Julkaistu 21.11.2018 by Mika Varpio

Porvoon vanhan kaupungin merkitys ja ympäristö ovat vuosien saatossa muuttuneet huomattavasti. Uusia asuinalueita on noussut vanhan kaupungin kupeeseen ja turistien määrä on kasvanut voimakkaasti. Tämän myötä myös läpiajoliikenne on kasvanut merkittävästi. Se on tuonut uusia haasteita ja reunaehtoja Vanhan Porvoon liikenteelle. Porvoon kaupungin väkiluku oli 1800-luvun alussa noin pari tuhatta asukasta, jolloin Vanhan kaupungin katuverkosto oli jotakuinkin samanlainen kuin tänä päivänä. Kaupungin väkiluku on sittemmin kasvanut siten, että vielä 1950-luvulla oltiin noin 10 000 asukkaan kaupunki, jonka jälkeen kasvu on ollut voimakasta, nyt suuruusluokkaa 50 000 henkilöä. Katujen rakenne ja leveydet on alunperin suunniteltu aivan eri tyyppiselle liikenteelle kuin mitä ne joutuvat nykypäivänä välittämään. Katujen mitoitukset ovat kaukana nykyisistä katurakennusstandardeista.

Turismin merkityksestä
Paikallisella liikenneympäristöllä on vaikutusta myös turismiin, jolla taasen on iso merkitys kaupungin taloudelle.
TAK (Tutkimus- ja Analysointikeskus TAK Oy) on Porvoon kaupungin toimeksiannosta toteuttanut helmikuussa 2017 tutkimusraportin ”Matkailun Tulo- Ja Työllisyysvaikutukset”1. Tutkimusraportissa todetaan tiivistetysti, että:
- Porvoossa käy noin 911 000 turistia vuodessa, eli keskimäärin 100 henkilöä tunnissa, jokaisena vuorokauden tuntina
- Matkailun kokonaisvaikutus Porvoon kaupungille on noin 80 milj. eur ja 600 henkilötyövuotta
TAK on myös tutkimusraportissa ”Porvoon matkailijakysely kesällä 2016”2 todennut, että:
- 90% turisteista käy Porvoon vanhassa kaupungissa
- 62% ulkomaalaisista, ja 31% suomalaisista käy tuomiokirkossa
Turistivirta on – paitsi tuonut rahaa ja työpaikkoja Porvooseen – luonut myös turvallisuuteen ja logistiikkaan liittyviä lisätarpeita.
Mitä on tehty?
Porvoon kaupunki on tarttunut haasteisiin ja luonut parkkipaikkoja Porvoon vanhan kaupungin välittömään läheisyyteen, joen läntiselle puolelle, sekä rauhoittanut Joki- ja Välikatua muuttamalle ne kävelykaduiksi. Uudet parkkipaikat ja kävelykatukokeilu ovat kiitettävällä tavalla lisänneet asukkaiden ja turistien turvallisuutta, sekä vähentäneet Porvoon vanhan kaupungin liikennerasitetta.
Nämä toimet eivät kuitenkaan ole vielä riittäviä. Turvallisuuden suhteen Porvoon vanhassa kaupungissa on valitettavasti edelleen se tilanne, että päivittäin tapahtuu niin sanottuja ”liikenteen läheltä piti”-tilanteita, jotka luovat turvattomuuden tunnetta alueella liikkuville ihmisille. Tilasto- ja turvallisuustieteen näkökulmasta on vain ajan kysymys, ennen kuin jokin näistä päivittäisistä ”läheltä piti”-tilanteista muuttuu surulliseksi oikeaksi onnettomuudeksi kohtalokkain seurauksin.
Liikenneselvitykset ja turvallisuuskysely
Porvoon vanhan kaupungin läpikulkuliikennettä on tutkittu ja mitattu useampaan otteeseen. Vuonna 2005 WSP:n katuverkkoselvitys3 totesi, että Kirkkokadun kautta koneellisesti laskettuna (marraskuu 2014) ajaa vuorokaudessa noin 2 400 kulkuneuvoa, joista 1 900 käytti reittiä siirtyäkseen Suomenkyläntien ja Mannerheiminkadun välillä. Noin 80% liikenteestä on Porvoon kaupungin viehätysvoima-alueen läpiajoliikennettä, siis liikennettä ilman varsinaista asiaa Porvoon vanhaan kaupunkiin.
