Julkaistu 16.4.2020 by Mika Varpio
Citymarketin suunnitelmat alkavat konkretisoitua. Rakennuslupahakemus on tarkoitus jättää tänä vuonna ja rakentaminen on kaavailtu aloitettevaksi vuonna 2021. Valmista pitäisi olla kahden vuoden sisällä rakennusluvan saamisesta. Valtuustolle pidetyssä iltakoulussa Kesko vakuutteli, että suunnitelma noudattelee kaikilta osiltaan voimassa olevaa asemakaavaa. Mitäs siinä kaavassa tavoiteltiinkaan?
Asemakaavan tavoitteiksi on asetettu mm. se, että ”Hankkeen tulee täydentää olevaa Länsirannan rakennuskantaa ja muodostaa selkeä, kaupunkimainen julkisivu, joka sopeutuu laajaan ja arvokkaaseen Porvoonjoen kulttuurimaisemaan ja kansalliseen kaupunkipuistoon”. (Asemakaavaselostus s. 11)
Asemakaavaselostuksessa kirjoitetaan myös, että ”Uusi hypermarket on suunnittelussa pyritty saamaan mahdollisimman huomaamattomaksi, se ei juuri näy kaupunkikuvassa. Hotellirakennus on tarkoituksella suunniteltu koko alueen keulakuvaksi”. (Asemakaavaselostus s. 18)
Tässäkö on sitten se koko alueen keulakuva? Hotelli on tuossa vasemmalla se matalampi mötikkä ja tuo oikeanpuoleinen on parkkihallin päällä oleva cittari ja sen päällä asuntoja. Tutkitaanpa asiaa vähän tarkemmin.
Asunnot
Rakentamisen kalleuden vuoksi asunnoista tulee kuulemma ns. arvoasuntoja eli neliöhinta tulee olemaan suolainen. Paikka ja näkymät ulospäin ovatkin ihanteelliset, mutta voiko arvoasunnoksi kutsua parkkihallin ja cittarin katolle rakennettuja asuntoja? Sehän on vähän kuin kutsuisi Itäkeskuksen päälle rakennettuja majoitustiloja arvoasunnoiksi. Asunnon arvoon vaikuttaa merkittävästi myös sen lähiympäristö. Arvokkaaksi ympäristöksi luetaan usein esimerkiksi historiallinen rakennuskanta tai hieno luonnonympäristö, mutta harvemmin kauppakeskus tai parkkihalli. Toki jos arvo määritellään pelkän hinnan perusteella, niin sitten näitä varmaan voi kutsua arvoasunnoiksi.
Julkisivu
Ei käy kieltäminen, että asuntojen ikkunoista avautuvat varmasti hienot näkymät joen suuntaan, mutta minkälainen näkymä mahtaa olla toiseen suuntaan? Esitetyn rakennuskokonaisuuden katutasossa ei näyttäisi Kokonniementien puolella olevan mitään sisäänkäyntejä, liiketiloja, sisäänvetoja, terasseja tai muuta virikkeellistä toimintaa, ainoastaan pystyikkunoita, joista ilmeisesti näkee kahden kerroksen välipohjan ja parkkihallin. Siitähän vaikuttaisi siis tulevan yhtä herttainen kävely-ympäristö kuin nykyisen Cittarin länsireunasta, paitsi että tähän saadaan vielä paljon enemmän autoja eteen, kun kadunvarsi molemmin puolin näyttäisi olevan autoille varattu. Ja tämä siis joen puolella eli parhaalla katselusuunnalla. On se veneilijänkin mukava tulla katsomaan uutta porvoolaista nähtävyyttä, kun sieltä rantatörmän takaan liukuu esiin parkkialue ja sen takana mitään sanomaton cittarin seinä. Taidetehdas ja Aleksanterin aukio taitavat nekin jäädä uuden cittarikompleksin varjoon.
