunkikuvaa. Perinteisissä tyyleissä korostuvat symmetria, luonnonmateriaalit ja yksityiskohtainen koristelu, jotka tuovat monille mieleen turvallisuutta, kauneutta ja historiallista jatkuvuutta. Nämä elementit voivat myös tukea ihmisten hyvinvointia, sillä tutkitusti miellyttäväksi koetut ympäristöt voivat edistää mielenterveyttä ja vähentää stressiä.
Tämä ei kuitenkaan tarkoita, että perinteinen tyyli olisi ainoa oikea ratkaisu kaupunkitilan suunnittelussa. Viihtyisän ja hyvinvointia tukevan kaupunkiympäristön piirteistä löytyy esimerkkejä monilta eri aikakausilta ja tyylisuunnista, eikä niitä ole tarpeen lukita johonkin yksittäiseen tyylilajiin tai aikakauteen.
Modernin arkkitehtuurin vahvuuksia ovat toisaalta sen pyrkimys tehokkuuteen, innovaatioihin ja ekologiseen kestävyyteen. Kuitenkin monet kokevat modernin tyylin estetiikan kylmäksi ja vieraanoloiseksi, mikä voi osittain johtua siitä, että moderni arkkitehtuuri suosii minimalistisia linjoja, teollisia materiaaleja ja yksinkertaistettuja muotoja. Tällaiset ympäristöt voivat jäädä vieraiksi ja vaikeasti samaistuttaviksi, jolloin yhteys tilaan heikkenee ja hyvinvointia tukevat ominaisuudet jäävät vähäisiksi.
”Kaupunkitila on paikka elämiselle, liiketoiminnalle, suutelemiselle ja leikkimiselle. Sen arvoa ei voi mitata talouden tai matematiikan keinoin; sen merkitys täytyy tuntea sielulla.”
Enrique Peñalosa, Bogotán entinen pormestari
Kaupunkisuunnittelussa tulisikin pyrkiä tunnistamaan ja toteuttamaan elementtejä, jotka tukevat ihmisten hyvinvointia ja kokemusta kaupunkitilassa, riippumatta siitä, mistä tyylisuunnasta tai aikakaudesta ne kumpuavat. Tämä edellyttää avarakatseisuutta, joustavaa ajattelua ja kykyä yhdistää erilaisia arkkitehtonisia piirteitä hyvinvoinnin edistämiseksi.
Ympäristöä kokemassa
Estetiikka ja ympäristön kokeminen eivät ole pelkästään yksilöllisiä makuasioita, vaan ne vaikuttavat merkittävästi ihmisten subjektiiviseen hyvinvointiin.12-14
Moniaistinen kokemus on avainasemassa hyvän kaupunkiympäristön luomisessa. Kuvitellaan vertailun vuoksi saunakokemus modernissa sähkösaunassa ja perinteisessä puusaunassa. Hiki irtoaa molemmissa, mutta kokemus puusaunassa on huomattavasti moniulotteisempi. Jo lämmittäessä savun tuoksu herättelee kehoa tulevaan, saunoessa tulipesässä räiskähtelevät puut ja elävän tulen luomien valojen ja varjojen leikki saunan seinillä iskevät saunojan tajuntaan kaikkien aistien kautta tehden kokemuksesta syvällisemmän. Vastaavasti kaupunkiympäristössä rakennusten muodot, valot ja varjot vaikuttavat ihmisten kokemukseen tilasta. Julkisivujen pinnat, tekstuurit ja materiaalit voivat olla yksinkertaisia ja täyttää vain perustoiminnalliset vaatimukset – tai ne voivat olla tunteita herättäviä ja rikastuttaa kaupunkikuvaa.
”Ympäristöllisen luonteen arvioinnissa lukemattomat tekijät sulautuvat monisyisellä tavalla yhteen, ja se tajutaan välittömästi ja synteettisesti atmosfäärinä, tunnelmana, ilmapiirinä tai tunteena”
Juhani Pallasmaa, arkkitehti
Ihmiset pitävät ympäristöistä, jotka tarjoavat heille kiinnostavan, turvallisen, lämpimän, kodikkaan ja kokonaisvaltaisen kokemuksen. Monesti esille nostettuja ominaisuuksia ovat inhimillinen mittakaava, historialliset kerrostumat, yksityiskohtien rikkaus, maanläheinen värimaailma, symmetria rakennusten julkisivuissa, luontoyhteys, luonnonmateriaalien ja -muotojen käyttö, naapuruston tyyliä kunnioittava arkkitehtuuri, monimuotoiset kattolinjat ja räystäät, vihreys ja luonnon integrointi, elämyksellisyys, käveltävyys, esteettisyys ja harmonia. Tällaiset ympäristöt eivät ainoastaan vastaa visuaalisiin mieltymyksiin vaan tukevat ihmisen perustavanlaatuista tarvetta tuntea itsensä osaksi ympäröivää tilaa. Moniaistisen kaupunkiympäristön tarjoamat virikkeet voivat luoda tunteen paikasta ja yhteisöllisyydestä, mikä vahvistaa ihmisten yhteyttä ympäristöönsä.
Nämä havainnot korostavat, että kaupunkisuunnittelussa tulisi huomioida ihmisten kokemuksellinen hyvinvointi, ei vain rakenteiden toiminnallisuus tai tuottavuus. Hyvin suunniteltu kaupunkiympäristö vastaa asukkaiden tarpeisiin monipuolisesti, mikä lisää heidän tyytyväisyyttään elinympäristöönsä ja mahdollistaa heille merkityksellisiä, elämänlaatua parantavia kokemuksia.