Lausunnon toimenpide-ehdotuksissa esitettiin mm. ”Jos Suomenkyläntien liikenne Linnamäen kohdalla ei esitettyjen toimenpiteiden johdosta vähene nykyisestä 1 900 ajoneuvosta enintään 400 ajoneuvoon vuorokaudessa, Suomenkyläntie katkaistaan autoliikenteeltä Vanhan Porvoon pohjoisrajalta.”
Vuonna 2017 heinäkuussa liikennettä mitattiin jälleen koneellisesti Vanhan Porvoon asukasyhdistyksen toimesta kahden viikon ajan, jolloin yhteensä 25 354 kulkuneuvoa ajoi Kirkkokadulla, eli 1 812 kulkuneuvoa vuorokaudessa, joista 1489 (82%) oli henkilöautoja, ja 271 (15%) pakettiautoja. Tämän lisäksi 2017 mitattiin myös kulkuneuvojen nopeus, jolloin todettiin, että puolet kulkuneuvoista ajaa ylinopeutta, jotkut autot jopa 51 km/h, kun nopeusrajoitus on 15 km/h. Nopeimmat kuorma-autot ja rekat ajoivat 24…32 km/h. On selvää, että 50 km/h nopeudet Porvoon vanhassa kaupungissa eivät ole hyväksyttävä, ja luovat turvattomuuden tunnetta alueella liikkujille.
Itäisen Uudenmaan turvallisuuskyselyssä 2018 turvallisuuden tunnetta eniten heikentäväksi seikaksi nousi yleinen liikennekäyttäytyminen4. Ihmisten turvallisuuden ja toisaalta vapaan liikkuvuuden yhteensovittaminen on joskus ristiriitaista, ja tästä syystä tarvitaan yhteinen näkemys prioriteeteistä:
Kumpi on tärkeämpi: turvallisuus vai nopeus?
Kolme tärkeintä tavoitetta
1) Turvallisuuden parantaminen
Ihmisten turvallisuudentunne on kansainvälisesti muodostumassa yhä tärkeämmäksi tekijäksi, eikä ole sattumaa, että liikenneturvallisuus puhuttaa myös Porvoon vanhassa kaupungissa; sekä asukkaita että turisteja. Onnettomuuksien estäminen ja turvallisuuden kohottaminen vaatii liikennejärjestelyihin jatkuvia parannuksia ja vaarakohtien poistamista.
2) Arvokkaan kaupunkikuvan ylläpitäminen
Vanhalla Porvoolla on merkittävä vaikutus koko kaupungin imagoon. Porvoon vanhan kaupungin viehätysvoima samaistetaan monesti myös koko Porvoon viehätysvoimaan. Kun Porvoon kaupunkikokonaisuutta tulevaisuudessa kehitetään, on äärimmäisen tärkeätä, että Porvoon viehätysvoiman perusta pidetään kunnossa ja sitä vaalitaan.
3) Rakennuksiin kohdistuvan rasitteen vähentäminen
Porvoon vanhan kaupungin viehätysvoima perustuu pääosin yksityisomistuksessa oleviin rakennuksiin ja kauppoihin, sekä ihmisiin, jotka ”luovat Porvoon vanhan kaupungin ja sen tunnelman”. Asuinrakennuksia ylläpidetään yksityisrahoitteisesti, tarkkoja sääntöjä noudattaen, huomattavasta turistimäärän ja liikenteen tuomasta rasituksesta huolimatta. Porvoon vanhan kaupungin yksityisomistajien toive olisi, että Porvoon kaupunki osallistuisi rasitteen vähentämiseen uudelleenpriorisoimalla Porvoon vanhan kaupungin liikennerasitetta ja -järjestelyjä.
Aiemmat poliittiset päätökset
Aihetta on käsitelty aiemminkin ja liikenteen rauhoittamiseen liittyviä päätöksiä on myös tehty. Näitä päätöksiä ei kuitenkaan ole toimeenpantu täydessä laajudessaan, minkä vuoksi liikenneturvallisuus vaatii edelleen lisätoimenpiteitä.