Seinäpintaa on pyritty pehmentämään puusäleiköllä, jolla koitetaan peittää pintarakenteen taakse piilotettua betoni-lasi-laatikkoa. Massiivisen rakenteen kuorruttamiseen käytetylle puurimoitukselle löytyy esikuvia vaikka kuinka paljon. Sillähän on pyritty jo vuosikymmeniä peittämään epämieluista ja mitäänsanomatonta laatikkoarkkitehtuuria ja elävöittämään muuten monotonista seinäpintaa. Esimerkkejä voi hakea vaikka kehä III:n suurten rautakauppakompleksien takapihoilta.
Hotelli
Ai mikä hotelli? Kaavamääräyksiin on sitovasti merkitty, että rakennukseen on sijoitettava tilat vähintään 3000 k-m² suuruista hotellia varten. Kysyin valtuuston iltakoulussa minkä tasoisesta hotellista on kysymys, paljonko on huoneita ja henkilökuntaa, mutta vastauksia en näihin kysymyksiini saanut. Operaattorista ei ollut vielä tietoakaan ja konsepti tuntuu edelleen olevan levällään kuin Jokisen eväät. Rakentajan korulauseissa luvattiin jotain ainutlaatuista eli yhdeksän hyvää ja kymmenen kaunista, mutta faktat olivat vähissä. Yhden havainnekuvan perusteella olisi kuitenkin tulossa yhteinen respa cittarille ja hotellille. Kätevää, kun voi mennä hotellihuoneesta suoraan cittarin vihannesosastolle. Siinäpä vasta laatuhotelli.
Liikenne
Asemakaavaan liitetyissä liikenneselvityksissä oli laskettu liikenteen sujumista ja korostettu myös kevyen liikenteen huomioimista. Aiheesta aikanaan käydyissä keskusteluissa esitettiin myös, että näin keskeisellä paikalla olevaan kauppaan moni voi tulla jalkaisin, mutta hankkeen esittelijän sanoin ”pitäähän ihmisten tänne autolla päästä”. Trafixin liikennetarkastelussa arvioitiin liikenteen lisääntyvän merkittävästi ja kauppaan saapuvien ja sieltä lähtevien ajoneuvojen määrän olevan huipputunnin aikana noin 510 kpl/h. joka tarkoittaa siis 8,5 autoa joka minuutti. Kyllä siinä melkoinen kuhina alkaa käydä myös Kokonniemenkadulla. (Trafix Liikenneselvitys 2015 s.4)
Toiveiden täyttymys?
Onko tämä sitä viihtyisää kävely-ympäristöä, mitä luvattiin? Onko tämä sitä korkealaatuista arkkitehtuuria, mitä edellytettiin? Onko tämä sitä jokirannan potentiaalin käyttämistä, mistä puhuttiin? Muodostuuko tästä kaupunkimainen julkisivu, joka sopeutuu laajaan ja arvokkaaseen Porvoonjoen kulttuurimaisemaan ja kansalliseen kaupunkipuistoon?
Asemakaava ja rakennuslupa
Lopputulos oli nähtävissä jo pari vuotta sitten, kun kaavaa oltiin hyväksymässä, mutta nyt on vähän myöhäistä herätä siihen todellisuuteen. Kaava on hyväksytty, eikä siitä sen enempää. Rakennuslupa on kuitenkin vielä luovuttamatta. Paljon pitää vielä suunnitelmien eteen tehdä, ennen kuin rakennusluvan antamista kannattaa edes harkita. Hotellista pitää olla tarkat tiedot ja Kokonniemenkadun liikennejärjestelyjä olisi ehkä hyvä pohtia vielä toiseen kertaan erityisesti kevyen liikenteen näkökulmasta. Pahitteeksi ei olisi myöskään, jos joenpuoleista julkisivua parannettaisiin niin, että se tekisi jokirannasta oikeasti houkuttelevan ja viihtyisän. Pelkään pahoin että paljon vettä saa vielä virrata Porvoonjoessa, ennen kuin tällaisia muutoksia nähdään.