Tanssin aika
Rakennukset eivät ole vain tiloja, joissa elämme ja työskentelemme – ne ovat myös osa mielentilaamme ja arkeamme. Huolellisesti suunniteltu kaupunkiympäristö voi tanssittaa tunteita, tuoda rauhaa ja lisätä elämäniloa. Voisimmeko tavoitella arkkitehtuuria ja estetiikkaa, joka luo harmoniaa ja parantaa hyvinvointia?
Olisiko aika siirtyä kohti empaattisempaa arkkitehtuuria?
Viittaukset:
- 1 How Urban Design Can Impact Mental Health & Well-being, Annetta Benzar, Neurolandscape, 9.9.2024
https://neurolandscape.org/2024/09/09/how-urban-design-can-impact-mental-health-well-being/ - 2 Mahmoud, Amira Mersal, 2018, The Impact of Built Environment on Human Behaviors, Higher Institute of Engineering and Technology, King Mariout, DOI: 10.21625/essd.v2i1.157.g69
https://www.researchgate.net/publication/322833804_The_Impact_of_built_Environment_on_human_Behaviors - 3 Lonely Nation : How to tackle loneliness through the built environment. 11/2024. The Centre for Social Justice
https://www.centreforsocialjustice.org.uk/library/lonely-nation-part-3 - 4 Rakentamisen kehittäminen > Tuottavuus, Rakennusteollisuus
https://rt.fi/tietoa-alasta/rakentamisen-kehittaminen/tuottavuus/ - 5 Tuottavuuden parantaminen on keskeinen ajuri rakentamisen kehittämiselle, 16.2.2023
https://www.ains.fi/asiantuntija-artikkelit/tuottavuuden-parantaminen-on-keskeinen-ajuri-rakentamisen-kehittamiselle - 6 Kaupunki ilman sielua, Mika Varpio, 25.10.2024
https://aistimaa.fi/blog/kaupunki-ilman-sielua/ - 7 Architecture Timeline – Western Influences on Building Design, The Evolution of Architectural Styles, Jackien Craven, ThoughtCo., 2.9.2024
https://www.thoughtco.com/architecture-timeline-historic-periods-styles-175996 - 8,9 Kauneuden kokeminen rakennetussa ympäristössä, Mika Varpio, 29.4.2021
https://aistimaa.fi/blog/kauneuden-kokeminen-rakennetussa-ymparistossa/ - 10 Mouratidis, K. and R. Hassan (2020), “Contemporary versus traditional styles in architecture and public space: A virtual reality study with 360-degree videos”, Cities, Vol. 97, p. 102499, https://doi.org/10.1016/j.cities.2019.102499.
- 11 Modern vs Traditional: A Visual Attention Study on Federal Architectural Preferences, Hunter Huffman, Brandon R Ro, 2022 https://www.academia.edu/83795649/Modern_vs_Traditional_A_Visual_Attention_Study_on_Federal_Architectural_Preferences
- 12 How Urban Design can Impact Mental Health, UD/MH
https://www.urbandesignmentalhealth.com/how-urban-design-can-impact-mental-health.html - 13 Built Environment through a Well-being Lens, OECD, 13.11.2023, https://doi.org/10.1787/1b5bebf4-en
https://www.oecd.org/en/publications/built-environment-through-a-well-being-lens_1b5bebf4-en.html - 14 How the Built Environment can Impact Mental Health and Quality of Life Through Advanced Neuroscience. 21.3.2024, https://www.youtube.com/watch?v=pjxdiQYWLFQ
Muita lähteitä:
- Tutkimus: suomalaiset pitävät rakennuksia tärkeinä hyvinvoinnille ja ilmastotoimille, Saint-Gobain Finland, 29.9.2022
https://www.sttinfo.fi/tiedote/69952823/tutkimus-suomalaiset-pitavat-rakennuksia-tarkeina-hyvinvoinnille-ja-ilmastotoimille - Tiloista merkityksellisiksi paikoiksi – kaupunkitilojen yhteisöllinen kehittäminen täydentää Helsingin kaupunkisuunnittelua, Jalmari Sarla, Kvartti, Helsingin kaupunki, 23.5.2023
https://kaupunkitieto.hel.fi/fi/tiloista-merkityksellisiksi-paikoiksi-kaupunkitilojen-yhteisollinen-kehittaminen-taydentaa - Architectural Beauty: Developing a Measurable and Objective Scale, Alexandros A Lavdas, Nikos Salingaros, 8/2022
https://www.researchgate.net/publication/364970410_Architectural_Beauty_Developing_a_Measurable_and_Objective_Scale - Ellard, Colin. 2015. Places of the heart – The Psychogeography of Everyday Life, Bellevue Literary Press, ISBN 978-1-942658-00-9
- Speck, Jeff. 2018. Walkable City Rules – 101 steps to making better places, Island Press, ISBN 978-1-61091-898-5
- Montgomery Charles. 2015. Happy City – Transforming our lives through urban design, Penguin books, ISBN 978-0-141-04754-6
- Ruggles, R. Donald. 2017. Beauty, Neuroscience and Architecture – Timeless patterns & their impact on our well-being, Fibonacci LCC, ISBN978-0-692-92862-2
- Sussmann, Ann, Hollander, Justin B. 2014. Cognitive Architecture: Designing for How We Respond to the Built Environment, Routledge, ISBN 978-0-415-72469-2
- Pallasmaa, J. 2014. Kohtaamisia, ntamo, BoD, ISBN 978-952-215-557-3
- W. Eysenck, M. Brysbaert, M. 2018. Fundamentals of Cognition, Third edition, ISBN 978-1-138-67045-7
- Sussmann, Ann, Hollander, Justin B. 2021. Urban Experience and Design – Contemporary perpectives on improving the public realm, Routledge, ISBN 978-0-367-43555-4