20/2005 Kaupunginhallitus
Porvoon kaupunginhallitus päätti toteuttaa (pöytäkirja 20/2005) joitakin WSP:n selvityksessä olleita ehdotuksia / toimenpiteitä, kuten:
- Sillanmäki muutetaan yksisuuntaiseksi torilta alaspäin, Jokikatu ja Välikatu muutetaan kesäisin kävelykaduiksi ja pysäköintiin torille asetetaan 3 h aikaraja arkisin. Kaikki toimenpiteet tehdään 12 kk:n koeajalla
- Ruutikellarinkadulle ja Antinmäenkadulle toteutetaan hidasteita
- Suomenkyläntielle asetetaan 30 km/h nopeusrajoitus, rakennetaan hidasteita ja Jernbölentien risteys uusitaan
- Lakkapolusta rakennetaan pääkatuyhteys moottoritielle (vt7) suuntautuvalle liikenteelle Myrskyläntien kautta
- Jernbölentien sujuvuutta parannetaan
- Werner Söderströminkadun ja Mannerheminkadun liittymän liikennevalo-ohjausta muutetaan Werner Söderströminkadun liikennettä suosivaksi
- Turistibussiliikenne siirretään pääosin pois Vanhasta Porvoosta ja linja-autojen reittejä ja opastusta muutetaan, kuitenkin niin, että kirkolle pääsy mahdollistetaan
- Pysäköintialueita rakennetaan lisää vanhan rautatieaseman ja Näsin seudulle sekä Linnanmäelle. Pysäköintialueiden ja Vanhan Porvoon välisiä kuljetuksia kehitetään ympäristö ja kevyt liikenne huomioon ottaen
- Vanhan Kuninkaantien liittymä porrastetaan Järnbölentiellä. Vanhalle Kuninkaantielle ja Kuningattarentielle ympäristönsä huomioivia hidasteita. Päiväkotien kohdalla turvallisuutta parantavia liikennejärjestelyjä
- Liikennevirtoja ja -käyttäytymistä seurataan
- Kaupunginhallitus pitää tärkeänä, että tiehallinnon kanssa käynnistetään välittömästi neuvottelut pohjoisesta sillasta, saaristotiestä ja moottoritieliittymän rakentamisesta Suomenkyläntien kohdalle.
Edellä olevasta Porvoon kaupungin hallituksen päätöslistasta kohdat 1, 3, 4, 8, 9 ovat toteutuneet onnistuneesti, muista ei ole varmaa tietoa.
30.8.2005 Tekninen lautakunta §101
”Kaavoitus- ja rakennuslautakunta ryhtyy katuverkkoselvityksen edellyttämiin kaavoitustöihin. Suomenkyläntietä ei katkaista liikenteeltä ennen kuin Lakkapolku on rakennettu valmiiksi. Lisäksi tulee tutkia ns. pohjoisen sillan rakentamismahdollisuutta.”
13.10.2005 Kaavoitus- ja rakennuslautakunta §372
”Keskustan pohjoisosien katuverkkoselvityksen toimenpide-esitys on lähtökohdiltaan perusteltu. Esitetyt toimenpiteet edistävät merkittävästi Vanhan Porvoon tarpeettoman läpiajoliikenteen vähentämistä. Lautakunta korostaa pohjoisen sillan ja Lakkapolun kohdalle rakennettavan kokoojakadun merkitystä.”
Päätöksissä viitattu Lakkapolku on valmistunut jo kymmenisen vuotta sitten. Porvoon kaupunginhallituksen jo vuonna 2005 ehdollisena hyväksymä Suomenkyläntien katkaisu olisi nyt siis mahdollista toteuttaa katuverkkoselvityksen toimepide-ehdotusten mukaisesti.
Karttatarkastelu
Liikennetilannetta ja -järjestelyjä voi nykyään itse kukin tarkastaa verkkopalvelujen kautta, kuten esimerkiksi Google Maps-sovelluksella https://www.google.fi/maps/. Google Maps-sovellus huomioi paitsi etäisyyden ja nopeusrajoitukset, myös tilastoihin perustuvat liikennemäärät, jotka siis vaikuttavat joko reitin valintaan, tai valitun reitin ”sujuvuuteen”. Alla olevissa reittiesimerkeissä nähdään vaihtoehtoiset matka-ajat moottoritielle Helsingin suuntaan ja toisaalta Porvoon keskustaan kaupungintalolle.