Lähteet
Asemakaava (503)
https://www.porvoo.fi/library/files/5c49bde2ed6b970983001cd8/503_Lainvoimainen_asemakaava.pdf
Asemakaavan selostus (503)
https://www.porvoo.fi/library/files/58ac3f88ed6b973ac800034a/503_selostus_liitteineen_KV_2017-02-13.pdf
Porvoon Länsiranta, K-citymarketin toimivuustarkastelu, Trafix Oy, 29.10.2015
K-Citymarket hankkeen esittelyaineisto, Valtuuston iltakoulu 15.4.2020
Huomenta!
Kiitos, oli mielenkiintoista(siis ei ”diplomaattisen retoriikan mukaisesti, vaan ihan tosissaan) lukea
näkemyksesi&ajatuksesi asiasta?? Koko projektissa(myös muut investoinnit&infran rakentaminen) minua mietityttää eräs asia; Painopiste on nyt ”The Länsiranta”(muuten, liikenteellisesti&liikkuvuudeltaan hyvin mielenkiintoinen) ja vanha keskusta on unohdettu. Toki, kehitystä tulee olla ja myös innovatiivisia(?) ajatuksia&ratkaisuja…mutta, ja nyt kyllä ”sohaisen muurahaispesään: ”Uus-Vanhassa” keskustassa on paljon tyhjää tilaa: Entisen Elannon piha, entisen Etolan tilat ja tori&vanha matkahuolto? Toki, omistuspohjat ovat mielenkiintoiset&haasteelliset, mutta eikö niitä voisi myöskin hyödyntää, Jyväskylän tapaan? Tori, jep aina ollut, mutta ammottaa tyhjyyttään muutamia rohkeita kauppiaita lukuunottamatta(no juu, markkinat 2x/vuosi)??? Vanhakaupunki vetää ja, rohkeilla päätöksillä, ”keskustastakin” voitaisiin saada mielenkiintoinen(ei muuten olisi mitään pois ”The Länsirannasta”) Oikein Hyvää Päivää kaikille☀️?
Godmorgon ☀️
Tack, vad jätte intressant att läsa Dina synpunkter?????
Kaupallisten toimintojen hajautumisen (Keskusta, Länsiranta, Kuninkaanportti, Tarmola) riskit on tiedostettu, kuka paremmin, kuka huonommin. Vanhaan keskustaan (torialue) ollaan panostamassa tänä vuonna asemakaavan muodossa, mutta siinäkin on omat haasteensa (palaan tähän ehkä seuraavassa blogissa). Keskustan kiinteistöjen omistussuhteet ja omistajien toiveet ja tavoitteet varioivat, eikä yhteistä säveltä ole aina kovin helppo löytää. Etolan tontille on tällä hetkellä uutta yritystä, minkä jatkon ennakkomarkkinointi varmaan tulee määrittelemään.
Som förre detta Borgåbo, och tillbaka flyttare från västnyland, är jag väldigt lycklig över hur man satsar och ser en framtid för Borgå. Alla utvecklingsmål går inte enligt ”business ” tankegången, så som konstverk fabriken bevisade i början , men dock bör vi alla se potentialen var den för framtiden finns.
Önskar av mitt hjärta att järnvägen knyts ihop med även detta. Drömmar från bortistan
Kjell Törner
Aivan erinomaista ja monipuolista pohdintaa Keskon hybrihankkeesta. Kustannusarvio ei ikinä voi pitää paikkansa. Liikenne tulee sumppuuntumaan varsinkin läntisellä Aleksanterinväylällä ml. Aleksin sillan. Kun lähes pääasiallinen rekka- ym. Huolto tapahtuu aamuaikaan tulee siitä melkoinen häiriö nykyisillekin asukkaille. Käsittämätöntä että akj hehkuttaa tätä silmät sokeana mikä kuvannee hänen asiantuntemustaan arkkitehtuurista, liikenteestä ym. Minnes muuten esitetty Ark-hanke katosi tämän tieltä? Hämmennyin kun katselin chat-kommentointeja miten kritiikittömiä ne olivat ihmeen laajasti. Kiitos Mika.