Vaihtoehtoiset kulkureitit
Usein esitetty väittämä on, että Pappilanpellon suunnalta (”Suomenkyläntie”, tie 1601) on nopeampi ja kätevämpi ajaa joko Helsinki-Porvoon moottoritielle tai Porvoon keskustaan Porvoon vanhan kaupungin kautta. Lähempi reittiaikojen tarkastelu asettaa väitteen kuitenkin kyseenalaiseen valoon. Suurin osa Pappilanpellon asukkaista pääsisi itse asiassa nopeammin määränpäähänsä välttäen ajamista Porvoon vanhan kaupungin kautta. Reittitarkastelun perusteella – joka siis huomioi myös suurimmat sallitut ajonopeudet – voidaan todeta, ettei suurimman osan Pappilapellon asukkaista ajallisesti kannata ajaa Porvoon vanhan kaupungin kautta, vaan että vaihtoehtoiset kulkureitit ovat nopeampia. Matka Pappilanpellolta moottoritielle on Myrskyläntien liittymästä käytännössä nopeampi kaikille, jotka asuvat Orvokkitien – Käräjätalontien – Anttilantien ”pohjoispuolella”. Vain Linnanmäentien eteläpuolella asuvat saattaisivat ajallisesti hyötyä Porvoon vanhan kaupungin kautta ajosta. Vastaavasti myös Pappilanpellolta Porvoon kaupungitalolle (keskellä kaupunkia) ajavien kannattaisi käytännössä valita muu ja nopeampi reitti kuin Porvoon vanhan kaupungin kautta (kts. kuvaliitteet). Vaihtoehtoisilla reiteillä ei myöskään ilmene vastaavia rakenteellisia ongelmia, kuin Vanhan Porvoon kaduille.

Mitä pitäisi tehdä?
Porvoon kaupungin tulisi panostaa Porvoon vanhan kaupungin liikenneturvallisuuteen rajoittamalla läpiajoliikennettä. Tämä voidaan toteuttaa liikennejärjestelyillä, joilla varmistetaan, ettei ajoneuvojen kannata tai ne eivät pysty ajamaan nopeammin kuin sallittua nopeutta 15 km/h tai muuntamalla koko Porvoon vanha kaupunki kävelykatualueeksi.
Kaikki Porvoon vanhan kaupungin läpiajoliikenne ei suinkaan ole lähialueiden asukkaiden (Pappilanpelto, Pappilanmäki, Järnböle) aiheuttamaa. Osa liikenteestä johtuu myös läpiajoliikenteestä Suomenkyläntien kautta Suomenkylään ja Kerkkooseen ja osa on kirkolle päätyvää turistiliikennettä. Syyllisten etsimisen sijaan on kuitenkin järkevämpää pohtia kaikille alueille yhteisesti parhaiten toimivia ratkaisuja. Kun vaikeaan liikennetilanteeseen haetaan vaihtoehtoja, ei liikenteellisiä ongelmia tule siirtää paikasta toiseen. Kun Vanhan Porvoon liikenne otetaan uuteen tarkasteluun, olisi siinä yhteydessä hyvä tarkastella liikennejärjestelyitä myös kaikkien lähialueiden osalta.
Unelmien Porvoo kaupunkistrategian mukaan kaupungin turvallisuuden kehittäminen on yhteinen tavoitteemme.
—
Lähteet:
1) https://www.porvoo.fi/library/files/59195089ed6b97c6a0000821/Matkailun_tulo-_ja_tyollisyys_vaikutukset_-_Porvoo.pdf
2) https://www.porvoo.fi/library/files/58242baaed6b9732ac001155/Kesa_matkailijat_Porvoossa_2016.pdf
3) http://www.vanhaporvoo.org/Pdf_files/2005_katuverkkoselvitys.pdf
4) https://www.porvoo.fi/library/files/5aefe4b5ed6b97f5ad00017b/Turvallisuuskysely_2018_nettiin.pdf
EI TÄSSÄ OLE MITÄÄN JÄRKEÄ!
Miksi ihmeessä Porvoon kapeimmille piha- ja normikaduille ohjataan, tai edes päästetään, lähes koko kaupungin läpiajoliikenne? Ja vielä tällaisina upeina tapahtumapäivinä ja -iltoina niin kuin Porvoon valot 12.2. – 14.2.2021?
Kirkkokatu pitää saada vähintäin yksisuuntaiseksi alaspäin!
Täyttä asiaa. Ennen nykyisten kiveysten rakentamista vanhan Porvoon kadut olivat asfaltoituja. Tuskinpa kukaan pitäisi sitä nykyään soveliaana ratkaisuna. Läpikulkuliikenteen kanssa on sama asia. Tätä historian vaihetta tullaan myöhemmin ihmettelemään. Mykistävää on se, että asia pitää perustella turvallisuudella ja turismilla. Kysymyksessä on melkoisen itsestään selvä asia, eikä kenenkään elinkeino tai toimeentulo voi olla kiinni läpiajosta.